Miten rumuus on vaikuttanut elämääsi?
Itse jouduin nuorena pahasti kiusatuksi, minkä seurauksena sairastuin masennukseen ja sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Aikuisiälläkin olen saanut kuulla rumuudestani erilaisia tölväisyjä, ja tapailemani miehet ovat haukkuneet rumaksi riitatilanteissa. Minulle on tehty selväksi, etten ole naisena minkään arvoinen.
Ulkonäköhäpeä estää minua elämästä spontaanisti. En voi mennä mihinkään ilman kevyttä meikkiä, en voi esiintyä valokuvissa, en voi tutustua uusiin ihmisiin. En halua kenenkään tietävän minusta mitään. Haluan olla näkymätön.
Kommentit (131)
Täh? Varmaankin ainakin ymmärtämään sen, että ihan muillakin avuilla pärjää elämässä varsin hyvin, kunhan vaivautuu oikeasti kehittämään itseään ja niitä taitojaan. Ulkonäkö on nuorena ehkä helppo valttikortti ja auttaa varmasti joissain asioissa elämässä, mutta loppujen lopuksi se ei ole mikään ainoa autuaaksi tekevä asia.
Jos mietin ihailemiani henkilöitä, niin tuskinpa kukaan esimerkiksi Stephen Hawkingia olisi Voguen kanteen kuvannut ja silti arvostan häntä huomattavasti enemmän kuin jotain Kardashianeja.
Vierailija kirjoitti:
Täh? Varmaankin ainakin ymmärtämään sen, että ihan muillakin avuilla pärjää elämässä varsin hyvin, kunhan vaivautuu oikeasti kehittämään itseään ja niitä taitojaan. Ulkonäkö on nuorena ehkä helppo valttikortti ja auttaa varmasti joissain asioissa elämässä, mutta loppujen lopuksi se ei ole mikään ainoa autuaaksi tekevä asia.
Jos mietin ihailemiani henkilöitä, niin tuskinpa kukaan esimerkiksi Stephen Hawkingia olisi Voguen kanteen kuvannut ja silti arvostan häntä huomattavasti enemmän kuin jotain Kardashianeja.
No ihmisistä ylipäätään 0.0000000001 prosenttia on älyltään Hawkingin tasoa. Aika paljon vaadittu rumalta ihmisarvon saavuttamiseen - olet vaan yksi kaikkien aikojen neroista niin hyvin menee!
Mä olen ruma, älyllisesti keskinkertainen (on tutkittu), luonteelta en erityisen hurmaava, hauska tai karismaattinen. Kuten muutkin ihmiset, ne vaan ei ole rumia.
Oma elämä onkin samanlaista kuin aloittajalla. Elikkä ihan turhaa.
Ei ole vaikuttanut mitenkään. Ystäviä ja miesystäviäkin on riittänyt ihan omiksi tarpeiksi. Aviomieheni mielestä olen kaunis ja sehän riittää.
Vierailija kirjoitti:
Täh? Varmaankin ainakin ymmärtämään sen, että ihan muillakin avuilla pärjää elämässä varsin hyvin, kunhan vaivautuu oikeasti kehittämään itseään ja niitä taitojaan. Ulkonäkö on nuorena ehkä helppo valttikortti ja auttaa varmasti joissain asioissa elämässä, mutta loppujen lopuksi se ei ole mikään ainoa autuaaksi tekevä asia.
Jos mietin ihailemiani henkilöitä, niin tuskinpa kukaan esimerkiksi Stephen Hawkingia olisi Voguen kanteen kuvannut ja silti arvostan häntä huomattavasti enemmän kuin jotain Kardashianeja.
Kyllä minäkin olen opiskellut, tehnyt töitä ja harrastanut. Mitään Voguen kantta en tietenkään tavoittele.
- ap
Mulla on kaikki nuo vaikka en ole mitenkään ruma jopa nätti
-Sosiaalinen fobia- estynyt persoonallisuus -haluan olla näkymätön (pukeudun aina mustiin)
Johtuu kai huonosta itsetunnosta, olen aina ollut ujo ja arka ja pelkään ihmisiä. usein näen ulkona eihyvännäköisiä ihmisiä jotka kulkee rinta rottingilla itsevarmana. mietin mitä mulle tapahtui. en uskolla edes käyttää "näyttäviä" korvakoruja.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vaikuttanut mitenkään. Ystäviä ja miesystäviäkin on riittänyt ihan omiksi tarpeiksi. Aviomieheni mielestä olen kaunis ja sehän riittää.
