Sanottiinko teille kouluaikoina että "teille kaikille riittää töitä ja teidät suorastaan revitään työelämään koska väestö vanhenee"?
Meille tätä jankattiin jatkuvasti mutta miten sitten kävikään?
Työttömiä on tosi paljon, palkat on surkeat monella alalla, pätkätyötä tarjolla ja köyhyys vain lisääntynyt.
Meille myös sanottiin koulussa että suomessa paperia riittää vientiin asti mutta paperitehtaat ajettu alas :D
Olen vuosimallia 1990.
Kommentit (254)
Ei. Mutta kun olin valtion virastossa 2002 puhuttiin kuinka pian siltä sektorilta vapautuu valtavasti paikkoja.eläköitymisen vuoksi. Kaikki tietää kuinka kävi. Ei vapautunut. Ne vähät täytettiin osalla niistä määräaikaisista keitä siellä jo oli. Itse työllistyin muualle.
Ei sanottu. Sanottiin rehellisesti että moni eläköityvän työpaikka on nykymaailmassa turha ja tarpeeton ja se eläköitymisen yhteydessä lakkaa olemasta.
Kyllä minut revittiin töihin inssiopinnoista kolmantena vuotena, eikä ole päivääkään tarvinnut olla työttömänä. Töitä tarjotaan muistan firmoista jatkuvasti vaikka olen jo 50+
Osalle noista aloista missä työllistyy käytännössä lähes kaikki on käsittääkseni tosi vaikea päästä opiskelemaan. Ei niitä noin vain valita. Toisaalta esim. siivoushommiin otetaankin mieluummin muualta tullut kuin korkeakoulutettu suomalainen. Tiedän yhden tapauksen että vaikka koko opiskelun alun siivosi niin ei enää otettu valmistumisen jälkeen kun kävi välillä sijaisena omalla alallaan. Sanoivat että ei sun kannata enää taaksepäin urallasi tulla.
Ps. En ole itse työtön. Kykenen vain näkemään oman kuplan ulkopuolelle.
Suomessa, korkean elintason maana, opiskelupaikka valitaan tunteella, eikä järjellä, missä olisi parhaat työllistymismahdollisuudet, vaan työssä pitää olla kivaa ja viihtyä alalla.
Lähes kaikkien peruskoulun ysiluokkaisten tyttöjen toiveammatti on kosmetologi ja jokainen tietää, mitkä ovat kosmetologin työllistymismahdollisuudet. Tällä hetkellä on maistereita pilvin pimein työttömänä eli on pahasti on mennyt metsään, kun on valittu opiskelupaikka, jossa työllistämismahdollisuudet ovat olemattomat, eikä työvoimalle tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Opettajat olivat niin kateellisia meille "saatte valita ihan minkä työn vaan haluatte ja vain kävelette sisään!"
Eikö se osittain näin ole, jos olisi valittu oikea opiskelupaikka esim. varhaiskasvattaja, kun päiväkodeissa ei saada riittävästi työvoimaa. Tai lastensuojelu-alalta.
Kauppiksessa sanottiin näin 90-luvun alussa. Tuli lama ja harva pääsi edes ilmaiseksi pakolliseen työharjoitteluun. Ilmoitustaululla oli yksi työpaikka: Tule ajamaan yöllä kuorma-autoa.
Lisäksi kauppis oli muuttumassa ammattikorkeaksi. Kyisemme mitä pitäisi tehdä että saisi ammattikorkean käyneen statuksen? Vastaus oli että käytte nämä sama opinnot uudelleen ammattikorkeassa. Sanomattakin selvää. Nyt yli viiskymmpisenä on pitkään saanut kärsiä siitä että kävi kauppiksen eikä ammattikorkean, vaikka ihan vastaavasta jutusta kyse. Kiitos tästä uudistuksesta näin jälkikäteen.
Ei, silloin suositeltiin Ruotsiin töihin lähtemistä. Palkat oli siellä paremmat ja työolot ihan eri luokkaa kuin Suomessa.
Hei, mutta niinhän se on vieläkin. Hipihopi Ruotsiin töihin, nyt suomalaiset on ihan eri arvostuksessakin kuin ennen!
Muistelisin että näin meillekin koulussa lupailtiin 80-luvulla.
Meille neuvottiin myös, että toimistotyön sijasta kannattaa mennä tehtaaseen töihin, niin ne työt jää sinne työpaikalle työpäivän jälkeen eikä niitä tarvitse miettiä enää illalla. Ongelmaksi vain muodostui että idänkaupan romahdus sekä lama veivät kaikki tehtaat tältä paikkakunnalta.
