Kun seuraan lääkärikaverini elämää, en ihmettele sote-kriisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jokainen voi kohdallaan miettiä, että tekisikö mielummin kevyempää työtä paremmilla eduilla ja paremmalla palkalla (yksityinen), vai raskaampaa työtä huonommalla palkalla ilman juuri mitään etuja (julkinen). Minusta ainakin ihan no-brainer.

Joo, ei se lääkärien vika ole, että he valitsee näin. Julkinen puoli ei vaan houkuttele kun tarjolla on joustamattomuutta, pakkopäivystyksiä, vaikeuksia saada kollegan tukea (erityisesti pienten paikkakuntien terveyskeskusten ongelma), huonot resurssit tehdä työtä sekä huonompaa palkkaa. Samalla yksityinen tarjoaa paremman palkan helpommalla. Tiedän itsekin vastaavanlaisia lääkäreitä. He ovat jättäneet erikoistumisen kesken, kun on ollut liian hankala sovittaa sitä perhe-elämään tai muuten ei ole jaksaminen riittänyt. Tai ihan vaan ovat halunneet päästö helpommalla. Tunnen kyllä myös niitä jotka tekee julkisella kovasti töitä

Kyseessä on poliittinen valinta. Oikeisto kannatta tätä privaatin ylösajoa ja julkisen näivettämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika kimurantti ongelma.  On myös luultavaa, ettei halu tehdä lyhyttä viikkoa rajoitu lasten pikkulapsi-ikään. Siis opiskelemalla lääkäriksi on mahdollistettu hyvä tulotaso vähällä työllä. 

 

Trendi ja ajattelutapa, jota somessakin päivittäin hehkutetaan ja ihaillaan. Mahdollisimman paljon rahaa mahdollisimman vähällä tekemisellä.

Olisiko siis parempi ja kannatettavampi systeemi pienemmällä palkalla reilusti lisää työtunteja? Monikohan tällaiseen mahdollisuuteen tarttuisi. Privaatin vahvistuminen on suuri syy nykytilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos valittavana on mies tai naislääkäri, valitsen aina miehen. Ne on osaavampia ja motivoituneempia. Olen itse nainen.

Tutkimuksen mukaan naiskirurgien potilaat selviävät useammin leikkauksesta hengissä kuin mieskirurgien ottaen huomioon kirurgin kokemus ja potilasmateriaali. 

Huolellisuus ja tarkkuus.

Vierailija kirjoitti:

Työterveysasemallehan pääsee yleensä samana päivänä tai ainakin parissa päivässä. Kun julkisella puolella terveysasemalle voi joutua odottamaan viikkoja tai kuukausia jos edes onnistuu pääsemään lääkärin puheille. Onhan tässä aikamoinen epäkohta.  Joku ketjussa sanoi, että julkisella puolella käy työttömiä. Kyllä siellä käy ihan kotiäitejä, sairaseläkeläisiä, vanhuksia ja pikkulapsia. Joku taaperon äiti kertoi äskettäin, että heidän neuvola-aikansa on peruttu monta kertaa, kun oli joku henkilökuntaongelma. Samaan aikaan työssäkäyvät, jotka ovat tavallisesti perusterveitä ihmisiä, pääsevät lääkärin vastaanotolle nopeasti.

 

Työnantajat maksavat työterveyshuollosta ja odottavat työntekijöitään takaisin töihin. Eläkeläisiä ei kaipaa kukaan, joutavat kyllä odottamaan. 

Juurikin näin. Osoittaa, että lääkärityövoima on jakaantunut virheellisesti. Helppoon, hyvinpalkattuun ja lyhyemmällä työajalla oleviin privaattityöterveyksiin löytyy yllättävän paljon lääkäreitä. On selvää, että jos ajan saa jopa samalle päivälle on lääkäreitä siellä liikaa julkiseen puoleen verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö lääkäreiden kovan palkan vastineeksi pitäisi olla jonkinlainen virkavastuu? Miksi ennen vanhaan lääkärit olivat töissä paljon enemmän ja heitä kiinnosti kehittää itseään? Vai onko työympäristö tehty sotehimmelin kautta niin älyttömäksi, että alaa välttelevät hoitajien lisäksi lääkärit

 

Ennen lääkäreitä kiinnosti saada selville potilaan vaivojen syy ja sitten määrätä hoitoa. He tuntuivat aidosti kiinnostuneilta.