No mistähän olet päätellyt olevasi ruma? Jos sinua ei kukaan ole sellaiseksi kutsunut, et sitä ole.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kaikki nuo vaikka en ole mitenkään ruma jopa nätti
-Sosiaalinen fobia- estynyt persoonallisuus -haluan olla näkymätön (pukeudun aina mustiin)
Johtuu kai huonosta itsetunnosta, olen aina ollut ujo ja arka ja pelkään ihmisiä. usein näen ulkona eihyvännäköisiä ihmisiä jotka kulkee rinta rottingilla itsevarmana. mietin mitä mulle tapahtui. en uskolla edes käyttää "näyttäviä" korvakoruja.
No, sinullahan on suunta ainoastaan ylös päin. Taidat olla melko nuorikin vielä. Jos menet (tai menisit) sosiaalisiin tilanteisiin, sinuun varmaan suhtaudutaan positiivisesti ja rohkaisten - ainakin miehet suhtautuvat, ehkä naisetkin. On fakta, että hyvännäköiseen ihmiseen liitetään enemmän positiivisia ominaisuuksia kuin rumaan.
- ap
Rumuuteni on ollut yksi syy siihen, että elämä on ollut yksinäistä. Jotkut vieraat naiset ovat toisinaan yökötelleet tai muuten osoittaneet halveksuntaansa.
M55
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kaikki nuo vaikka en ole mitenkään ruma jopa nätti
-Sosiaalinen fobia- estynyt persoonallisuus -haluan olla näkymätön (pukeudun aina mustiin)
Johtuu kai huonosta itsetunnosta, olen aina ollut ujo ja arka ja pelkään ihmisiä. usein näen ulkona eihyvännäköisiä ihmisiä jotka kulkee rinta rottingilla itsevarmana. mietin mitä mulle tapahtui. en uskolla edes käyttää "näyttäviä" korvakoruja.
No, sinullahan on suunta ainoastaan ylös päin. Taidat olla melko nuorikin vielä. Jos menet (tai menisit) sosiaalisiin tilanteisiin, sinuun varmaan suhtaudutaan positiivisesti ja rohkaisten - ainakin miehet suhtautuvat, ehkä naisetkin. On fakta, että hyvännäköiseen ihmiseen liitetään enemmän positiivisia ominaisuuksia kuin rumaan.
- ap
Olen jo pääle 30v enkä päässyt koskaan sosiaalisista fobiastani eroon
Rehellisesti sanoen tuo ulkonäkö sitä ja ulkonäkö tätä ärsyttää suunnattomasti. Enemmin otan fiksun ja ajattelevan ihmisen kuin jonkun ulkonäköbimbon.
En ole saanut koskaan töitä. Miehet ovat elättäneet.
Lapset juoksee karkuun, paitsi pääsiäisenä ja halloweenin aikaan ne kysyy kaupassa äidiltään että, äiskä, mistä noita naamareita saa?
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti sanoen tuo ulkonäkö sitä ja ulkonäkö tätä ärsyttää suunnattomasti. Enemmin otan fiksun ja ajattelevan ihmisen kuin jonkun ulkonäköbimbon.
Ai me rumuudestamme kärsivät olemme bimboja?
- ap
Olemme kaikki syntyneet sellaisiksi kuin on. Joillakin voi olla joku hyvä ominaisuus mitä toisella ei ole. Jos olisit syntynyt kauniiksi naiseksi, sinulla voisi olla muita ongelmia nyt. Et voi tietää. Mutta luultavasti sinulla olisi jotain muita ongelmia, koska kukaan ei ole koskaan täysin ongelmaton ja tyytyväinen jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti sanoen tuo ulkonäkö sitä ja ulkonäkö tätä ärsyttää suunnattomasti. Enemmin otan fiksun ja ajattelevan ihmisen kuin jonkun ulkonäköbimbon.
Esim minut? (lyhyet töppöjalat, pitkä selkä, ei erottuvaa vyötäröä, lyhyt kaula, ei erottuvia poskipäitä, heikko leukalinja, atooppinen iho)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vaikuttanut mitenkään. Ystäviä ja miesystäviäkin on riittänyt ihan omiksi tarpeiksi. Aviomieheni mielestä olen kaunis ja sehän riittää.
No mistähän olet päätellyt olevasi ruma? Jos sinua ei kukaan ole sellaiseksi kutsunut, et sitä ole.
Äiti aina jankutti, etten ole minkään näköinen. Jos joku joskus sanoi minun olevan kaunis tai sievä, Äiti kiireesti tyrmäsi, etteihän meidän "Maija" ole ollenkaan kaunis, romuluinenkin on, ei siitä kukaan tykkää. Uskon edelleen, ikää lähempänä 80.
Mikähän niitä tölveleitä mahtaa hävettää, että mistä käytös johtuu? Rupuporukalle voi keksiä kauniimman nimen ja sitten tunnistaa jo etukäteen.