Tosin tietotekniikan kehitys vei kyllä suurimman osan niistä toimistotöistäkin, että eipä tuossa kai oikein olisi voinutkaan voittaa.
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kuin muistan (olen synt. 1963), on ikäpolvelleni toitotettu, että kohta on hirrrrrveä työvoimapula, ihan hirrrveä kerta kaikkiaan, ei riitä ihmiset, tänne tarvitaan hirveästi ihmisiä muualta.
Joopa joo. Digitalisaatio, automatisaatio, uudet menetelmät, tuotannon siirto muihin maihin - ihan helkatisti on hävinnyt työpaikkoja, tilalle on tullut uusia, mutta paljon vähemmän. Ja silti huudetaan lisää väkeä tänne työnantajien ja oikeiston taholta, pitäähän voitot maksimoida ja palkat ajaa mahdollisimman alas. Kyllä tämä oikeasti haiskahtaa väestönvaihdolta, vaikken olekaan prsu vaan kokkareita yleensä äänestänyt kaupunkilainen.
Kohta suuret ikäluokat ovat kuolleet ja eläkemenot helpottuu huomattavasti. Katsotaan kun laulu vain vahvistuu: lisää väkeä tänne, me tienataan tällä hei! Ja eikä siinä mitään, jos tulijat on baltteja, venäläisiä tai ukrainalaisia, mut
Miksi äänestät kokkareita kun itsekin tiedät millaista politiikkaa he ajavat?
Vierailija kirjoitti:
Ei. Mutta kun olin valtion virastossa 2002 puhuttiin kuinka pian siltä sektorilta vapautuu valtavasti paikkoja.eläköitymisen vuoksi. Kaikki tietää kuinka kävi. Ei vapautunut. Ne vähät täytettiin osalla niistä määräaikaisista keitä siellä jo oli. Itse työllistyin muualle.
Julkisella sektorilla on virat tuplaantuneet 2002 vuodesta. Ne vaan jaetaan kavereille ja sukulaisille nepotismia. Ilmiö on tuttu muista kehitysmaista joka suomi on kaikilla mittapuilla. Bulgarian tasolla. Suomen Potemkinin kulisseja pidetään yllä valtavalla velkaantumisella.
Vierailija kirjoitti:
Osalle noista aloista missä työllistyy käytännössä lähes kaikki on käsittääkseni tosi vaikea päästä opiskelemaan. Ei niitä noin vain valita. Toisaalta esim. siivoushommiin otetaankin mieluummin muualta tullut kuin korkeakoulutettu suomalainen. Tiedän yhden tapauksen että vaikka koko opiskelun alun siivosi niin ei enää otettu valmistumisen jälkeen kun kävi välillä sijaisena omalla alallaan. Sanoivat että ei sun kannata enää taaksepäin urallasi tulla.
Ps. En ole itse työtön. Kykenen vain näkemään oman kuplan ulkopuolelle.
Ei sun tartte sanoa että oot valmistunut kellekkään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat olivat niin kateellisia meille "saatte valita ihan minkä työn vaan haluatte ja vain kävelette sisään!"
Eikö se osittain näin ole, jos olisi valittu oikea opiskelupaikka esim. varhaiskasvattaja, kun päiväkodeissa ei saada riittävästi työvoimaa. Tai lastensuojelu-alalta.
Näiden alojen palkoilla ei oikein elellä.
Vierailija kirjoitti:
Kauppiksessa sanottiin näin 90-luvun alussa. Tuli lama ja harva pääsi edes ilmaiseksi pakolliseen työharjoitteluun. Ilmoitustaululla oli yksi työpaikka: Tule ajamaan yöllä kuorma-autoa.
Lisäksi kauppis oli muuttumassa ammattikorkeaksi. Kyisemme mitä pitäisi tehdä että saisi ammattikorkean käyneen statuksen? Vastaus oli että käytte nämä sama opinnot uudelleen ammattikorkeassa. Sanomattakin selvää. Nyt yli viiskymmpisenä on pitkään saanut kärsiä siitä että kävi kauppiksen eikä ammattikorkean, vaikka ihan vastaavasta jutusta kyse. Kiitos tästä uudistuksesta näin jälkikäteen.
Oli ihan pälliä valmistua merkonomiksi vuonna 2005 kun samaan aikaan tuli uusia tradenomeja.
