Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko muita, joille ajatus ns. tavallisesta elämästä tuntuu kauhealta?
29.07.2024 |
Kun puhun "tavallisesta elämästä," tarkoitan sellaista elämää, jossa päivät kuluvat toistuvien, arkisten rutiinien mukaan. Työpäiviä, jotka ovat kaikki hyvin samanlaisia ja jollain tavalla yksitoikkoisia: jatkuvasti samoja tehtäviä ja samanlaista ympäristöä. Vapaa-aika kuluu rutiininomaisesti esimerkiksi vuosittaisella lomamatkailla etelään, mökkireissulla tai muilla ennakoitavilla aktiviteeteilla, mutta muuten arki ei tarjoa suuria yllätyksiä tai ihmeellisiä kokemuksia.
Kommentit (299)
Juu! Just mietin eilen tota et perinteinen perhemalli ei ole mua varten, koska olen sen jo omassa lapsuudessa kokenut (ja toki hyvin kiitollinen siitä). Mutta en halua lapsia ja nyt oon vakavasti alkanut miettimään että ehkä en edes halua alitajunnassa edes parisuhdetta koska en oo sellaisessa koskaan ollut ja heti jos joku osoittaa kiinnostusta ni häviän kuin pieru saharaan. Silti olis kiva löytää joku erityinen, mutta ei väkisin. Ja muutenkin tykkään siitä että ei mene minkään ennalta laaditun mallin mukaan eteenpäin elämässä vaan elää hetkessä :)
N32
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ollen usein ajatellut miten paljon on apn kaltaisia ja sitten niitä, jotka mahdollistavat nämä arjen halveksijoiden seikkailut.
Aina löytyy joku joka etsii mummolle hoitopaikan, lohduttaa siskoa keskenmenossa, veljeä avioeron syövereissä, etsii narkkariserkkua pitkin kyliä kun apn kaltaiset seikkailevat maailmalla, toki kaikilla seikkailijoilla ei ole oikeasti varaa elää niinkuin haluaa vaan he marisevat arjen tylsyyttä, sitten on meitä joka haluaisi arjen olevan tylsää.
Tästä olen kyllä hyvin eri mieltä. Omalla tavallaan elävillä voi olla jopa muita paremmin aikaa käydä sen mummon, siskon ja veljen luona ihan arkena ja auttaa keskellä viikkoa, kun ei ole 8-16-työhön sidottua elämää. Kesäkin suunnittelematta toisin kuin sillä omakotitalon, mökin ja koiran omistajalla, joka ei kerkeä tontiltaan ja niiden kunnostamisilta kuin korkeintaan mustikkaan.
Varmaankin mukavaa kupsahtaa, kun on ollut tylsä elämä!?
Vierailija kirjoitti:
Ollen usein ajatellut miten paljon on apn kaltaisia ja sitten niitä, jotka mahdollistavat nämä arjen halveksijoiden seikkailut.
Aina löytyy joku joka etsii mummolle hoitopaikan, lohduttaa siskoa keskenmenossa, veljeä avioeron syövereissä, etsii narkkariserkkua pitkin kyliä kun apn kaltaiset seikkailevat maailmalla, toki kaikilla seikkailijoilla ei ole oikeasti varaa elää niinkuin haluaa vaan he marisevat arjen tylsyyttä, sitten on meitä joka haluaisi arjen olevan tylsää.
Aika paljon (vääriä) johtopäätöksiä teit kyllä minusta hyvin pienen tietomäärän perusteella. Jos siskollani olisi keskenmeno niin olisin kyllä valmis lentämään hänen luoksensa vaikka toiselta puolelta maailmaa. Toisaalta en kyllä lakkaisi toteuttamasta omia unelmiani vain sen takia että serkkuni on päätynyt narkkariksi, vieroituksen järjestämisessä voisin häntä kyllä auttaa.
T. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena kuulosti ikävältä, mutta työelämä opetti. On luksusta tehdä päivätyötä vakituisessa työsuhteessa.
Olin yli 10 vuotta pätkätöissä, enkä saanut ikinä suunnitella mitään. Lomia oli harvoin ja rahapula usein. Vuorotyö sekoitti yöunet ja olin aina väsynyt.
Nyt riittää rahat, olen virkeä ja kaikki energia ei mene päivästä toiseen selviytymiseen. On myös ihanaa olla kesällä lomalla eikä ähertää töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollen usein ajatellut miten paljon on apn kaltaisia ja sitten niitä, jotka mahdollistavat nämä arjen halveksijoiden seikkailut.
Aina löytyy joku joka etsii mummolle hoitopaikan, lohduttaa siskoa keskenmenossa, veljeä avioeron syövereissä, etsii narkkariserkkua pitkin kyliä kun apn kaltaiset seikkailevat maailmalla, toki kaikilla seikkailijoilla ei ole oikeasti varaa elää niinkuin haluaa vaan he marisevat arjen tylsyyttä, sitten on meitä joka haluaisi arjen olevan tylsää.
