Onko täällä 30+ vuotiaita, jotka ei oo ikinä seurustellut? Koetteko asiasta häpeää/paineita?

Yksin ollut koko elämän ja se on johtanut nyt masennukseen viime vuosina. Kelpaamattomuus ja se, että kukaan ei ikinä ihastu minuun, rakastumisesta puhumattakaan, on aiheuttanut niin syvän haavan, että en tiedä miten jaksan täällä pallolla vielä edessä olevat vuodet taivaltaan yksin. t: 45-v nainen

Minua epäiltiin jo teininä homoseksuaaliksi (ei sillä, että siinä olisi mitään vikaa), kun ei ollut poikaystäviä. Paineet on suuret mutta koeta jaksaa, olet ns. "late bloomer".

Vierailija kirjoitti:

Olen kohta 65-vuotias mies ja kaikki on edelleen haavetta vain. Seurustelu, suutelu ja seksi on vain silloin tällöin unissa tapahtuva ilmiö. Muita paineita en ole kokenut, kuin alapään kohdalla. Ne voi kuitenkin poista omin käsin.

Mä oon 42 v nainen, "seurustelin" kyllä nuorempana pariin otteeseen pari kk kerrallaan, mutta yksin olen ollut viimeiset 15 vuotta ja usein ihastun tai rakastun unissani. Sitten vituttaa herätä. 

Minun mieheni oli 43.v kun tapasimme. Hänelle ei ollut kuin lyhyitä tapailuja takana. Nyt olemme tunteneet jo 6.v. Olen kyllä ymmärtänyt sen, miksi hän ei "kelvannut" aiemmin. Osa ei vain nähnyt hänen potenttiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni oli 43.v kun tapasimme. Hänelle ei ollut kuin lyhyitä tapailuja takana. Nyt olemme tunteneet jo 6.v. Olen kyllä ymmärtänyt sen, miksi hän ei "kelvannut" aiemmin. Osa ei vain nähnyt hänen potenttiaan. 

Ihanaa!

Olen meidän perheen mukuloista  ainoa kokemattomana itseni pidellyt. Yksi oli aikansa naimisissa, sai lapsia ja erosi, toinen astui avioon eronneen kanssa ja kolmas on ollut tähän asti normaalinaimisissa. Eli meidän siviilisäädyllsiet  tilanteemme poikkeavat toisistans aika huomattavasti

En ole seurustellut eikä se haittaa. Pidän satunnaisista suhteista. M35

Juu. En koe enää, alistunut kohtalooni. N38

Vierailija kirjoitti:

Minua epäiltiin jo teininä homoseksuaaliksi (ei sillä, että siinä olisi mitään vikaa), kun ei ollut poikaystäviä. Paineet on suuret mutta koeta jaksaa, olet ns. "late bloomer".

late bloomer=katkeroitumisuhka on todella iso.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua epäiltiin jo teininä homoseksuaaliksi (ei sillä, että siinä olisi mitään vikaa), kun ei ollut poikaystäviä. Paineet on suuret mutta koeta jaksaa, olet ns. "late bloomer".

 

late bloomer=katkeroitumisuhka on todella iso.

Joo. Ei se pariutuminen itsestään tapahdu, etenkin jos se on aina ollut vaikeaa. 

Mikä paine? Suurin osa ihmisistä on pöllöpäitä, joten miksi kokisin painetta pöllöpäiden olemattoman aivotoiminnan suhteen. 

Ei ihmissiä oikeesti kiinnsota tai jos kiinnsotaahi niin ei ainakaan vaivaa se mitä toiset ovat siviilisäädyiltään. Tyhjään unelmointiin ja itsesäälittelyyn taitaa useimpien nörtsi mennä, jolleis e sitten mene perheenpitoon ja läheisten kestämiseen

Vierailija kirjoitti:

Juu. En koe enää, alistunut kohtalooni. N38

Voin lähteä kyllä treffeille kanssasi, jos tykkäät videopeleistä ja olet hyvin muodokas!

Mä olen 36v nainen ja seurustellut vain kahdesti ja niiden kestot oli 6kk ja 9kk, mutta niistäkin on yli 10v aikaa.

Vierailija kirjoitti:

En ole seurustellut eikä se haittaa. Pidän satunnaisista suhteista. M35 Niin mutta eikö langussa nyt ethitty oikeita  tosisinkkuja, täyskokemattomia, ei mitään puolinaisia leikkisinkkuja. Semmosia käytännössä aseksuaalisesti eläneitä jotka kuitehi voivat olla täysheteroita fyysis-psyykkisesti mutta ehkä mieleltään pariutumis- ja kenties myös yhteydenluotikelvottomiksi niksahdelleet tai sitten niin uskovaisia että pariutuminen häirittis uskonelämää ja uskossapysyntää niin aimo rutosti, ettei se vain käy päinsä

En ole naisille kelvannut, kuten ei kelpaa muutkaan hyvät ja kunnolliset miehet. Kaikki tärkeät elämää muovaavat kokemukset saamatta, mutta minkäs teet kun ei ole enää mitään tehtävissä.

m42

Vierailija kirjoitti:

En ole naisille kelvannut, kuten ei kelpaa muutkaan hyvät ja kunnolliset miehet. Kaikki tärkeät elämää muovaavat kokemukset saamatta, mutta minkäs teet kun ei ole enää mitään tehtävissä.

 

m42

Oot 42....

Christiiina kirjoitti:

Mä olen 36v nainen ja seurustellut vain kahdesti ja niiden kestot oli 6kk ja 9kk, mutta niistäkin on yli 10v aikaa. Eli oletko neittssyt? Jos siis vain suullisesti seurustelitte jostain, vaikka kvanttimekaniikasta ja rasismista?

Olen 38v mies enkä ole ikinä seurustellut vaan totaalikokematon naisten kanssa. Koen häpeää, katkeruutta, vihaa ym itseäni kohtaan.

Itse aloitin seurustelut 25-vuotiaana. En voi sanoa että on ollut muuta hyötyä elämässä, mutta toisen ihmisen kanssa 8 vuotta asuminen kyllä kasvattaa sosiaalisesti, kunhan on oikea kumppani vaikka kukaan ei ikinä ole täsin 100 pros mätsi.  Kehittää (ainakin omalla kohdallani hurjasti) myötätuntoa, tunteidenhallintaa, kommunikointikykyä vaikeissa tilanteissa ja toleranssia muita ihmisiä kohtaan samalla pitäen omat rajat. Tämä "oppi" on tosin vasta tullut jakamalla päivittäinen arki ja koti kumppanin kanssa, joka on joskus siis ollut aivan tuntematon ihminen. En usko, että olisi ollut niin paljon positiivista kehitystä omissa sosiaalisissa taidoissani, jos olisi asuttu erillään. Ei seurustelemattomuudessa ole mitään hävettävää, se on yksi elämäntyyli monista.