Kuvaile ilkeintä työkaverin käytöstä jota olen kokenut työelämässä

Aloitin uudessa työssä niin yksi kollega (nainen) tuli sanomaan minulle että hän ajatteli että mikä blondi olen? Ja iso kansainvälinen firma kyseessä ja henkilö pomojen suosiossa.

Työkaverini tokaisi, etten minä kuitenkaan ymmärtäisi mitään jos hän selittäisi yhden asian. Tyhmyyksissäni nauroin vain hermostuneesti koska en osannut reagoida asiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Tehtiin projektia ja yhdelle tyypille sanoin työstäväni erästä tehtävää. Pomo kuitenkin käski minut toiseen hommaan, ja statuspalaverissa tämä yksi tyyppi kysyi miksen tee sitä mitä sovittiin hänen kanssaan tehtävän.

Sanoin että käskettiin tehdä muuta. En tykännyt tyypin sävystä, joten välittömästi palaverin jälkeen soitin pomolle ja sanoin että hoitaa asian koska en pitänyt sävystä. Asia hoitui.

Toinen tarina: Konsulttina, toisessa konsulttipuljussa oli joku tyyppi jonka tekemisestä oma työni riippui. Oma esimieheni käski laittamaan tyypille viestiä. Laitoin ja kysyin missä mennään. Pari tuntia myöhemmin kysyin uudestaan, ja ukko rupesi raivoamaan ja kirjoitti CAPS LOCKEILLA skypen chättiin ties mitä. Otin kuvaruutukaappauksen ja laitoin meilin omalle esimiehelle ja meidän dirikalle ja käskin heitä olemaan kaveriin yhteydessä. En kuullut tyypistä enää ikinä mitään.

Kolmas kerta: Kansainvälisessä firma

Joku on sanonut sinulle jotain äänensävyllä, josta sinä et pitänyt, joten kuvittelet sen olleen kiusaamista? Hohhoijjaa... 🙄

Tää tyyppi ei ole läheskään pahin, mutta vie kaiken ilon jo muutenkin raskaasta työstä. Kun esim. mulla ja mun asiakkailla on hyvä päivä ja jotain kivaa tiedossa, niin tottakai hänen täytyy tulla paikalle nurisemaan ja kommentoimaan negatiivisesti. Ammattimaisuus puuttuu. 

Myöskään mikään ehdottamani asia ei käy. Kaikki yhteinen tekeminen pitäisi pyöriä hänen mielenkiinnon kohteiden ympärillä ja kaikki yhteiset resurssit pitäisi käyttää niiden edistämiseen. Muita asioita ei ota kuuleviin korviin.

Johtaja levittää perättömiä huhuja alaisestaan. Pyytää muita tekemään tämän elämän hankalaksi. Kun irtisanoutuu, kertoo ylemmilleen olemattomasta rikostaustasta. Lähettää henkilön alaisen kotiovelle soittamaan (maksettu gorilla) kelloa. Levittää huhuja uudelle työpaikalle olemattomasta huumeiden käytöstä. Narsisti, haluaa poistaa työmarkkinoilta henkilön.

Vierailija kirjoitti:

Kaverin esittäminen ja salaisuuksieni juoruaminen muille työkavereillr

Miksi kukaan kertoisi salaisuuksiaan töissä. Kertoo asioita, joka sietää päivänvalon. 

Viimeksi eräs nainen työpaikalla paiskoi vihaisesti ovia kun näki minut.

Ei koskaan sanonut aamulla huomenta vain sillon kun oli muita paikalla.

Jos olin työpaikan taukotilassa yksin ja tämä nainen tuli sinne hän ei jäänyt sinne vaan paiskoi vihaisesti oven perässään.

Tämä nainen ei edes kauheasti uskaltanut minulle puhua töissä.

Lakkasi juttelemassa eräänä päivänä, sitten alkoi välttelemään, väistelemään toiselle käytävälle ja lopuksi minusta on näemmä tullut näkymätönkin. Katsoo ohi eikä enää tervehdi ainakaan oma-aloitteisesti  ja jos huomenta sanookin niin roskapöntölle.

Kaikki tämä ilman mitään selitystä,  tapahtumaa tai muutakaan, ainakaan minulla tiedossa olevaa, järkevää syytä.

Lähihoitajan sijaisena, määrä- aikainen työsuhde. Esimies lupasi minulle jatkoa työsuhteeseni. Viimeisenä työpäivänä  tuli uusi työntekijä., joka korvasi minut.  Hän oli kollegan sukulainen. Esimiehen suosikki.

Lestadiolainen nainen juonitteli niin, että minulta vietiin työt. No palkka maksettiin kuitenkin.

