Kun seuraan lääkärikaverini elämää, en ihmettele sote-kriisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä oli tiedossa jo 20 vuotta sitten, kun lääkärikunta alkoi naisistua. Tarvitaan enemmän lääkäreitä hoitamaan sama määrä potilaita, kun naisten osuus lääkäreissä lisääntyy. Ja koska ammattitaito kehittyy työn myötä, ovat vähemmän työtä tekevät lääkärit keskimäärin myös huonompia.  

Ohis. Onneksi yksikään mieslääkäri ei ole yrittänyt lääkitä tai hoitaa minua kertaakaan peniksellään; tai millään muullakaan omaa sukupuoltaan ilmentävällä.En siis tosin sanoen ymmärrä, että miksi lääkärin sukupuoli olisi, jotenkin erityisen olennainen asia,.. 

Uskovainen mies

 

 

Sukupuoli nimenomaan on tässä ilmiössä olennainen asia. On todettu, että naiset toimivat noin. Sinun homoeroottiset haaveesi eivät liity tähän asiaan.

Olisin muuten ollut samaa mieltä ja peukuttanut, mutta tuo viimeinen lause oli asiaton.

Allekirjoitan ap:n sanoman ja lisään vielä, ettei tämä koske vain naisia. Mieslääkärit etenkin kirurgit tekevät mielellään osittaista työaikaa julkisella pitääkseen statuksensa ja tietyt edut, pari päivää yksityisvastaanottoa ja päivän harrastukseen. Harmihan se on julkisen puolen potilaille, kun nämä on niitä kokeneimpia lääkäreitä, joiden taitoja tarvittaisiin päivittäin, mutta ovat tavoitettavissa kerran viikossa ja silloinkin hyvin kiireisiä. 

Vierailija kirjoitti:

No jokainen voi kohdallaan miettiä, että tekisikö mielummin kevyempää työtä paremmilla eduilla ja paremmalla palkalla (yksityinen), vai raskaampaa työtä huonommalla palkalla ilman juuri mitään etuja (julkinen). Minusta ainakin ihan no-brainer.

Joo, ei se lääkärien vika ole, että he valitsee näin. Julkinen puoli ei vaan houkuttele kun tarjolla on joustamattomuutta, pakkopäivystyksiä, vaikeuksia saada kollegan tukea (erityisesti pienten paikkakuntien terveyskeskusten ongelma), huonot resurssit tehdä työtä sekä huonompaa palkkaa. Samalla yksityinen tarjoaa paremman palkan helpommalla. Tiedän itsekin vastaavanlaisia lääkäreitä. He ovat jättäneet erikoistumisen kesken, kun on ollut liian hankala sovittaa sitä perhe-elämään tai muuten ei ole jaksaminen riittänyt. Tai ihan vaan ovat halunneet päästö helpommalla. Tunnen kyllä myös niitä jotka tekee julkisella kovasti töitä suurella sydämellä, kieltäytyen yksityisfirmojen tuplapalkatuista työtarjouksista (joita kuulemma tulee jatkuvasti jostain suunnasta). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jokainen voi kohdallaan miettiä, että tekisikö mielummin kevyempää työtä paremmilla eduilla ja paremmalla palkalla (yksityinen), vai raskaampaa työtä huonommalla palkalla ilman juuri mitään etuja (julkinen). Minusta ainakin ihan no-brainer.

Joo, ei se lääkärien vika ole, että he valitsee näin. Julkinen puoli ei vaan houkuttele kun tarjolla on joustamattomuutta, pakkopäivystyksiä, vaikeuksia saada kollegan tukea (erityisesti pienten paikkakuntien terveyskeskusten ongelma), huonot resurssit tehdä työtä sekä huonompaa palkkaa. Samalla yksityinen tarjoaa paremman palkan helpommalla. Tiedän itsekin vastaavanlaisia lääkäreitä. He ovat jättäneet erikoistumisen kesken, kun on ollut liian hankala sovittaa sitä perhe-elämään tai muuten ei ole jaksaminen riittänyt. Tai ihan vaan ovat halunneet päästö helpommalla. Tunnen kyllä myös niitä jotka tekee julkisella kovasti töitä

Ja lisään vielä, että ei ole sukupuolikysymys. Tiedän noita molempia tyyppejä sekä miehiä että naisia. 

