Kun seuraan lääkärikaverini elämää, en ihmettele sote-kriisiä.
Kyseessä siis hyvä kaverini, jonka olen tuntenut lukiosta asti. Ns. 10 tyttö, joka opiskeli aikoinaan lääkäriksi. Hänen työelämänsä selittää aika pitkälti, miksi meillä on pulaa lääkäreistä, vaikka lääkäreitä on tarpeeksi.
Ensinnäkin hän työskentelee keikkalääkärinä kolmena päivänä viikossa ja saa ansioita n. 5000 euroa. Muut ajat on kotona lasten kanssa. Mies tekee täyttä päivää ja saa varmaan saman verran palkkaa tai hieman enemmän. Kaveri on kertonut avoimesti, että ei aio mennä julkiseen virkaan ikinä. Ei kiinnosta sairaalatyö päivystyksineen.
Toisekseen hän pitää pitkät lomat eli käytännössä koululaisten lomat. Ennen kesää hän työskentelee hieman enemmän, että saa n. 10 000 kuukausiansiot, jolla pärjää sitten kesäkuukaudet.
Kolmannekseen kaveri kertoi, että tämä on todella yleistä lääkäreiden keskuudessa, etenkin naislääkäreillä. Tehdään osa-aikaista työtä, ollaan lasten kanssa pitkään kotona, koska illalla voi pitää yksityisvastaanottoa ja pitää kivaa elintasoa yllä.
En tuomitse. Yhteiskunta on itse tämän tilanteen luonut.
Kommentit (590)
Vierailija kirjoitti:
Olisit itse lukenut lääkäriksi jos kerran kadehdit.
Ikäänkuin aina jonkin asian kyseenalaistaminen, esille nostaminen tai ihmettely johtuisi kateudesta? Outoa ja yksioikoista ajatella niin. Ei taida se lääkärin työkään kaikkinensa aina olla kovin kadehtimisen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Olen maalaispaikkakunnalta jossa aikoinaan Kalle Achte hoiti yksin koko kunnanlääkäriviran.
Yöjapäiväpäivystyksetkin.
Aika taisi 50-60 luvun vaihteessa olla vähän toinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen maalaispaikkakunnalta jossa aikoinaan Kalle Achte hoiti yksin koko kunnanlääkäriviran.
Yöjapäiväpäivystyksetkin.
Aika taisi 50-60 luvun vaihteessa olla vähän toinen.
Mutta sairauksia oli silloin aivan niin kuin nytkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen maalaispaikkakunnalta jossa aikoinaan Kalle Achte hoiti yksin koko kunnanlääkäriviran.
Yöjapäiväpäivystyksetkin.
Aika taisi 50-60 luvun vaihteessa olla vähän toinen.
Mutta sairauksia oli silloin aivan niin kuin nytkin.
Niin oli ja on vielä vuonna 2050 ja 2060. Jos nyt sinne asti sitte on jotakin elollista täällä.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta kouluttaa kalliisti lääkäreitä ilman mitään vevoitteita ja sitten voikin siirtyä rahastamaan yhteiskuntaa yksityiselle vaikka sitten osa-aikaisesti, joka tosiaan on maksanut koulutuksen, jolla rahastaa.
Suomi on niin k*sessa monella tavalla. On niin hirveä työvoimapula että.. Vaan ei voi mitään.
Ja tämän lisäksi Lääkäriliitto vahtii haukkana ettei opiskelupaikkoja vaan lisätä ja tämä lääkäreille erittäin edullinen asetelma säilyy.
Vierailija kirjoitti:
Olin sairaalatyössä parikymmentä vuotta mutta kun jäin totaaliyksinhuoltajaksi, siirryin privaattiin.Olisi pitänyt siirtyä jo aiemmin: voi päättää itse työaikansa, potilasmääräänsä, lomansa, palkkansa, ihan kaiken ja tienaa paremmin kuin julkisella. Tosin potilaat ovat sairaalassa monipuolisempia ja haastavampia, mutta privaatin edut päihittävät sairaalan mennen tullen. Se on totta, että kokemusta voi kerryttää parhaiten julkisella puolella, koska potilailla voi olla hyvinkin erilaisia ongelmia, joten nuorena kannattaa työskennellä mahdollisimman paljon julkisella puolella tietojen ja taitojen kartuttamiseksi.