Vierailija kirjoitti:
Muistelisin että näin meillekin koulussa lupailtiin 80-luvulla.
Meille neuvottiin myös, että toimistotyön sijasta kannattaa mennä tehtaaseen töihin, niin ne työt jää sinne työpaikalle työpäivän jälkeen eikä niitä tarvitse miettiä enää illalla. Ongelmaksi vain muodostui että idänkaupan romahdus sekä lama veivät kaikki tehtaat tältä paikkakunnalta.
Tosin tietotekniikan kehitys vei kyllä suurimman osan niistä toimistotöistäkin, että eipä tuossa kai oikein olisi voinutkaan voittaa.
Suomelta on nyt lakannut länsimarkkinat. Uutisointi vähäistä. Myydään toisillemme asuntoja ja ihaillaan kun virkarälssi jakaa toisilleen kovapalkkaisia virkoja ja mitaleja. Työttömät on tarkoitus tapattaa rintamalla upseerien jakaessa toisilleen natsoja.
Olen 70luvun alussa syntynyt ja kyllä meidän ikäiset hyötyivät siitä, että suuret ikäluokat eläköityvät 2000-luvun alussa. Lisäksi 90-luvun lopun it-buumi hyödytti monia. Se oli hyvää aikaa ja töitä oli kaikille.
90-luvulla syntyneet ovat tietysti liian nuoria hyötyäkseen siitä, hehän ovat nyt vasta siirtyneet korkeakouluista työelämään ja suuret ikäluokat ovat olleet jo eläkkeellä pitkän tovin.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Osalle noista aloista missä työllistyy käytännössä lähes kaikki on käsittääkseni tosi vaikea päästä opiskelemaan. Ei niitä noin vain valita. Toisaalta esim. siivoushommiin otetaankin mieluummin muualta tullut kuin korkeakoulutettu suomalainen. Tiedän yhden tapauksen että vaikka koko opiskelun alun siivosi niin ei enää otettu valmistumisen jälkeen kun kävi välillä sijaisena omalla alallaan. Sanoivat että ei sun kannata enää taaksepäin urallasi tulla.
Ps. En ole itse työtön. Kykenen vain näkemään oman kuplan ulkopuolelle.
Jos on korkeakoulutettu, se ei suinkaan tarkoita, että olisi koulutusta siivousalalle esim. ammattitaitoa ja osaamista siivousaineille, materiaaleille, hygenialle jne. Esim. maisterin paperolla ei vielä tulla ammattitaitliseksi ja koulutetuksi siivoojaksi, vaan siihen tarvitaan oman alan koulutus.
Vierailija kirjoitti:
Kauppiksessa sanottiin näin 90-luvun alussa. Tuli lama ja harva pääsi edes ilmaiseksi pakolliseen työharjoitteluun. Ilmoitustaululla oli yksi työpaikka: Tule ajamaan yöllä kuorma-autoa.
Lisäksi kauppis oli muuttumassa ammattikorkeaksi. Kyisemme mitä pitäisi tehdä että saisi ammattikorkean käyneen statuksen? Vastaus oli että käytte nämä sama opinnot uudelleen ammattikorkeassa. Sanomattakin selvää. Nyt yli viiskymmpisenä on pitkään saanut kärsiä siitä että kävi kauppiksen eikä ammattikorkean, vaikka ihan vastaavasta jutusta kyse. Kiitos tästä uudistuksesta näin jälkikäteen.
Mitä ihmettä? Kaupis menee käytännössä aina amk ohi. Olisit halunnut huonompaa palkkaa ja huonommat uramahdollisuudet?
Toki, opiskeluajan alussa tuota jauhettiin. Sitten tuli 90-luvun lama ja ei tahtonut saada edes kesätöitä kun teollisuus oli aika jumissa. Joten meni usko tuohon väitteeseen hyvin nopeasti.
Suomessa on joillakin aloilla työvoimapulaa, sitä on turha kieltää. Nykyään ei vain lähdetä opiskelemaan sille alalle, missä työvoimapula, vaan opiskelupaikka valitaan muilla kriteeleillä eli ne eivät kohtaa toisiaan.
Esim. vanhusala vetää työvoimaa ja kaikki lähihoitajat työllistyvät 100%, samöin lääkärit ja sh, hammaslääkärit, psykiatrit, puheterapeutit, sosionomit, siivoojat, ravintola työntekijät, bussikuskit, maatalouslomittajat jne.