Kun seuraan lääkärikaverini elämää, en ihmettele sote-kriisiä.
Kyseessä siis hyvä kaverini, jonka olen tuntenut lukiosta asti. Ns. 10 tyttö, joka opiskeli aikoinaan lääkäriksi. Hänen työelämänsä selittää aika pitkälti, miksi meillä on pulaa lääkäreistä, vaikka lääkäreitä on tarpeeksi.
Ensinnäkin hän työskentelee keikkalääkärinä kolmena päivänä viikossa ja saa ansioita n. 5000 euroa. Muut ajat on kotona lasten kanssa. Mies tekee täyttä päivää ja saa varmaan saman verran palkkaa tai hieman enemmän. Kaveri on kertonut avoimesti, että ei aio mennä julkiseen virkaan ikinä. Ei kiinnosta sairaalatyö päivystyksineen.
Toisekseen hän pitää pitkät lomat eli käytännössä koululaisten lomat. Ennen kesää hän työskentelee hieman enemmän, että saa n. 10 000 kuukausiansiot, jolla pärjää sitten kesäkuukaudet.
Kolmannekseen kaveri kertoi, että tämä on todella yleistä lääkäreiden keskuudessa, etenkin naislääkäreillä. Tehdään osa-aikaista työtä, ollaan lasten kanssa pitkään kotona, koska illalla voi pitää yksityisvastaanottoa ja pitää kivaa elintasoa yllä.
En tuomitse. Yhteiskunta on itse tämän tilanteen luonut.
Kommentit (590)
Yhteiskunta kouluttaa kalliisti lääkäreitä ilman mitään vevoitteita ja sitten voikin siirtyä rahastamaan yhteiskuntaa yksityiselle vaikka sitten osa-aikaisesti, joka tosiaan on maksanut koulutuksen, jolla rahastaa.
Suomi on niin k*sessa monella tavalla. On niin hirveä työvoimapula että.. Vaan ei voi mitään.
Olin sairaalatyössä parikymmentä vuotta mutta kun jäin totaaliyksinhuoltajaksi, siirryin privaattiin.Olisi pitänyt siirtyä jo aiemmin: voi päättää itse työaikansa, potilasmääräänsä, lomansa, palkkansa, ihan kaiken ja tienaa paremmin kuin julkisella. Tosin potilaat ovat sairaalassa monipuolisempia ja haastavampia, mutta privaatin edut päihittävät sairaalan mennen tullen. Se on totta, että kokemusta voi kerryttää parhaiten julkisella puolella, koska potilailla voi olla hyvinkin erilaisia ongelmia, joten nuorena kannattaa työskennellä mahdollisimman paljon julkisella puolella tietojen ja taitojen kartuttamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
"Toivotaan, että kolmen vuoden päästä on."
Kolmen vuoden päästä on ehkä jo myöhäistä haaveilla julkisen sektorin palvelujen lisäämisestä koska kun niitä resusseja ei tällä hetkellä ole ne vähätkin resurssit ohjautuu yksityisen sektorin palveluihin. Perushoidossa tai kotihoidossa ei välttämättä ole enää kolmen vuoden kuluttua riittävästi henkilöstöä joka vuoksi yksitöitä suljetaan ihan puhtaasti siksi että yksikköä ilman työntekijöitä ei pystytä ylläpitämään.
Tässäkin olet ihan oikeassa, mutta nykyhallitushan nimenomaan haluaa lisätä rahan määrää. Mä en usko, että kolmessakaan vuodessa onnistuu. Ymmärrän sen, että laivan kääntäminen ei onnistu hetkessä, mutta yleensä laivaa käännetään meren pinnalla oikealle tai vasemmalle, nyt käännetään ensin sinne merenpohjaan ja jos hyvin käy, parempien aikojen koittaessa takaisin pinnalle.