Vierailija kirjoitti:

Jos tässä maassa on ok valita elämänkoulu ja maata perse homeessa sohvalla, poikia 6 lasta ja maksattaa oma ja näiden elämä hamaan tappiin asti yhteisestä pussista, niin sen pitää sitten koskea kaikkia. Aivan turha kitistä kun joku vuosikausia kouluttautunut haluaa satsata lapsiinsa ja tehdä kevennettyä viikkoa ruuhkavuosien aikana. Vapaa-aika ei voi koskea vain kansakunnan turhinta roskasak kia. 

Jep. Ja kun ne ruuhkavuodet on ohi, nämä saattaa hyvinkin palata kokopäivähommiin. Tai sitten ei. He kuitenkin tekee tärkeää työtä myöskin kasvattaessaan lapsistaan kunnon kansalaisia, ja maksavat hyvistä tuloistaan kyllä veroja riittävästi kattaakseen koulutuksensa kulut. Ihan on täysi oikeus leventää työtaakkaansa että jaksaa. Parempi osa-aikainen lääkäri kuin burnoutin takia sairaslomalla oleva lääkäri. 

Ja sitten tosiaan on se toinen ääripää jotka tekee täydet tunnit ja vähän päälle julkisella ja privaattia tai jotain viikonloppupäivystystä lisäksi. Ja eläkkeellä jatketaan osa-aikaisesti päälle seitsenkymppiseksi. Ja kaikkea tältä väliltä. 

Naapurin mieslääkäri tekee 4pv viikkoa, aikaa enemmän perheelle, nuorin lapsista 15v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jokainen voi kohdallaan miettiä, että tekisikö mielummin kevyempää työtä paremmilla eduilla ja paremmalla palkalla (yksityinen), vai raskaampaa työtä huonommalla palkalla ilman juuri mitään etuja (julkinen). Minusta ainakin ihan no-brainer.

Joo, ei se lääkärien vika ole, että he valitsee näin. Julkinen puoli ei vaan houkuttele kun tarjolla on joustamattomuutta, pakkopäivystyksiä, vaikeuksia saada kollegan tukea (erityisesti pienten paikkakuntien terveyskeskusten ongelma), huonot resurssit tehdä työtä sekä huonompaa palkkaa. Samalla yksityinen tarjoaa paremman palkan helpommalla. Tiedän itsekin vastaavanlaisia lääkäreitä. He ovat jättäneet erikoistumisen kesken, kun on ollut liian hankala sovittaa sitä perhe-elämään tai muuten ei ole jaksaminen riittänyt. Tai ihan vaan ovat halunneet päästö helpommalla. Tunnen kyllä myös niitä jotka tekee julkisella kovasti töitä

Mielestäni se on nimenomaan lääkärien vika. Lääkärin koulutus on erittäin kallista, joten kyllä heillä on velvollisuus maksaa koulutustaan veronmaksajille takaisin, koska itse eivät ole maksaneet siitä senttiäkään. Lisäksi lääketieteelliseen on tiukat karsinnat. Lääkärin tulisi olla vahva, stressiä ja painetta hyvin sietävä, joka kokee työnsä kutsumustyönä ja on valmis omistautumaan työlleen. Lääkäreistä on pulaa. Lisäksi lääkärin taidot eivät koskaan kehity huippuunsa, mikäli lääkäri tekeelyhyttä viikkoa. Alan todellisille ykköshuipuille onkin tyypillistä tehdä erittäin pitkiä työviikkoja.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jokainen voi kohdallaan miettiä, että tekisikö mielummin kevyempää työtä paremmilla eduilla ja paremmalla palkalla (yksityinen), vai raskaampaa työtä huonommalla palkalla ilman juuri mitään etuja (julkinen). Minusta ainakin ihan no-brainer.

