8-vuotias dominoi muiden yöunta
Vinkkejä seuraavaan tilanteeseen:
Meillä kotona 8-vuotias poistuu sängystään/huoneestaan eri tekosyillä pitkin iltaa/yötä, jos me vanhemmat olemme menneet itse nukkumaan, hän tulee huoneeseemme herättämään ja ei suostu palaamaan sänkyyn, ennen kuin on saanut huomiota osakseen. Varsinkin nyt kesäloma-aikaa tämä on TODELLA raskasta, koska lapsi estää oman nukahtamiseni mielivaltaisesti usein puoleenyöhön, ja aamulla on töiden takia pakko herätä kuitenkin viimeistään 06.00, kun lapsi saa jäädä tyytyväisenä nukkumaan. Iltarutiinit ovat olleet vuosikauden samanlaiset ja lapsi laitetaan nukkumaan ajoissa, koska tiedämme, että hänenkin unet jäävät muuten vähäisiksi, koska tätä nukahtamis-"showta" kestää illasta riippuen ainakin 1-3 tuntia. Lisäksi hän saattaa nukahtaa, mutta tulla yön aikana jopa 5-6 kertaa herättämään vanhemmat sanoen: "En saa nukuttua", vaikka fakta on, että on nukkunut ja nukahtaisi uudelleen, jos malttaisi pysyä sängyssä edes kymmenen minuuttia.
Jatkuva univelka ja kykenemättömyys tehdä väsyneenä ja ärtyneenä mitään palauttavaa toimintaa ovat syöneet omaa mielenterveyttäni ja parisuhdettani pidemmän aikaa, kun tilanteelle ei voi tehdä mitään, ja oikeaa unilääkettä tuon ikäiselle ei voi alkaa syöttää säännöllisesti. Melatoniinit on kokeiltu, mutta ne eivät ole auttaneet kuin satunnaisesti, koska mieto nukahtamislääke ei toimi, jos lapsi ramppaa eri syistä ympäri asuntoa tuntikaupalla pillerin ottamisen jälkeen ja vaikka nukahtaisikin melatoniinilla, sen vaikutus lakkaa muutaman tunnin päästä eikä estä siten enää lasta herättämästä myös koko muuta taloutta koska hän ei halua nukkua.
Ollaan sovittu, että jos tulee herättämään yöllä turhasta syystä (esim. viime yönä oli syytä pakko päästä pesemään kädet ilman syytä klo. 22.30 ja asian takia piti tulla herättämään vanhemmat), niin seuraavalta päivältä lähtee ruutuaikaa pois, mutta tämä ei ole auttanut ja lapsi voi olla koko seuraavan päivän ilman puhelinta tai televisiota, kun rangaistuksista huolimatta on pakko herättää koko talo useasti ilman syytä. Isompia rangaistuksia ei voi käyttää, koska kerran kun väsyneenä neljännen turhan herätyksen jälkeen nousin sängytä, huusin lapselle ja vein hänet väkisin takaisin omaan sänkyyn, lapsi puhui tilanteesta ulkopuoliselle aikuiselle ja saimme lastensuojelusyytteen.
Vinkkejä tilanteeseen, tällä hetkellä työpäivät ovat lähinnä seliämistä jatkuvassa univelassa ja pelkään, milloin työjohto huomaa sen, että työpanokseni on laskenut myös kuin lehmän häntä tämän takia. Vietän nyt jo vähintään muutaman yön kuukaudessa hotellissa, jotta saan univelkaa tasattua, mutta tämä järjestely käy lompakon päälle. Tukiverkostoa meillä on TODELLA olemattomasti ja lasta halutaan ottaa todella nihkeästi yökylään, koska pilaa myös vieraissa aikuisten yöunet. Olen jopa harkinnut eroa ja jonkinlaista vuorovanhemmuutta, että saisi nukkua edes puolet vuodesta.
Kommentit (524)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes hankkia lapsia, jos heidän kanssaan ei halua viettää lainkaan aikaa...?