Mikähän siinä on kun lääkäreitä on kuitenkin lukumääräisesti tuplasti enemmän kuin joskus 70-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Ja tällä palstalla yksi kestovalitusaihe on se, kun ei ole varaa yksityislääkärin vastaanottoon!!

Työterveyshuolto on yksityistä ja yhteiskunta kustantaa suuren osan siitäkin. Työnantajat maksavat vain osan. Eli tosiasiassa terveitä hoidetaan ja sairaimmat kansalaiset jonottavat päästäkseen julkiselle terveysasemalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö lääkäreiden kovan palkan vastineeksi pitäisi olla jonkinlainen virkavastuu? Miksi ennen vanhaan lääkärit olivat töissä paljon enemmän ja heitä kiinnosti kehittää itseään? Vai onko työympäristö tehty sotehimmelin kautta niin älyttömäksi, että alaa välttelevät hoitajien lisäksi lääkärit

 

Ennen lääkäreitä kiinnosti saada selville potilaan vaivojen syy ja sitten määrätä hoitoa. He tuntuivat aidosti kiinnostuneilta.

Mikähän siinä on kun lääkäreitä on kuitenkin lukumääräisesti tuplasti enemmän kuin joskus 70-luvulla?

 

 

Merkittävästi lisääntynyt byrokratia toisaalta oman työn hallinnassa, toisaalta erilaisia potilailta vaatimia lippulappusia. Kela vaatii aivan älyttömiä lääkärinlausuntoja ja niihin uppoaa todella iso työmäärä. Lääkärinlausunto on nykyään myös vaadittu asioissa, mihin ei todellakaan lääkärin ammattitaitoa tarvittaisi esim. kouluikäisen lapsen erikoisruokavaliota varten. Ihan on Suomen itsensä aiheuttama ongelma tämä, ennen oli työ huomattavasti helpompaa kun ei oheissälä työssä vienyt leijonanosan työajasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei muuta kuin nostetaan niitä koulutusmääriä. Ei ole mitään järkeä, että yksi ammattiryhmä porskuttaa ja samalla koko muu yhteiskunta kärsii.

Tämä! Joillakin niistä saattaisi olla myös ammatillista kunnianhimoa, eikä pelkkää pyrkimystä maksimoida omaa helppoa elämää kunnianarvoisana lääkärinä, joka osa-aikatyössään on kohdannut ja diagnosoinut korkeintaan puolet siitä potilasmäärästä, mitä häntä vanhemmat kollegat. Täysi lääkärin palkka, mutta puolet osaamisesta ja vastuusta sekä ajan että palkan suhteen. Miljoonan maksaneen koulutuksen saaneille äideille, jotka työskentelevät 4h/pvä tai 3 vuoroa viikossa kirjoittaakseen korkeintaan Burana-reseptejä, maksetaan 5000 €/kk. 

Syrjemmällä hammaslääkärille maksetaan jopa 30 000 €/kk. Ja auto ja asunto tarjotaan työn puolesta. Silti työ ei näitä houkuta.

Koska sielläpäin ei ole vertaisryhmää, jonka kanssa haluaisi viettää vapaa-aikaa, ei ole isoa valikoimaa ravintoloita, harrastuspaikkoja ja omia ystäviä, jotka asuvat muualla.  Sinkun mahdollisuudet löytää sopiva puoliso asunpaikkakunnalta ovat  melko vähäiset.

Vierailija kirjoitti:

No mikä tuossa on vikana? Tottahan omat lapset on laitettava etusijalle. 

Ongelma on siinä, että lääkäreille on luotu mahdollisuus tehdä kolmepäiväistä viikkoa 5000e palkalla vaikka heidät tarvittaisiin kokoaikatöihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkkojen nousu ja verojen laskeminen vähentää työntekoa, koska vähemmällä työnteolla saa riittävän toimeentulon ja silloin jää enemmän vapaa-aikaa.

Verotuksen nosto vähentää työntekoa kun saadusta korvauksesta niin pieni osa jää itselle.

Lääkäreillä on poikkeuksellinen tilanne, kun ovat varmaan ainoa ammattiryhmä Suomessa jolla on varma työpaikka ja reitti koviin ansioihin. Siinä on helppo sitten ilman riskejä ottaa rennommin.