Joo, ei se lääkärien vika ole, että he valitsee näin. Julkinen puoli ei vaan houkuttele kun tarjolla on joustamattomuutta, pakkopäivystyksiä, vaikeuksia saada kollegan tukea (erityisesti pienten paikkakuntien terveyskeskusten ongelma), huonot resurssit tehdä työtä sekä huonompaa palkkaa. Samalla yksityinen tarjoaa paremman palkan helpommalla. Tiedän itsekin vastaavanlaisia lääkäreitä. He ovat jättäneet erikoistumisen kesken, kun on ollut liian hankala sovittaa sitä perhe-elämään tai muuten ei ole jaksaminen riittänyt. Tai ihan vaan ovat halunneet päästö helpommalla. Tunnen kyllä

Kukaan ei ole velvoitettu omistautumaan tai antamaan koko elämäänsä työlle. 

Se on ihan helkatin tarpeen ettei kaikki äidit ole umpiväsyneitä ja lapsistakin jotain tulee!

Vierailija kirjoitti:

Ei ne lapset ole kauaa pieniä. Jossain vaiheessa alkaa tehdä mieli enemmän työtunteja.

Mikäli saisin 5000 euron kuukausitulot, niin miksi tekisin lisää työtunteja? Noilla tuloilla elää jo varsin mukavasti, joten ei olisi mitään halua täysille työtunneille. Vaikka tykkäänkin työstäni, niin tykkään vapaa-ajan tekemisistä enemmän.

Osa-aikaisuus on varsinkin päivystävillä aloilla ainoa keino saada riittävästi aikaa perheelle, levolle ja muulle elämälle kuten harrastuksille. Nuoret erikoislääkärit, joilla pieniä lapsia, tekevät usein 80 %. Vanhemmat lähellä eläkeikää jäävät osa-aikaeläkkeelle. Sitten on meitä ahkeraliisoja, jotka painetaan 60 h viikossa eikä perheelle ja kodinhoidolle jää aikaa. Vaaa-aika menee lepoon, ei säännöllisiä harrastuksia, kavereita ei ehdi nähdä jne. Onneksi miehellä säännöllinen työaika ja vapaa mahdollisuus tehdä etänä, harvoin työmatkoja, isovanhemmat auttavat aina pyydettäessä ja lapsia vain 1. Mun mies vastaa kodista valehtelematta 80-prosenttisesti. Kotisiivooja käy. Kahden tällaisen vanhemman lapsi olisi täysorpo.

Soitin lääkäriaikaa julkiselle, ei saanut. Oireet kysyttiin viestillä ja resepti tuli apteekkiin.

Vierailija kirjoitti:

Soitin lääkäriaikaa julkiselle, ei saanut. Oireet kysyttiin viestillä ja resepti tuli apteekkiin.

 

Myös eläkeläisille lisätään noita digipalveluita, kun ei ole lääkäreitä, hoitajan kanssa viestitellään ja hoitaja kysyy sitten lääkäriltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Soitin lääkäriaikaa julkiselle, ei saanut. Oireet kysyttiin viestillä ja resepti tuli apteekkiin.

 

Myös eläkeläisille lisätään noita digipalveluita, kun ei ole lääkäreitä, hoitajan kanssa viestitellään ja hoitaja kysyy sitten lääkäriltä.

Eläkeläiset joutuvat ostamaan tietokoneen samoin kuin työttömät. Nykyään on teamsilla suurin osa työhaastatteluista ja te-livet ja muut.

Vierailija kirjoitti:

Osa-aikaisuus on varsinkin päivystävillä aloilla ainoa keino saada riittävästi aikaa perheelle, levolle ja muulle elämälle kuten harrastuksille. Nuoret erikoislääkärit, joilla pieniä lapsia, tekevät usein 80 %. Vanhemmat lähellä eläkeikää jäävät osa-aikaeläkkeelle. Sitten on meitä ahkeraliisoja, jotka painetaan 60 h viikossa eikä perheelle ja kodinhoidolle jää aikaa. Vaaa-aika menee lepoon, ei säännöllisiä harrastuksia, kavereita ei ehdi nähdä jne. Onneksi miehellä säännöllinen työaika ja vapaa mahdollisuus tehdä etänä, harvoin työmatkoja, isovanhemmat auttavat aina pyydettäessä ja lapsia vain 1. Mun mies vastaa kodista valehtelematta 80-prosenttisesti. Kotisiivooja käy. Kahden tällaisen vanhemman lapsi olisi täysorpo.