Esihenkilön antama aiheeton varoitus asiasta, mitä ei ole tehnyt tai ollut osallisena muiden nähden ja kuullen. Ei siinä, ihminen voi erehtyä. Asian olisi voinut kuitenkin selvittää vaikka kahden kesken ilman yleisöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä nyt ehkä pahinta ole mutta tapahtui tänään. Yritin tehdä kiireellistä työtä ja infosin sähköpostilla että tuli ongelma ja kestää pidempään kuin luulin. Sain vastaukseksi sähköpostin jossa kiellettiin se keino millä olin ratkaisemassa ongelmaa ja kerrottiin miten se pitäisi virallisesti tehdä. 

Kun sieltä etätöistä suvaitaan neuvoa kuin pikkulasta ja kielletään yrittämästä niin minulle tuli mitta täyteen. Yritin loppupäivän hakata päätä seinään enkä todellakaan edistynyt pätkääkään.

Sinä pikkuprinsessa siis pahoitit mielesi siitä, että joku kertoo, miten asiat viralliset tehdään ja että sitä protokollaa on noudatettava? Sait itkupotkuraivarit ihan vain koska et saanut tehdä sinulle annettuja tehtäviä niin kuin sinusta itsestäsi olisi ollut helpointa ja kivointa tehdä? 

Voi taivas... Tervetuloa aikuisten maailmaan, jossa määräykset ja ohjeiden noudattaminen eivät ole "kiusantekoa". 🙄

Ei ollut minun kokemukseni, mutta miksi ei voi jotain työtehtävää tehdä eri tavalla kuin on virallinen protokolla, jos lopputulos on yhtä hyvä? Onko itsenäinen ajattelu kielletty?

Vierailija kirjoitti:

Jouduin aiemmassa työpaikassa esimiehen kiusaamaksi. Tiimipalavereissa minun projekteilleni naureskeltiin, jos niitä alun perinkään käytiin läpi. Olin maisterikoulutettu asiantuntija, mutta minulle annettiin jatkuvasti sihteeritason tehtäviä. Kehityskeskustelussa pomo kysyi, mistä tehtävistä nautin. Seuraavana päivänä hän siirsi kaikki nämä mieluisat tehtävät kollegalleni ja antoi pilipalihommia tilalle. Lopulta hän hankki minulle potkut YT-neuvotteluissa.

Pahinta oli se, että osa työkavereista ei halunnut joutua pomon mustalle listalle, joten he itse menivät kiusaamiseen mukaan. Kahdestaan ollessa he olivat mukavia, mutta pomon kuullen minua nälvittiin.

Kuulostaa samantyyppiseltä kuviolta, mitä itse jouduin myös kokemaan. Todella kurjaa käytöstä ja huonoa johtamista, että pomo toimii noin. Vaikuttaa siltä, että kyse on laittomasta irtisanomisesta. Minulle kävi niin, että työpari, jonka apulaiseksi minut alkuun laitettiin, muuttui ikäväksi. Hän oli aluksi mukava ja luulin, että meillä sujui hyvin yhteistyö. Kun sitten palautin hänelle tehtävän, jossa olisi vielä ollut viimeisteltävää ja oletinkin, että hän olisi hionut sen valmiiksi - olihan tehtävä enemmän hänen erityisalaansa kuin minun, niin hän alkoikin luettelemaan virheitä kaikkien kuullen. Kun yritin selvittää tilannetta, että miten jatkan tehtävää, hän sai raivareita ja pyöräytteli halveksivasti silmiään. Lopulta kerroin esimiehelle, mutta hänpä pitikin minua syypäänä tilanteeseen ja laittoi minut yksin hanttihommia tekemään. Kyseisessä paikassa tapahtui myös paljon tilanteita, missä työturvallisuus oli laiminlyöty. Eräs työntekijä jyräsi ison lastin laatikoita niin, että ne tulivat minua kohti ja nosti yhtä laatikoista niin vihaisesti, että otteeni lipesi. Olin siis auttamassa häntä siirtämään ne laatikot. Seuraavana päivänä minulla oli kovat kivut. Jouduin ottamaan pitkän kipulääkekuurin. Kerran myös jäin oven väliin, koska joku oli teljennyt työhuoneeseeni menevän eteiskäytävän välioven ja pääsin vain vaivoin hivuttautumaan ulos oven välistä. Kukaan ei uskaltanut pomon ja pääkiusaajani edessä olla minulle mukava, vain kahden kesken. On ikävää, että työyhteisöön pääsee kehittymään sellainen ilmapiiri, missä joillakin ihmisillä on hännystelijöitä ja suosikkeja. Sellaisessa epäterveessä työyhteisössä uupuu ja palaa loppuun. Kunpa ihmiset uskaltaisivat vastustaa ilkeyttä avoimesti ja olla kannustavia toisiaan kohtaan.