Tämä. Asenteiden muutos näkyy nuorissa lääkäreissä, vapaa-aikaa arvostetaan enemmän. Eivätkä ilmeisesti ole kunnianhimoisia, osa-aikatyöllä nuhakuumeita yksityisellä hoitaen ei paljoa asiantuntemusta kerrytetä, erikoistuminen vaatii sitä sairaalatyötä päivystyksineen. Tulee ilman muuta näkymään tulevaisuudessa asiantuntijavajeena.

Ainoa lääke on koko kuvion säätely lailla, alkaen työterveyshuollon räjäyttämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mikä tuossa on vikana? Tottahan omat lapset on laitettava etusijalle. 

Ongelma on siinä, että lääkäreille on luotu mahdollisuus tehdä kolmepäiväistä viikkoa 5000e palkalla vaikka heidät tarvittaisiin kokoaikatöihin.

Kuitenkin todellisuus esim. terveysasemilla on nuorille lääkäreille se että joko tehdään osapäiväviikkoa terveysasemilla tai sitten ei tehdä töitä terkkarissa lainkaan. Täyspäiväviikko on täysin mahdotonta suurimmassa osassa terveysasemia, työkuorma on täysin tappava.

Vallalla tuntuu olevan käsitys, että lääkäreillä olisi joku velvollisuus omistaa elämänsä työlleen. Ei, työ on vain työ lääkärillekin, ei koko elämä. Se että on opiskellut verovaroilla ei velvoita antamaan koko elämäänsä ammatilleen. Miksi lääkärit eivät pysy julkisella sektorilla, syy löytyy aika paljon muualta kun lääkäreiden laiskuudesta tai ahneudesta. Jos siellä olisi inhimilliset työolot ja mahdollisuus tehdä työtään kunnolla niin todennäköisesti siellä myös viihdyttäisi paremmin. Aina keskitytään vaan demonisoimaan lääkäreitä ammattikuntana eikä miettimään syitä sille mikä siellä julkisella sektorilla mättää että sieltä halutaan pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan samanlainen on mun tuntema lääkäri. Tekee töitä osa-aikaisesti, vaikka lapset on jo teini-ikäisiä.

Ei tule ikinä tekemään täyttä työpäivää, on sanonut. Ei tarvitse, kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista aina kun suvaitsee näyttäytyä työpaikalla.

Tällaiset kommentit on kateellista vääristelyä. Todellisuudessa aika harva näiden kommenttien laukojista oikeasti tietää mistä puhuu ja mitä lääkärin työ todellisuudessa on. Olkaa hyvät ja menkää viikoksi seuraamaan vaikka terveyskeskuslääkärin työtä niin tulette ymmärtämään miksi sieltä halutaan mahdollisimman pian pois tai mikäli jäädään ei ainakaan haluta tehdä täyttä viikkoa. 

Hassu, luuletko että lääkäreitä

Eli yksityiselläkin on asiat päin takapuolta? Ei ole. Lääkärit vaan on päässeet asemaan, jossa pääsevät sanelemaan palkkansa ja työaikansa. Oikeasti kökköä on niillä, jotka tekee sote-alan matalapalkkatyöt. Heille ei ole vaihtoehtoa leppoistamiseen kun rahat ei riitä. 

Kyllä meillä on, keikkatyö. Mulla vieläpä keikat lakkaavat kesäkuukausiksi ja joululomien aikaan, koska halvat opiskelijat rynnivät töihin, keikkaa ei ole tarjolla. Nämä välit maksetaan ansiosidonnaista, joka pidetään korkeana tekemällä rahavuoroja silloin, kun niitä on. Syntymävuosi ja palkkataso kokopäivätöissä pitävät huolen siitä, että eläkekertymän kannalta on ihan sama, käykö töissä vai ei. Verotus pysyy naurettavan alhaisena tekemällä vain silloin tällöin.

Mua työnantaja ei palkkaa listoilleen suoraan, koska en fyysisesti enää kestä sitä saatanan savottaa kokopäivätyönä, sanoivat ihan suoraan ja oikeassa ovat. (Suomalaiselle työnantajalle 45 v on ydinjätettä muutenkin.) - Enpä ole kyllä kaivannutkaan.