Vanhuuseläkkeellä on miljoona neljäsataa tuhatta. Nuorempi sukupolvi on köyhempää kuin eläkeläiset eikä he tulevaisuudessa käytä yksityisen palveluja. Eli vähemmän asiakkaita tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen maalaispaikkakunnalta jossa aikoinaan Kalle Achte hoiti yksin koko kunnanlääkäriviran.
Yöjapäiväpäivystyksetkin.
Aika taisi 50-60 luvun vaihteessa olla vähän toinen.
Mutta sairauksia oli silloin aivan niin kuin nytkin.
Mutta hoitoja sairauksiin huomattavasti vähemmän kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta kouluttaa kalliisti lääkäreitä ilman mitään vevoitteita ja sitten voikin siirtyä rahastamaan yhteiskuntaa yksityiselle vaikka sitten osa-aikaisesti, joka tosiaan on maksanut koulutuksen, jolla rahastaa.
Suomi on niin k*sessa monella tavalla. On niin hirveä työvoimapula että.. Vaan ei voi mitään.
Ja tämän lisäksi Lääkäriliitto vahtii haukkana ettei opiskelupaikkoja vaan lisätä ja tämä lääkäreille erittäin edullinen asetelma säilyy.
Yhdessä vaiheessa Lääkäriliitto vaati, että sisäänottoa on pienennettävä, koska suomalaisia kouluttautuu ulkomailla lääkäriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen maalaispaikkakunnalta jossa aikoinaan Kalle Achte hoiti yksin koko kunnanlääkäriviran.
Yöjapäiväpäivystyksetkin.
Aika taisi 50-60 luvun vaihteessa olla vähän toinen.
Mutta sairauksia oli silloin aivan niin kuin nytkin.
Paljon lapsia ja kotisynnytyksiä. kouluterveydenhoito.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta kouluttaa kalliisti lääkäreitä ilman mitään vevoitteita ja sitten voikin siirtyä rahastamaan yhteiskuntaa yksityiselle vaikka sitten osa-aikaisesti, joka tosiaan on maksanut koulutuksen, jolla rahastaa.
Suomi on niin k*sessa monella tavalla. On niin hirveä työvoimapula että.. Vaan ei voi mitään.
Maksaako yhteiskunta tulevaisuudessa edes siitä hoidosta yksityiselle vai maksetaako hoidon vakuutuksilla ne joilla sellainen on ja muut jää ainakin yhteiskunnan varoin hoitamatta.
Jos Amerikan malliin mennään, niin hoito maksetaan vakuutuksilla. Joko itse hankitulla vakuutuksella tai työnantajan hankkimalla vakuutuksella.
Tai maksaa ainakin osittain tai ei maksa ollenkaan ja kaikki eivät saa mitään vakuutusta. Mahtavaa.
Onneksi voi tehdä samoin kuin tapio suominen jos tulee jokin sairaus etttei tarvitse mennä lääkäriin edes.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi voi tehdä samoin kuin tapio suominen jos tulee jokin sairaus etttei tarvitse mennä lääkäriin edes.
Suomalainen ratkaisu kun pitäisi ottaa itsestään jotakin vastuuta.
En tuomitse mutta olenkin yksi heistä. Lifestyle ei nyt juuri tuollainen mutta lääkäri kuitenkin olen.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei kannata verotuksen takia tehdä palkan eteen töitä juuri yli 5 000 €/kk. Tuosta palkasta käteen jäävä netto 3 500 €/kk riittää Suomessa kohtuulliseen elintasoon. Vapaata kannattaa ottaa mahdollisimman paljon. Lääkärit yleensä ottavat osan tulosta osinkona oman yrityksen kautta joten netto on hieman suurempi.