Itse olen huolissani niistä vanhuksista, joilla ei ole omaisia tai joiden omaisista ei ole heille apua. Enkä pelkästään vanhuksista vaan myös niistä ihmisistä, joilla ei nyt vaan ole varaa hoidattaa itseään yksityisellä. Toisaalta sekä hoitajapula että lääkäripula ratkeaa helposti, kun osaa kansalaisista ei hoideta enää ollenkaan. Paitsi jos Suomessakin sitten alkaa olla Amerikan malliin klinikoita, joissa lääkärit ja hoitajat tekevät vapaaehtoistyötä.
Tämä tilanne on ollut kuitenkin ennakoitavissa jo vuosikymmeniä (asiasta puhuttiin jo silloin, kun mä kasarin puolivälissä opiskelin sairaanhoitajaksi), mutta asialle ei ole yksikään hallitus halunnut tehdä mitään. Ongelma on aina siirretty vain seuraavalle hallitukselle.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta kouluttaa kalliisti lääkäreitä ilman mitään vevoitteita ja sitten voikin siirtyä rahastamaan yhteiskuntaa yksityiselle vaikka sitten osa-aikaisesti, joka tosiaan on maksanut koulutuksen, jolla rahastaa.
Suomi on niin k*sessa monella tavalla. On niin hirveä työvoimapula että.. Vaan ei voi mitään.
Maksaako yhteiskunta tulevaisuudessa edes siitä hoidosta yksityiselle vai maksetaako hoidon vakuutuksilla ne joilla sellainen on ja muut jää ainakin yhteiskunnan varoin hoitamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta kouluttaa kalliisti lääkäreitä ilman mitään vevoitteita ja sitten voikin siirtyä rahastamaan yhteiskuntaa yksityiselle vaikka sitten osa-aikaisesti, joka tosiaan on maksanut koulutuksen, jolla rahastaa.
Suomi on niin k*sessa monella tavalla. On niin hirveä työvoimapula että.. Vaan ei voi mitään.
Maksaako yhteiskunta tulevaisuudessa edes siitä hoidosta yksityiselle vai maksetaako hoidon vakuutuksilla ne joilla sellainen on ja muut jää ainakin yhteiskunnan varoin hoitamatta.
Jos Amerikan malliin mennään, niin hoito maksetaan vakuutuksilla. Joko itse hankitulla vakuutuksella tai työnantajan hankkimalla vakuutuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenelläkään ei voi olla velvollisuutta tehdä jotain työtä millä tahansa ehdoilla vain siksi, että koulutus on maksettu verorahoilla. Yhteiskunta tarjoaa halvan tai ilmaisen koulutuksen, jotta käytössä olisi koulutettua työvoimaa, mutta se ei oikeuta vaatimaan, että koulutetut tekevät orjatyötä koutuksen maksajalle. Sitähän sinä käytännössä ehdotat.
Jos halutaan, että lääkärit tekevät töitä julkisella puolella, pitää selvittää, miksi lääkärit eivät halua työskennellä julkisella puolella ja sitten korjata ne syyt. Syyt on kerrottu: huonot työolot, huono johto, liika kiire, liian suuri määrä sellaisia töitä, jotka voisi tehdä vähemmänkin koulutettu jne. Jos työolot ovat kunnossa, julkiselle puolellekin riittää lääkäreitä ja sairaanhoitajia.
Siis orjatyötä tehdä 7 tuntia päivässä reilusti keskivertoa paremmalla palkalla? Tiesitkö että esim. hävittäjälentäjiltä tällaista orjuutta vaaditaan?
Ei se lääkäreiden kato julkiselta puolelta mistään orjatyöstä kerro vaan siitä, että Suomessa on luotu tilanne, missä lääkäreillä on mahdollisuus työskennellä yksityisellä paljon muita paremmin ehdoin. Yksityisellä lääkäri tienaa vähemmällä työllä enemmän kuin muissa asiantuntijatason töissä. Ei ihme ettei julkisen olosuhteet houkuta.