Tässä ketjussa on hillitön määrä veloja antamassa ohjeitaan. Huomaat sen oudoista vastauksista.
Ei se tarkoita että vanhemmat eivät halua viettää lapsen kanssa aikaa, jos haluavat NUKKUA yöllä. :DDD
Olin itse myös lapsi joka ei koskaan tottunut omaan huoneeseen. Ratkaisuna vanhemmat laittoivat huoneensa nurkkaan patjan minulle. Siirryin itse sitten omaan huoneeseen kun varhaismurrosikä alkoi kolkutella.
Miksi toinen teistä ei nuku lapsen huoneessa vuoroviikoin? Toinen saa silloin nukkua. Vai miten ajattelitte asian hoitaa? Arvelen että muutaman vuoden kuluttua tämä ongelma ratkeaa itsestään, mutta siihen asti teidän on venyttävä, tai lapsi sijoitukseen.
Ei saa tarpeeksi huomiota, läsnäoloa eikä virikkeitä päivällä, niin hakee niitä sitten vanhemmiltaan öisin.
Ja kyllä vanhemmalla on oikeus suuttua, jos iso vauva terrorisoi koko sakkia öisin, niin että muut ei saa nukuttua.
En itse lähtisi koskaan tuossa tilanteessa pois kotoani nukkumaan hotelliin, vaan karjaisisin, että se olet sinä, iso vauva joka lähdet muualle hillumaan öisin, että minä saan nukkua yöni, kodissani.
Ei se lapsi rikki mene siitä, että vanhempi näyttää auktoriteettinsa, ja vaatii lapselta myös muun perheen kunnioittamista.
Se on satavarmasti näin, ja en hittoakaan välittäisi vaikka lastensuojelu tuohon puuttuisi.
Siinähän hommaisivat sijaisperheen "yövaellusten" takia.
Ap, mikä on lastensuojelusyyte?
Ap on provoilija. Joku tarina-täti on hänkin.
Mielenkiintoinen näkökulma, että asia korjaantuu sillä, että lapsi on vaiti öisin. Hänen ongelmansahan (nukkumattomuus) ei karjumisilla korjaannu, mutta ilmeisesti vanhempien unet menevät lapsen hyvinvoinnin edelle.
Lapselle vekkari soimaan aamulla, kun lähdet töihin. Sanot, että leikki on lapsen työtä.
Tai annat "tärkeitä", pieniä kotityötehtäviä. Jos luistaa niistä, niin voit päätellä, että lapsi kasvaa kieroon, on tuleva iso ongelma.
AP SELVENTÄÄ TILANNETTA LISÄÄ:
Muutamia selvennyksiä lisää, kun tuntuu tulevan "itsestäänselviä" ratkaisuja:
- Lasta ei voi laittaa nukkumaan myöhemmin, koska vaikka tuon ilta"pelleilyn" aloittaisi vasta 22.00, se venyy sitten aamuyhteen ja lapsi tuppaa heräämään aamuisin viikonloppunakin viimeistään 07.00, eli jos valvotetaan myöhempään, seuraava päivä on lapsen osalta pelkkää itkua ja kiukuttelua ja silmänalusten perusteella voisi suvussa olevan useampikin panda-karhu.
- Lapsi touhuaa pitkin pihoja/muiden koteja (asumme pienellä paikkakunnalla, jossa lähes kaikki koulukaverit ovat pyöräilymatkan etäisyydellä) päivät, eli ei ole oikeasti yksin kotona kuin ehkä 2-4 tuntia päivässä. Työpäivän aikana vanhempien on vaikeaa varmistaa, mitä lapset touhuavat keskenään, mutta ainakin kun useasti meidän lapselta on yöllisten "sääntörikkomuksien" takia ruutuaika nollassa, tuskin istuvat kahdeksaa tuntia putkeen puhelimella.
