Erimielisyys hautajaisten järjestämisestä
Mieheni kuoli noin viikko sitten ja meillä on miehen vanhempien kanssa jo täysi sotku meneillään. Tarkoitus oli järjestää siunaus meidän omalla paikkakunnalla ja sen jälkeen tuhkaus. Miehen vanhemmat kuitenkin haluaisi siunauksen miehen lapsuudenkotipaikkakunnalla ja hautauksen heidän sukuhautaan, missä on kuulemma paikkoja vapaana.
Me ei varsinaisesti ehditty koskaan puhua kuolemasta ja hautajaisista ja niihin liittyvistä toiveista koska kuolema oli äkillinen, mutta mies itse puhui joskus tuhkauksesta. Sitä en toki voi tietää, että miten tosissaan. Miehen vanhemmat aluksi ilmoititvat, että he voisivat "auttaa" hautajaisten, kun minulla on täysi työ kahden lapsen kanssa, eli siis ilmeisesti olisivat järjestäneet omin päin hautajaiset sinne omalle paikkakunnalleen. Kun ilmoitin että homma on jo hoidossa, alkoivat kritisoimaan meidän valintoja. Myös miehen sisaruksista toinen on samaa mieltä kuin vanhempansa. Toinen taas on sitä mieltä että on ok että me järjestetään.
Tietysti minä olen lähiomaisena päätän, mutta olisi kuitenkin kiva järjestää hautajaiset missä kaikki voisivat olla sovussa. Mutta miten?
Kommentit (172)
Hautauslaissakin sanotaan, että hautaamisessa tulee kunnioittaa vainajan toivetta, eli jos miehesi on toivonut tuhkausta, se olisi ensisijainen vaihtoehto.
Läheinen sijainti olisi lasten kannalta helpompi.
Sanot vain, että mies itse oli toivonut tuhkausta ja niin tapahtuu. Vasta sen jälkeen siunaus (jos haluat) ja muistotilaisuus (jos haluat). Tuhkat teidän perheen asuinpaikan muistolehtoon tai uurnahautaan, jotta sinun ja lasten on helppo siellä käydä.
Muistotilaisuudenhan voi toki järjestää vaikka siellä anoppilan paikkakunnalla, jos olet halukas myönnytyksiin sen verran. Anna appivanhempiesi järjestää se, nimittäin kestitys on kallista.
Vierailija kirjoitti:
Sanot vain, että mies itse oli toivonut tuhkausta ja niin tapahtuu. Vasta sen jälkeen siunaus (jos haluat) ja muistotilaisuus (jos haluat). Tuhkat teidän perheen asuinpaikan muistolehtoon tai uurnahautaan, jotta sinun ja lasten on helppo siellä käydä.
Muistotilaisuudenhan voi toki järjestää vaikka siellä anoppilan paikkakunnalla, jos olet halukas myönnytyksiin sen verran. Anna appivanhempiesi järjestää se, nimittäin kestitys on kallista.
Yleensä siunaus toimitetaan ennen tuhkausta.
Miksei voisi antaa vanhempien päättää? Onhan kyseessä heidän poikansa, sukuhautaan voi olla heidän suvussa perinne mitä vaalitaan.
Vierailija kirjoitti:
Totta kai leski päättää minne ja miten puoliso haudataan. Omalla kotipaikkakunnallanne leskellä ja isättömiksi jääneillä lapsilla on mahdollisuus käydä haudalla.
Mentyään naimisiin aikuinen ihminen ei enää kuulu vanhemmilleen vaan omalle perheelleen.
Ap, älä kuuntele kritiikkiä. Sinä järjestät hautajaiset, ja jos voimasi loppuvat, delegoit mahdollisiman paljon hautaustoimistolle. Se maksaa, mutta et saa antaa appivanhempien jyrätä sinua.
En kyllä ole "kuulunut vanhemmille" sen jälkeen kun täytin 18, naimisissa en ole ja tuskin tulen olemaankaan. En silti haluaisi tulla haudatuksi sukuhautaan.
Tuhkaus ja tuhkat oman paikkakunnan (jos on) muistolehtoon. Ei tarvitse kenenkään huolehtia haudasta ja muistelemaan pääsee helposti.
Vierailija kirjoitti:
Tuhkaus ja tuhkat oman paikkakunnan (jos on) muistolehtoon. Ei tarvitse kenenkään huolehtia haudasta ja muistelemaan pääsee helposti.
Lisään vielä, että muistotilaisuuden voi sitten pitää kummalla tahansa paikkakunnalla. tai vaikka molemmilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot vain, että mies itse oli toivonut tuhkausta ja niin tapahtuu. Vasta sen jälkeen siunaus (jos haluat) ja muistotilaisuus (jos haluat). Tuhkat teidän perheen asuinpaikan muistolehtoon tai uurnahautaan, jotta sinun ja lasten on helppo siellä käydä.
Muistotilaisuudenhan voi toki järjestää vaikka siellä anoppilan paikkakunnalla, jos olet halukas myönnytyksiin sen verran. Anna appivanhempiesi järjestää se, nimittäin kestitys on kallista.