Itse olen aina tehnyt kotityöt yksin, myös siivouksen ja hoitanut lapset, vaikka käyn töissä. Puoliso ei osallistu ja olen tavis jolla ei ole rahaa ostaa kodinsiivousta.

Vapaa-aika menee kotitöissä, ei ole mitään omia harrastuksia enkä käy elokuvissa enkä missään muuallakaan, korkeintaa ruokakaupassa, sitä monen taviksen elämä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa-aikaisuus on varsinkin päivystävillä aloilla ainoa keino saada riittävästi aikaa perheelle, levolle ja muulle elämälle kuten harrastuksille. Nuoret erikoislääkärit, joilla pieniä lapsia, tekevät usein 80 %. Vanhemmat lähellä eläkeikää jäävät osa-aikaeläkkeelle. Sitten on meitä ahkeraliisoja, jotka painetaan 60 h viikossa eikä perheelle ja kodinhoidolle jää aikaa. Vaaa-aika menee lepoon, ei säännöllisiä harrastuksia, kavereita ei ehdi nähdä jne. Onneksi miehellä säännöllinen työaika ja vapaa mahdollisuus tehdä etänä, harvoin työmatkoja, isovanhemmat auttavat aina pyydettäessä ja lapsia vain 1. Mun mies vastaa kodista valehtelematta 80-prosenttisesti. Kotisiivooja käy. Kahden tällaisen vanhemman lapsi olisi täysorpo.

 

 

Itse olen aina tehnyt kotityöt yksin, myös siivouksen ja hoitanut lapset, vaikka käyn töissä. Puoliso ei os

Ei nykyajan nuoret aikuiset tuollaiseen elämään suostu. Tällaiselle 70-luvulla syntyneellekin oli ihan itsestäänselvyys, että kotityöt jaetaan 50:50, meille se sitten kallistui lopulta minun työn vuoksi 80:20 miehelle. Toki tällä hullulla työnteolla tienaakin reilusti yli satatonnia vuodessa, mutta todella paljon myös uhraa itsestään ja hyvinvoinnistaan, perheen hyvinvoinnista puhumattakaan. En jaksaisi tätä, ellen olisi kutsumusammatissani ja nauttisi todella työstäni. T. 60h/vko työtä julkisella tekevä lääkäri

"Ei. Mä olen sellainen ihminen, että jos näen että jossain on vikaa, teen korjausehdotuksia ja tuon mielipiteeni julki. En arvosta yhtään sinunkaltaisia ihmisiä, jotka pyrkii vaientamaan muutosta ehdottavat ihmiset. " 

Sivusta.

Näetkö myös, että yleinen piittaamattomuus, ahneus, sitoutumattomuus, kateus, oman edun tavoittelu, itsekkyys ja laiskuus olisi sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla suuri ongelma?

Näetkö, että meidän kaikkien pitäisi ajatella myös yhteistä etua ja pyrkiä kohtelemaan toisia hyvin? Että meillä jokaisella kykyjemme mukaan on vastuu siitä, että hommat toimivat? Heikommista pidetään huoli, ja heidät yritetään kuntouttaa mukaan, että heilläkin olisi merkitys, ettei syrjäytetä kuten nykyään?

En ole varma, sekoitanko pari muuta hyvää kirjoittajaa, joilta on tullut arvoihin liittyvää tekstiä, siksi kysyn.

Arvostan ihmistä, joka kirjoitti lainaamani tekstin. Kunnioitan ja tuen, jos em. arvopohja on yhteinen.

Kuulostaa vähän oudolta aloitus, tuossa ei kyllä uraa tehdä.

Sitten kun herää päivätyötä tekemään, on myöhäistä etsiä siedettävää duunia, väitöskirja tekemättä, työhistoria pätkätyötä.

Epäilyttävä

Hullu töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Vierailija kirjoitti:

Nainen joka viettää mahdollisimman paljon aikaa kotona pienten lastensa kanssa on hieno nainen.

Olen samaa mieltä!

Tai isä! Eilen tapasin isän, hän on nyt lapsen kanssa koska vielä voi!

Kohta ei, koska viedään kaikki, vuuorotteluvapaat sun muut!