Eipä onnistu palkan ottaminen osinkona yrityksen kautta jos työskentelee julkisella puolella. Pääsääntöisesti ammatinharjoittajana toimivan lääkärin tulo verotetaan kuten palkkatulo eli verotuksessa ei ole mitään eroa. Ainoastaan työttömyysvakuutusmaksua ei tarvitse maksaa mutta toisaalta yrittäjä ei saa mitään jos on työtön. Toinen hyöty on arvonlisäverottomuus mikä on melko harvinaista yritystoiminnassa.
Suomalainen palkkaverotus on hyvin progressiivinen ja se voi rajoittaa monen halua tehdä lisää työtä. Omalla kohdalla marginaaliveroprosentti on 62 eli jokaisesta ylimääräisestä 100 euro palkasta menee valtiolle 62 euroa ja itselle jää 38 euroa. Jatkossa teen vähemmän työtä ja nautin enemmän vapaa-ajasta. Päivystysten kanssa nelipäiväistä viikkoa tekevälle kertyy tästä huolomatta keskimäärin 39 työtuntia viikossa ainakin meidän yksikössä.
571: "Tai maksaa ainakin osittain tai ei maksa ollenkaan ja kaikki eivät saa mitään vakuutusta. Mahtavaa. "
Nimenomaan mahtavaa. Ainakin niiden mielestä, jotka tätä nykyhallitusta viime vuonna äänesti. Eli riittävän suuri osa suomalaisista oli keväällä 2023 sitä mieltä, että tämä on mahtavaa.
Multa muuten about kuukausi sitten yksi tuttu, pitkäaikaistyötön ja ihan vannoutunut Perussuomalaisten kannattaja pyysi lainaksi pari kymppiä, jotta olisi saanut haettua apteekista lääkärin määräämän antibioottikuurin. Asuu kaupungin kälyisessä vuokrayksiössä, mutta asumistuki pieneni. Vastasin, että ethän sä nyt multa tartte rahaa lainaksi tollaseen, koska nythän meillä on hallitus, joka ajaa just sun kaltaisten asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta kouluttaa kalliisti lääkäreitä ilman mitään vevoitteita ja sitten voikin siirtyä rahastamaan yhteiskuntaa yksityiselle vaikka sitten osa-aikaisesti, joka tosiaan on maksanut koulutuksen, jolla rahastaa.
Suomi on niin k*sessa monella tavalla. On niin hirveä työvoimapula että.. Vaan ei voi mitään.
Ja tämän lisäksi Lääkäriliitto vahtii haukkana ettei opiskelupaikkoja vaan lisätä ja tämä lääkäreille erittäin edullinen asetelma säilyy.
Aloitin lääkärin opinnot vuonna 1996 ja silloin sisäänotto oli 360 opiskelijaa vuodessa. Opiskelijoitten määrää oli vähennetty kun oli lääkärityöttömyyttä ja kuntatyönantaja ilmoitti että työpaikkoja ei tule olemaan useammalle. Lääkärikoulutusta on lisätty useaan otteeseen ja nykyisin 750 uutta opiskelijaa aloittaa vuositttain. Ulkomailla aloittaa opintonsa noin 150 lääkäriksi haluavaa joka vuosi. Ensi vuonna sisäänotto on edelleen kasvamassa. Lääkäriliittoa ei voi pelkästään syyttää terveyskeskusten läääkäripulasta.