Yleensä siunaus toimitetaan ennen tuhkausta.
Niin toimitetaankin, mutta siunaus on mahdollinen myös tuhkauksen jälkeen, eivätkä kaikki kuulu kirkkoon. Siviilihautajaisissa ei siunata.
Vierailija kirjoitti:
Miksei voisi antaa vanhempien päättää? Onhan kyseessä heidän poikansa, sukuhautaan voi olla heidän suvussa perinne mitä vaalitaan.
Siksi että vainaja oli perheenisä ja vanhemmat asuvat kaukana sieltä missä vainajan leski ja lapset asuvat. Lue aloitus.
kannattaa huomioida se, että tuleeko sitten vuosien tai vuosikymmenten kuluttua kukaan käymään sillä haudalla, jos se hautapaikka sijaitsee jossain random paikkakunnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leskenä sinä päätät ja miehen vanhemmat ilmoittavat jo ennen perunkirjoitusta, että lapsille pitää saada edunvalvoja välittömästi. Sen jälkeen asioiden hoitaminen on sata kertaa hankalampaa kuin sovussa appivanhempien kanssa.
He ovat tunteneet poikansa koko tämän elämän ajan, sinä vain muutaman vuoden. Sinä voit koska tahansa napata vierellesi uuden puolison, he eivät ikinä saa uutta poikaa.
Mitä helvettiä sinä horiset edunvalvojista? Ap:n appivanhemmat eivät ole rintaperillisiä.
Vanhemmilla ei ole mitään oikeuksia poikaansa, joka on ollut naimisissa ja isä, eivätkä he voi vaatia että hautajaiset järjestetään heidän haluamallaan tavalla.
Ap:n lapset ovat ja isovanhempien tehtävänä on varmistaa, että miniä ei tuhlaa lastenlasten perintöä. Koska jo hautajaiset halutaan jä
Ap toimii automaattisesti lasten edunvalvojana, mutta tarvitsee sijaisen tiettyihin juttuihin tai luvan DVV:ltä. Joutuu raportoimaan lasten raha-asiat vuosittain DVV:lle, jos lapsen omaisuus on 20 000€.
Christiiina kirjoitti:
kannattaa huomioida se, että tuleeko sitten vuosien tai vuosikymmenten kuluttua kukaan käymään sillä haudalla, jos se hautapaikka sijaitsee jossain random paikkakunnalla.
Miksi siellä pitäisi käydä? Seurakunta kyllä hoitaa. Ulkokultaista.
Christiiina kirjoitti:
kannattaa huomioida se, että tuleeko sitten vuosien tai vuosikymmenten kuluttua kukaan käymään sillä haudalla, jos se hautapaikka sijaitsee jossain random paikkakunnalla.
Ei haudalla ole mikään pakko käydä. Ihan itsestä kiinni haluaako.
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
kannattaa huomioida se, että tuleeko sitten vuosien tai vuosikymmenten kuluttua kukaan käymään sillä haudalla, jos se hautapaikka sijaitsee jossain random paikkakunnalla.
Miksi siellä pitäisi käydä? Seurakunta kyllä hoitaa. Ulkokultaista.
Seurakunta hoitaa jos maksaa. Toki ei sitä hoitopalveluakaan ole pakko maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Sanot vain, että mies itse oli toivonut tuhkausta ja niin tapahtuu. Vasta sen jälkeen siunaus (jos haluat) ja muistotilaisuus (jos haluat). Tuhkat teidän perheen asuinpaikan muistolehtoon tai uurnahautaan, jotta sinun ja lasten on helppo siellä käydä.
Muistotilaisuudenhan voi toki järjestää vaikka siellä anoppilan paikkakunnalla, jos olet halukas myönnytyksiin sen verran. Anna appivanhempiesi järjestää se, nimittäin kestitys on kallista.
Pitäisin appivanhemmat syrjässä järjestelyistä.
Kahvikutsu heille. Kun järjestää juhlan pienimuotoisena, eivät kulut ryöstäydy.
Ap muutoinkin päättää, ketä kutsutaan, esim. miehen hyviä kavereita.
Kaukaiset sukulaiset, joiden kanssa ei olla tekemisissä, eivät kuulu vieraisiin.
Esim. veljeni järjesti hautajaisvieraslistansa jo etukäteen (kuolema oli tiedossa). Oma perhe, sisarukset puolisoineen (ei sisarusten lapsia), kaksi parasta kaveria ja kummilapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot vain, että mies itse oli toivonut tuhkausta ja niin tapahtuu. Vasta sen jälkeen siunaus (jos haluat) ja muistotilaisuus (jos haluat). Tuhkat teidän perheen asuinpaikan muistolehtoon tai uurnahautaan, jotta sinun ja lasten on helppo siellä käydä.
Muistotilaisuudenhan voi toki järjestää vaikka siellä anoppilan paikkakunnalla, jos olet halukas myönnytyksiin sen verran. Anna appivanhempiesi järjestää se, nimittäin kestitys on kallista.
Yleensä siunaus toimitetaan ennen tuhkausta.