Aika paljon (vääriä) johtopäätöksiä teit kyllä minusta hyvin pienen tietomäärän perusteella. Jos siskollani olisi keskenmeno niin olisin kyllä valmis lentämään hänen luoksensa vaikka toiselta puolelta maailmaa. Toisaalta en kyllä lakkaisi toteuttamasta omia unelmiani vain sen takia että serkkuni on päätynyt narkkariksi, vieroituksen järjestämisessä voisin hän
Minkä ikäinen olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyl meillä täällä on mielenkiintoiset elämät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollen usein ajatellut miten paljon on apn kaltaisia ja sitten niitä, jotka mahdollistavat nämä arjen halveksijoiden seikkailut.
Aina löytyy joku joka etsii mummolle hoitopaikan, lohduttaa siskoa keskenmenossa, veljeä avioeron syövereissä, etsii narkkariserkkua pitkin kyliä kun apn kaltaiset seikkailevat maailmalla, toki kaikilla seikkailijoilla ei ole oikeasti varaa elää niinkuin haluaa vaan he marisevat arjen tylsyyttä, sitten on meitä joka haluaisi arjen olevan tylsää.
Aika paljon (vääriä) johtopäätöksiä teit kyllä minusta hyvin pienen tietomäärän perusteella. Jos siskollani olisi keskenmeno niin olisin kyllä valmis lentämään hänen luoksensa vaikka toiselta puolelta maailmaa. Toisaalta en kyllä lakkaisi toteuttamasta omia unelmiani vain sen takia että serkkuni on päätynyt nark
Voi hölmöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin noin 18-vuotiaana. Nyt nelikymppisenä arvostan kyllä mun 8-16 asiantuntijatehtäviä, 20 vuotta kestänyttä avioliittoa ja arkeani, jossa rutiinit toistuvat. Se on mukavaa ja turvallista niin sosiaalisesti, fyysisesti kuin taloudellisestikin.
Osa meistä kyllä ahdistuu rutiinitöissäkin. Yli 30 vuotta puurtamista ja silti suunnilleen joka päivä saa jännittää, tekeekö oikeita ratkaisuja, onko tämän päivän ohje luettu oikein, ovatko asiakkaat tyytyväisiä, täyttääkö aikaansaavuus työlle määritellyt kriteerit jne. Kun tuntuu ettei mikään riitä.
Oikeastaan en tiedä, mikä työ olisi niin helppoa, että se tuntuisi turvalliselta rutiinilta.
Mutta kieltämättä säännöllinen työ on monen unelma. Varmaan jokainen äiti ja isä toivoo lapselleen säännöllistä palkkaa, hyvää työnantajaa ja riittävää toimeentuloa.
Jos ei ITSE arvosta elämäänsä, niin jotakin on pielessä pahasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tehkää jotakin! Muuttakaa elämäänne!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollen usein ajatellut miten paljon on apn kaltaisia ja sitten niitä, jotka mahdollistavat nämä arjen halveksijoiden seikkailut.
Aina löytyy joku joka etsii mummolle hoitopaikan, lohduttaa siskoa keskenmenossa, veljeä avioeron syövereissä, etsii narkkariserkkua pitkin kyliä kun apn kaltaiset seikkailevat maailmalla, toki kaikilla seikkailijoilla ei ole oikeasti varaa elää niinkuin haluaa vaan he marisevat arjen tylsyyttä, sitten on meitä joka haluaisi arjen olevan tylsää.
Aika paljon (vääriä) johtopäätöksiä teit kyllä minusta hyvin pienen tietomäärän perusteella. Jos siskollani olisi keskenmeno niin olisin kyllä valmis lentämään hänen luoksensa vaikka toiselta puolelta maailmaa. Toisaalta en kyllä lakkaisi toteuttamasta omia unelmiani vain sen takia että serkkuni on päätynyt nark
Miksi alapeukku, kun kyseessä ok aika olennainen asia. Nimittäin ei vaikuta siltä, että ikää olisi kovin paljoa ja työelämäkokemus todennäköisesti kovin vähäinen.
Mitä ihme juntteja tääl on? Tehkää itse olonne mukavaksi. ÄLKÄÄ VALITTAKO!
Ai kauheeta ku on arki kauheeta! Auts!
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihme juntteja tääl on? Tehkää itse olonne mukavaksi. ÄLKÄÄ VALITTAKO!
Vapaassa maassa saa valittaa. Vai onko täällä jokin diktatuuri?
Itse ootte ne perheenne perustanu. Tylsyytenne myös. Aivot?
Alue: Aihe vapaa
No, eläkää sit sitä tylsää elämää, meil on ainaki hyvä meininki!