Mitä sitten? Hävittäjälentäjät kouluttaa käytännössä työnantaja suoraan omaan käyttöönsä ja opiskelupaikkaa vastaanotettaessa on allekirjoitettava sitoumus palvella lentäjänä puolustusvoimissa. Muistaakseni sitoumuksen kesto on 13 vuotta ja siihen kaiketi sisältyy koulutusaika, mutta toisaalta opiskeluajalta saa aika hyvät etuudet, kuten majoituksen, ruuan, vaatteet jne + päivärahaa. Lentäjät (ja yleisesti sotilaat) ovat vähän eri asemassa, koska sotilaan työtehtäviä ja sotilaskoneilla lentämistä eivät muut työnantajat Suomessa tarjoa.
Lääkäreitä taas työllistävät Suomessa muutkin kuin koulutuksen järjestävä taho (yliopistot). Työnantajat eivät kouluta lääkäreitä suoraan omaan käyttöönsä, vaan koulutuksesta vastaavat yliopistot, joiden tehtävänä on kouluttaa lääkäreitä kaikkien työnantajien käyttöön.
Jos valtio haluaa, että lääkäreitä saadaan julkiselle sektorille, kannattaa aloittaa työolojen korjaamisesta. Annetaan lääkäreille mahdollisuus tehdä omaa työtään eli annetaan lääkäreiden hoitaa potilaita, eikä papereita. Tehdään työehdoista joustavammat eli pidetään huolta siitä, että lääkärit ja hoitajat jaksavat työssään. Palkataan avustavaa henkilökuntaa, muutetaan työehdot sellaisiksi, että lääkärit ja hoitajat haluavat töihin julkiselle puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta kouluttaa kalliisti lääkäreitä ilman mitään vevoitteita ja sitten voikin siirtyä rahastamaan yhteiskuntaa yksityiselle vaikka sitten osa-aikaisesti, joka tosiaan on maksanut koulutuksen, jolla rahastaa.
Suomi on niin k*sessa monella tavalla. On niin hirveä työvoimapula että.. Vaan ei voi mitään.
Lääkäreitä ja hoitajia olisi kyllä. Aika iso osa heistä suostuisi jopa tekemään töitä julkisen sektorin palkoilla, jos vain työehdot saadaan kuntoon. Siirretään turha byrokratia pois hoitoammattilaisilta avustavalle työvoimalle (vaikka sihteereille tms), annetaan ammattilaisille mahdollisuus tehdä työnsä kunnolla eli annetaan heidän tutkia potilaat kunnolla ja hoitaa potilaat sen sijaan eli aletaan seurata annetun hoidon tehoa ja laatua, eikä pelkästään sitä, kuinka monta potilasta on ehditty hoitaa työpäivän aikana. Parempi hoitaa 5 potilasta kunnolla kuin 10 kiireessä hutiloiden, sillä jälkimmäisellä tavalla samat potilaat potilasta joudutaan hoitamaan useita kertoja.
Mutta eihän tuollainen sovi oikeistopuolueille. Siinä ei siirry riittävästi rahaa kavereiden yrityksiin, eivätkä rahalla kaiken mittaavat välttämättä osaa optimoida kokonaisuutta, vaan tyydytään osaoptimointiin.
Koko terveydenhuollon ala on sellainen,että joku on 24/7 oltava töissä. Sitten on naislääkärit jotka haluavat tehdä 2 päivää viikossa klo 14-18, koska "minä haluan". Haistakaa limaiset tuherot!
Vierailija kirjoitti:
Koko terveydenhuollon ala on sellainen,että joku on 24/7 oltava töissä. Sitten on naislääkärit jotka haluavat tehdä 2 päivää viikossa klo 14-18, koska "minä haluan". Haistakaa limaiset tuherot!
Käytäpä asiallisempaa kieltä.
Jos joku haluaa olla töissä kahtena päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan, se suotakoon hänelle. Palkka on luonnollisesti suhteessa työaikaan. Nykyaikana ei olisi kovinkaan kummoinen vaatimus tehdä järjestelmä, joka sovittaa yhteen ihmisten työvuorotoiveet, jos vain halutaan. Jos työntekijät haluavat olla vapaalla tiettynä päivänä (esim. lapsen harrastuksen tai jonkin perhejuhlan takia ja työntekijä kertoo sen etukäteen (perhejuhla vaikkapa vähintään 2 viikkoa etukäteen, vakiovapaat vaikkapa vähintään kuukausi etukäteen) ja on riittävästi työntekijöitä, jotka ovat halukkaita tekemään kaikenlaisia vuoroja, töihin saadaan tarpeelliset ihmiset 24/7. Työnantajan pitää vain tehdä itsestään riittävän houkutteleva työoloilla, työaikajoustoilla ja palkalla.