Hyvinvointialueilla on kovasti ongelmia taloudenpidon kanssa ja rahaa ei tunnu riittävän pitämään terveyskeskuksia auki. Jotain vikaa koko konseptissa on kun yli kahdenvuosikymmenen ajan on ollut lääkäreitä terveyskeskuksiin. Asiaa ei auta toimimattomat tietojärjestelmät ja työhön liittyvä byrokratia. Kela ja muut tahot vaativat vuodesta toiseen monimutkaisia lausuntoja joiden tekemiseen menee paljon aikaa. Varsinainen potilastyö kärsii kun hoidetaan tietokonetta. Muutosta ei ole näkyvisssä kun ministeriössä toimii elämästä vieraantuneita virkamiehiä ilman vastuuta mistään.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
571: "Tai maksaa ainakin osittain tai ei maksa ollenkaan ja kaikki eivät saa mitään vakuutusta. Mahtavaa. "
Nimenomaan mahtavaa. Ainakin niiden mielestä, jotka tätä nykyhallitusta viime vuonna äänesti. Eli riittävän suuri osa suomalaisista oli keväällä 2023 sitä mieltä, että tämä on mahtavaa.
Multa muuten about kuukausi sitten yksi tuttu, pitkäaikaistyötön ja ihan vannoutunut Perussuomalaisten kannattaja pyysi lainaksi pari kymppiä, jotta olisi saanut haettua apteekista lääkärin määräämän antibioottikuurin. Asuu kaupungin kälyisessä vuokrayksiössä, mutta asumistuki pieneni. Vastasin, että ethän sä nyt multa tartte rahaa lainaksi tollaseen, koska nythän meillä on hallitus, joka ajaa just sun kaltaisten asiaa.
Aika harva äänestäjä tekee päätöksensä äänestämisestä sen perusteella saako hoitoa julkiselta sektorilta vai ei. Todennäköisempää on että moni ajattelee että ei sitä koskaan tule tarvitsemaan.
Ja vaikka ajattelisi hyvin harvalla tuntuu olevan käsitystä siitä miten yhteiskunta käytännössä toimii. Sote sektori on osa yhtiskuntaa mutta vain osa ja siitä miten se on käytännössä järjestetty on käsitystä vielä harvemmalla kuin esim. peruskoulutuksen osalta. Työnantaja on esim. hyvinvointialue mutta hyvinvointialueella ei ole päätäntä valtaa siihen mistä se saa rahoituksen. Rahoituksesta päättävillä taas ei välttämättä ole heilläkään tietoa siitä käytännöstä mitä esim. perusterveydenhuollossa tehdään. Eikä aina päätöksiä tehdessä tietoa siitä miten rahat tulisi siellä käytännöntasolla ohjata. Tilanne on vähän se että oikea käsi ei tiedä mitä vasen käsi tekee eikä vasen mitä tekee oikea.
Me emme myöskään elä diktatuurissa niiin kun moni tuntuu luulevan. Päätöksiä ei voi tehdä sen perusteella mitä minä haluan vaan päätökset syhtyy demokraattisesti ja pohjautuu useinkin pitkiin valmisteluihin jolloin yksittäistä henkilö tai edes puoluetta ei voi nimetä kenen vastuulla joku yksittäinen päätös on.
Vierailija kirjoitti:
Ei ap vaikuta kadehtivan. Kertoo vaan mikä on ongelman juurisyy.
Ongelman juurisyy on progression jyrkkyys. Sen 5000€/kk jälkeen lisäpalkasta jää itselle niin pieni osa, ettei työnteko kannata.
Kyllä se aloittajan kaverikin tekisi täyttä työviikkoa, jos sillä saisi itselle jotain lisää. Nyt ei saa, vaan menettää aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen maalaispaikkakunnalta jossa aikoinaan Kalle Achte hoiti yksin koko kunnanlääkäriviran.
Yöjapäiväpäivystyksetkin.
Aika taisi 50-60 luvun vaihteessa olla vähän toinen.
Mutta sairauksia oli silloin aivan niin kuin nytkin.
Paljon lapsia ja kotisynnytyksiä. kouluterveydenhoito.
Olen syntynyt kotona -58 äidin lypsyjen välissä, kuudentena lapsena.
Olen maalaispaikkakunnalta jossa aikoinaan Kalle Achte hoiti yksin koko kunnanlääkäriviran.
Yöjapäiväpäivystyksetkin.