Mitä sen on väliä, miten yleensä??? Sen voi tehdä toisinkin, ja se on kätevintäkin kun kerran omaiset asuvat kaukana toisistaan. Vain yksi kokoontuminen jäähyväisten jättöön. Eikä siunaus ole pakollinen, eikä edes hyvän maun mukaista ellei vainaja ollut uskonnolinen.
Kannattaa harkita tarkkaan mihin suostuu nylntymään. Voi käydä niin, että isovanhempien auttamisen jälkeen huomaat itse olevasi syrjässä hautajaisjärjestelyistä, hautajaisiin kutsuttu isovanhempien tuttavat samalta paikkakunnalta.
Meillä meinasi käydä näin. Aluksi sovittiin että he hoitaa vain tietyt asiat, mutta sitten olivatkin lisäksi varanneet jonkun seurakuntatalon, tilanneet pitopalvelusta mieleisensä ruoat ja kaikista pahimpana, kutsuneet vain heidän tuttaviaan ja sukulaisiaan, sekä tietty mitoittaneet osallistujamäärät näin. Minun suvustani ainoastaan vanhempani oli huomioitu eikä esimerkiksi sisaruksiani eikä meidän ystäviä.
Christiiina kirjoitti:
kannattaa huomioida se, että tuleeko sitten vuosien tai vuosikymmenten kuluttua kukaan käymään sillä haudalla, jos se hautapaikka sijaitsee jossain random paikkakunnalla.
Puolison naimaton sisarus toivoi, että haudataan asuinpaikkakunnalle (tuleva kuolema oli tiedossa), jossa mekin asumme.
Kitisevien neuvottelujen jälkeen haudattiin "kotiseudulle", jossa hän ei ollut asunut yli 40 vuoteen ja ystävätkin asuivat täällä. Nyt kun se mammakin, jonka mieliksi haudattiin sukuhautaan, on edesmennyt, ei siellä juuri kukaan käy. Sadat kilometrit matkaa täältä, jonka sisarus mielsi kotiseudukseen ja jossa hänen elämänsä tärkeimpine ihmisineen oli ollut.
Älä suostu siihen että muut järjestävät. Ensinnäkin tärkeintä on että lapsillanne on helppo pääsy haudalle, joten hautaus ehdottomasti teidän kotipaikkakunnallanne.
Toisekseen, on valitettavasti todella tavallista että hautajaisissa järjestäjiltä lähtee "mopo käsistä" elleivät joudu itse hautajaisia kustantamaan. Miehen vanhemmat pystyvät helposti surussaan upottamaan tuhansia euroja arkkuun, tarjoiluihin ja ohjelmaan, joten suosittelen ettet missään nimessä anna heille vapaita käsiä. Valitettavasti on liikaa hautaustoimistoja jotka eivät viitsi selvittää edes kuka on laillinen lähiomainen kun rahankiilto silmissä saavat myytyä silkkivuorattuja arkkuja ja kukkakoristeluita kirkkoon.
En siis väitä että vanhemmat ilkeyttään polttaisivat kuolinpesän rahoja, mutta suuren surun kohdatessa on todella helppo pistää nimi paperille kun vakavailmeinen virkailija kysyy että "haluatteko todella säästää poikanne viimeisimmän asuinsijan kustannuksissa?!"
Eli ole jämäkkä mutta mahdollisimman ystävällinen. Jos keksit jonkin pienen asian jonka voisit vanhemmille ulkoistaa, voisi se ilahduttaa heitä jotta pääsevät osallistumaan. Esimerkiksi virsien valinta, lehtiilmoituksen suunnittelu tai vaikkapa ylimääräisen siunauskahvittelub järjestely kotipaikkakunnalla.
Appivanhemmat voivat haluta mitä vain, mutta sillä ei ole merkitystä. Pidä pintasi ja muista sekä omasi että lastenne etu. Teidän kotipaikkakuntanne on se hautauspaikka.
Arkkuautauksen ja tuhkauksen ero:
- arkussa haudattu vainaja mätänee siellä hiljalleen, pieneliöt tekevät tehtävänsä ja ns. maallisia jäännöksiä löytyy pitkään, mikäli joku niitä kaivelisi.
- tuhkattu vainaja muuttuu hygieenisesti kevyeksi tuhkaksi, eikä hänestä jää jäljelle mitään maaperässä tapahtuvaa pitkäkestoista prosessia.
Itse olen tehnyt jälkipolville selväksi, että haluan tomumajani palavan komeasti. Olen seitsemänkymppinen, tällä hetkellä fyysisesti terve isoäiti, mutta kukapa jäljellä olevien päiviensä luvun tiennee.
Jos miehesi on halunnut tuhkauksen, voit peilata hänen toivettaan esittämiini hautaustapojen luonnehdintoihin. Mutta sinuna kunnioittaisin hänen toivettaan.
Miehen suvun ehdottomuudet eivät palvele sinun perheesi tarpeita ja oikeuksia käydä perheenisän haudalla muistamassa häntä niin usein kuin haluatte. Se on tärkeätä sinulle. Se on tärkeätä lapsillesi yhä silloinkin, kun he kasvavat.