En ihan usko että meillä syntyisi täysin vapaaehtoisuuteen perustuvaa ammattimaista hoivaa. Kuka sitä valvoisi? Ja voiko yhteiskunta valvoa toimintaa johon se ei kustannusten osalta osallistu itse. Kuinka moni luottaisi esim. omaisensa esim. täysin vapaaehtoisuuden pohjalta toimivaan hoitokotiin.
Vapaaehtoisuutta meillä toki jo nyt jonkin verran on. Eikä se todennäköisesti nykyisessä mittakaavassa ainakaan häviämässä olisi mutta en kyllä pidä mitenkään todennäköisenä että se lisääntyisikään.
Jonkin verran meillä on myös erilaisten yhdistysten (eli kolmanne sektorin) omistamia hoitokoteja ja niiden määrä saattaisi jopa lisääntyä tilanteessa jossa sitä julkista hoivaa ei ole tarjolla. Mutta nekin tarvitsevat myös sitä ammattimaista organisointia ja myös työntekijöitä. Rahat vapaaehtoisvoimin ehkä voitaisiin toimintaan kerätä. Ja toisaalta ne yhdistykset ei tavoittele voitto siitä toiminnastaan.
Vierailija kirjoitti:
En ihan usko että meillä syntyisi täysin vapaaehtoisuuteen perustuvaa ammattimaista hoivaa. Kuka sitä valvoisi? Ja voiko yhteiskunta valvoa toimintaa johon se ei kustannusten osalta osallistu itse. Kuinka moni luottaisi esim. omaisensa esim. täysin vapaaehtoisuuden pohjalta toimivaan hoitokotiin.
Vapaaehtoisuutta meillä toki jo nyt jonkin verran on. Eikä se todennäköisesti nykyisessä mittakaavassa ainakaan häviämässä olisi mutta en kyllä pidä mitenkään todennäköisenä että se lisääntyisikään.
Jonkin verran meillä on myös erilaisten yhdistysten (eli kolmanne sektorin) omistamia hoitokoteja ja niiden määrä saattaisi jopa lisääntyä tilanteessa jossa sitä julkista hoivaa ei ole tarjolla. Mutta nekin tarvitsevat myös sitä ammattimaista organisointia ja myös työntekijöitä. Rahat vapaaehtoisvoimin ehkä voitaisiin toimintaan kerätä. Ja toisaalta ne yhdistykset ei tavoittele voitto siitä toiminnastaan.
Hoiva ja hoito on kaksi eri asiaa. Jenkeissäkin on tätä lääkäreiden ja sairaanhoitajien vapaaehtoistyönä tarjoamaansa hoitoa. En tiedä, kuka sitä valvoo vai valvooko kukaan. Hoiva on sitten toinen juttu. Ei Suomessa nytkään kukaan valvo sitä, miten paljon joku omainen hoivaa omia iäkkäitä sukulaisiaan. Voit ryhtyä omaishoitajaksi, mutta sekään ei ole mikään pakko. Ja jos ryhdytkin, niin omaishoidonohjaaja soittaa 1-2 kertaa vuodessa omaishoitajalle ja kysyy, onko kaikki ok. Jos omaishoitaja sanoo, että on, niin ei sieltä kukaan tule katsomaan, onko vai eikö. Omaishoitajan pitää itse sanoa, jos kaikki ei olekaan ok.
