Avoimuus /luottamus parisuhteessa

No eipä tuo kovin avoimelta vaikuta joten tuskin hyväksyisin.

Meillä on avoin suhde, joten hyväksyn vaikka paneskelunkin sen nuoremman kanssa. Siitähän se vain on kiinni, että pitäisi noudattaa sitä, mistä on yhdessä sovittu. Jos on sovittu, että muiden kanssa ei vehtailla, niin ei pitäisi vehtailla. Jos on sovittu, että ei edes flirttailla, niin ei pitäisi tehdä sitäkään.

Samaa sanon kuin ensimmäinen vastaaja, eli ei tuossa ole ollut avoimuutta asian suhteen parisuhteessa. 

Jos olisi jo alkuun sanonut, että menee vaikkapa uuden harrastus/työkaverinsa "Jennin" kanssa käymään lounaalla tai kahvilla, niin tällainen ainakin meidän suhteessa on ihan ok. Sen sijaan "salailutapaamiset" herättää kyllä kysymyksen, että onko jotain muuta jos ei voi kerran kumppanille asiasta kertoa.

Mikä tuossa on avoimuutta?

Miten pystyt luomaan luottamuksen uudelleen tämän jälkeen? 

Ei ole minun asiani hyväksyä tai olla hyväksymättä kumppanini muita ihmissuhteita.

Tämäpä. Eli rehellisyys. Oli suhdemalli mikä tahansa. Se rehellisyys on läheisriippuvaisellle narsistille vaikea ellei mahdoton asia.