Mulla on asuntolaina maksettu ja lapsi maailmalla, ei tässä mitään hätää mihinkään. Terkut Norjasta, taas kerran lomalla, joku kerta vielä töissä. Som assistent. Kieli alkaa olla jo hallussa, pari vuotta vielä.

Onhan siellä tietysti niitä, joiden on pakko raataa, mutta he ovat vakityöpaikassa. Se on jo vuosia ollut rangaistus, ei palkinto. Miettikää missä mallissa maa ja sote makaavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen joka viettää mahdollisimman paljon aikaa kotona pienten lastensa kanssa on hieno nainen.

Ei silloin, jos veronmaksajat ovat kustantaneet hänelle miljoonakoulutuksen. Ei ole mitään oikeutusta silloin maata kotona lasten kanssa. Lisäksi lääkäreistä on huutava pula. Toisaalta ap:n kuvailema tyyppi on aika harvinainen. Itse tunnen vain sellaisia naislääkäreitä, jotka ovat menneet saman tien takaisin töihin kun äitiysloma on loppunut. Joku jopa aiemmin. Eikä kädentaidotkaan pysy priimana jos töitä ei tee.

Itse olen onneksi vain yhteiskuntatieteiden maisteri ja voin olla lasten kanssa kotona niin pitkään ja paljon kuin haluan. Ei mua varmaan kaivata edes takaisin paperinpyörittelyvirkaani... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mikä tuossa on vikana? Tottahan omat lapset on laitettava etusijalle. 

Ongelma on siinä, että lääkäreille on luotu mahdollisuus tehdä kolmepäiväistä viikkoa 5000e palkalla vaikka heidät tarvittaisiin kokoaikatöihin.

Kuka tarvitsee? Jos työnantaja niin olisihan tuohon löytynyt jo ajat sitten työnantajalta keinot kuinka sitouttaminen olisi tehty. Työnantajalta siihen ei ainakaan haluja löydy.

Olen myös kuullut, että yksityinen puoli tekee lähinnä helpompia hoitoja ja vaikeammat tapaukset heitetään julkiselle puolelle. Toki varmaan itsekin pyrkisin tekemään helpompia hommia paremmalla palkalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tällä palstalla yksi kestovalitusaihe on se, kun ei ole varaa yksityislääkärin vastaanottoon!!

 

Työterveyshuolto on yksityistä ja yhteiskunta kustantaa suuren osan siitäkin. Työnantajat maksavat vain osan. Eli tosiasiassa terveitä hoidetaan ja sairaimmat kansalaiset jonottavat päästäkseen julkiselle terveysasemalle.

 

Se porukka, jota työterveydessä hoidetaan maksaa myös sen julkisen puolen potilaiden hoidot veroissaan. Julkisen puolen potilaat eivät maksa mitään itse. 

Vierailija kirjoitti:

Olen myös kuullut, että yksityinen puoli tekee lähinnä helpompia hoitoja ja vaikeammat tapaukset heitetään julkiselle puolelle. Toki varmaan itsekin pyrkisin tekemään helpompia hommia paremmalla palkalla.

Hyvin moni lääketieteellinen hoito ei ole voittoa tuottavaa, ne ohjataan julkiselle. Siitä syystä ei yksikään yksityinen Suomessa tule tehohoitoa koskaan tekemään. Sama koskee monia muita vaativia hoitoja.

Vierailija kirjoitti:

Olen myös kuullut, että yksityinen puoli tekee lähinnä helpompia hoitoja ja vaikeammat tapaukset heitetään julkiselle puolelle. Toki varmaan itsekin pyrkisin tekemään helpompia hommia paremmalla palkalla.

Miksi yhteiskunnan pitäisi käyttää rahaa niihin monimutkaisiin ongelmiin jotka loppujen lopuksi harvoin on edes ratkaistavissa ainakaan siellä sote-keskuksessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos valittavana on mies tai naislääkäri, valitsen aina miehen. Ne on osaavampia ja motivoituneempia. Olen itse nainen.

Tutkimuksen mukaan naiskirurgien potilaat selviävät useammin leikkauksesta hengissä kuin mieskirurgien ottaen huomioon kirurgin kokemus ja potilasmateriaali. 

 

Huolellisuus ja tarkkuus.

 

Erikoislääkäripuolelta naislääkäreistäkin löytyy ihan päteviä lääkäreitä. Yleislääkäreistä ei niinkään.