Meillä Suomessa tuo valvominen on tosi tärkeä asia. Ja ihan hyvä, että onkin, Jos siis joku yhteisö perustaisi hoivakodin tai muun vastaavan, jossa ihmiset tekisivät töitä vapaaehtoistyönä eli ilman palkkaa. Mutta en usko, että meillä näin pienessä ja harvaanasutussa maassa löytyisi sellaista määrää vapaaehtoisia, että voitaisiin perustaa heidän voimin mitään hoivakoteja. Kun yleensä vapaaehtoistyötä voi tehdä vain oman palkkatyönsä lisäksi tai sitten, kun toimeentulo on muuten taattu (esim on jo eläkkeellä). Työtönhän ei Suomessa edes saa tehdä mitään sellaista, josta noin yleensä maksettaisiin palkkaa. Jos tekee, menettää työttömyyskorvauksensa.
Ei meidän yhteiskunta Amerikaksi muutu vaikka sote palvelut ohjautuisi samalla tavalla vakuutuspihjaisiksi kuin amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Vielä vähemmän uskon niiden terveys ja hoitopalveluiden vapaaehtoisuuteen kuin hoivapalveluiden osalta voisi olla mahdollista. Rahoitus niissäkin ehkä voisi ainakin osittain perustua vapaaehtoisuuteen. Toki en ihan usko sitäkään että silti terveyspalvelut taataisiin kaikille. Vapaaehtoisetkin valitsee sen kenelle hyväksi he tekevät sitä vapaaehtoistyötä.
Vierailija kirjoitti:
Ei meidän yhteiskunta Amerikaksi muutu vaikka sote palvelut ohjautuisi samalla tavalla vakuutuspihjaisiksi kuin amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Vielä vähemmän uskon niiden terveys ja hoitopalveluiden vapaaehtoisuuteen kuin hoivapalveluiden osalta voisi olla mahdollista. Rahoitus niissäkin ehkä voisi ainakin osittain perustua vapaaehtoisuuteen. Toki en ihan usko sitäkään että silti terveyspalvelut taataisiin kaikille. Vapaaehtoisetkin valitsee sen kenelle hyväksi he tekevät sitä vapaaehtoistyötä.
Ja lahjoittajat valitsevat, mihin lahjoittavat. Johan Hurstin ruuanjakokin on ollut moneen otteeseen vaikeuksissa, vaikka ihmiset tekevät ilmaiseksi sitä hommaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten? Hävittäjälentäjät kouluttaa käytännössä työnantaja suoraan omaan käyttöönsä ja opiskelupaikkaa vastaanotettaessa on allekirjoitettava sitoumus palvella lentäjänä puolustusvoimissa. Muistaakseni sitoumuksen kesto on 13 vuotta ja siihen kaiketi sisältyy koulutusaika, mutta toisaalta opiskeluajalta saa aika hyvät etuudet, kuten majoituksen, ruuan, vaatteet jne + päivärahaa. Lentäjät (ja yleisesti sotilaat) ovat vähän eri asemassa, koska sotilaan työtehtäviä ja sotilaskoneilla lentämistä eivät muut työnantajat Suomessa tarjoa.
Hävittäjälentäjillähän tuo on juuri siksi että voisivat muuten helposti siirtyä lentoyhtiön palvelukseen siviilipuolelle.
Samalla tavalla lääkäreillä on erityisasema. Suuri osa aloista on sellaisia että jos tekijöitä ei löydy sopivalla hinnalla niin työt jätetään tekemättä. Lääkärien kohdalla näin ei voida toimia vaan yhteiskunta on velvoitettu huolehtimaan hoidon vaikka se tulisikin todella kalliiksi. Siksi lääkärit pystyvät tekemään tätä kikkailua yksityisen puolen firmoilla ja muut maksaa.
Millä se yhteiskunta velvoittaa ketään hoitamaan ketään? Tai velvoittaa ketään työskentelemään julkisella sektorilla? Miten se edes teoriassa onnistuisi?
Hävittäjälentäjä tietää koulutukseen lähtiessä kuka on työnantaja ja mitä velvoitteita koulutukseen sisältyy. Koulutukseen hakeutuminen on täysin vapaaehtoista. Lääkäreiltä ehkä teoriassa voitaisiin vaatia samaa mutta se pitäisi olla tiedossa jo koulutukseen hakiessa mikä on työnantaja mitkä ne velvoitteet on. Moniko hakeutuisi sen jälkeen lääkkikseen? Moniko hyvinvointialue voisi kouluttaa lääkärin ja velvoittaa lääkäriä työskentelemään juuri ko työnantajalla? Moniko edes pystyy luvata että töitä on silloin kun lääkäri ammattiinsa valmistuisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäreiden koulutus on kallista ja heistä on pula. Lääkäriliitto pitää huolen siitä, ettei lääkäreitä kouluteta tarpeeksi. Väärinhän tuo on.
Lääkäriliitto ei opiskelupaikkojen määristä päätä. Se on opetus- ja kulttuuriministeriön hommia. Anders Adlercreutz on tällä hetkellä oikea syyllinen tähän ongelmaan ja hänellä on mandaatti vaikuttaa asiaan.
Just just. Onpa taas älyvapaata kommentointia.
Adlercreuts on ollut opetusministerinä 5. heinäkuuta 2024 lähtien. Tottakai parissakymmenessä päivässä ehtii uudistaa koko lääkärikoulutuksen.
Niinpä! Joillakin näkyy olevan käsitys että heti eka päivästä lähtien ministeri laittaa ison pyörän pyörimään. Eivät ymmä
Siks toisekseen nyt on heinäkuu! Hän saattaa olla lomalla ja käytännössä alkaa hommat kunnolla sen jälkeen.
No kohta AI hoitaa lääkärienkin työt, niin sitten helpottaa. Saavat naislääkärit jäädä kokonaan kotiin.
Vierailija kirjoitti:
No kohta AI hoitaa lääkärienkin työt, niin sitten helpottaa. Saavat naislääkärit jäädä kokonaan kotiin.
Eikös tuo ole jo nyt mahdollista. Sen kun kysyt tekoälyltä mikä vaivaa ja miten vaiva hoidetaan? Ei tarvita lääkäreitä. Ongelmat ratkaistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko terveydenhuollon ala on sellainen,että joku on 24/7 oltava töissä. Sitten on naislääkärit jotka haluavat tehdä 2 päivää viikossa klo 14-18, koska "minä haluan". Haistakaa limaiset tuherot!
Käytäpä asiallisempaa kieltä.
Jos joku haluaa olla töissä kahtena päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan, se suotakoon hänelle. Palkka on luonnollisesti suhteessa työaikaan. Nykyaikana ei olisi kovinkaan kummoinen vaatimus tehdä järjestelmä, joka sovittaa yhteen ihmisten työvuorotoiveet, jos vain halutaan. Jos työntekijät haluavat olla vapaalla tiettynä päivänä (esim. lapsen harrastuksen tai jonkin perhejuhlan takia ja työntekijä kertoo sen etukäteen (perhejuhla vaikkapa vähintään 2 viikkoa etukäteen, vakiovapaat vaikkapa vähintään kuukausi etukäteen) ja on riittävästi työntekijöitä, jotka ovat halukkaita tekemään kaikenlaisia vuoroja, töihin saadaan tar
Jo tällä hetkellä lääkäreistä on huutava pula. Itse en näe mitenkään mahdollisena luoda toimivaa järjestelmää, jossa useat lääkärit voisivat tehdä töitä kahtena päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan, ja silti kaikki tarvitsevat saisivat hoitoa. Tuolloin lääkärien määrän pitäisi olla moninkertainen. Tämä näkyisi myös lääkärien laadun huononemisena, koska noin vähällä työnteolla ei kehity.
"Toivotaan, että kolmen vuoden päästä on."
Kolmen vuoden päästä on ehkä jo myöhäistä haaveilla julkisen sektorin palvelujen lisäämisestä koska kun niitä resusseja ei tällä hetkellä ole ne vähätkin resurssit ohjautuu yksityisen sektorin palveluihin. Perushoidossa tai kotihoidossa ei välttämättä ole enää kolmen vuoden kuluttua riittävästi henkilöstöä joka vuoksi yksitöitä suljetaan ihan puhtaasti siksi että yksikköä ilman työntekijöitä ei pystytä ylläpitämään.