- Kotona lapsi tarvittaessa pakotetaan ulos vähintään tunniksi joka päivä, jotta saa liikuntaa ja omanikäistää aktiviteettia (joka mielestäni ei ole pelkkää ruudun tuijottamista). Pihaamme on hankittu myös jättitrampoliini ja uima-allas, jossa voisi purkaa energiaa, mutta ei tunnu riittävän.
- Lapsen kanssa käydään joka ilta sama keskustelu "Seuraavasta turhasta sängystä poistumisesta lähtee ruutuaika" mutta se toimii maksimissaan siihen saakka, kunnes vanhemmat ovat nukkumassa.
- Kuten sanottu, LaSu -ilmoitus tehtiin kun tilanteeseen oikeasti suututtiin, joten nyt on keinot vähän vähissä, kun lapselle on annettu jonkun tukiaikuisen numero, johon voi itse soittaa ja kertoa mitä kotona tapahtuu. Luulen, että lapsi on itsekin ymmärtänyt tämän "vipuvarren" arvon siinä kohtaa, kun häntä ei kiinnosta kunnioittaa sovittuja sääntöjä kotona.
- Kun sovittujen sääntöjen mukaisesti ruutuajat on vedetty nolliin seuraavan päivän osalta, lapsi tuntuu itsekin tietävän, että rangaistuskeinot on nyt käytetty, eli vanhempien turha herättely voi jatkua vapaasti.
- Herätyksiin ollaan kokeiltu täydellistä välinpitämättömyyttä (eli ei reagoida mitenkään ja esitetään nukkuvaa), mutta se ei muuta sitä faktaa, että olen silti hereillä ja koko tilanne on pois jokatapauksessa omista yöunistani.
- Olen epäillyt jo pidemmän aikaa jotain neurologisia ongelmia, mutta kun olen puhunut näistä "terveysihmisten" kanssa, on konsultoitu kouluterveydenhoitajaa ja opettajaa, eikä ongelmia kuulemma ole siellä, eli lähetettä esim. ADHD-testeihin ei voida kirjoittaa. Yksityiseen ei ole varaa ja ilman koulun lähetettä jonot tunnetusti ovat jopa vuosien mittaisia.
- Ovea en voi lukita tai estää muuten konkreettisesti lasta tulemasta ulos huoneestaan/vanhempien makuuhuoneeseen, koska uskon tämän lisäävän vain turvattomuuden tunnetta lapselle. Koitin tätä kerran, että ilmoitin oven menevän "pois lukosta" (pidin itse väkisin kahvaa kiinni) kun hän on nukahtanut, mutta tämä johti melkein kahden tunnin raivokohtaukseen, jonka jälkeen todennäköisesti naapurissakaan ei enää nukuttu.
- Lapsi on levoton nukkuja, eli pyörii ja hyörii unissaan, eli vieressä nukkuminen ei paljoa auta ja en koe, että 8-vuotiaan kohdalla pitäisi nukkua toisen vieressä lattialla, kun ei ole mitään ilmennyttä pelkoa nukkumisen estämiselle
Vierailija kirjoitti:
AP SELVENTÄÄ TILANNETTA LISÄÄ:
Muutamia selvennyksiä lisää, kun tuntuu tulevan "itsestäänselviä" ratkaisuja:
- Lasta ei voi laittaa nukkumaan myöhemmin, koska vaikka tuon ilta"pelleilyn" aloittaisi vasta 22.00, se venyy sitten aamuyhteen ja lapsi tuppaa heräämään aamuisin viikonloppunakin viimeistään 07.00, eli jos valvotetaan myöhempään, seuraava päivä on lapsen osalta pelkkää itkua ja kiukuttelua ja silmänalusten perusteella voisi suvussa olevan useampikin panda-karhu.
- Lapsi touhuaa pitkin pihoja/muiden koteja (asumme pienellä paikkakunnalla, jossa lähes kaikki koulukaverit ovat pyöräilymatkan etäisyydellä) päivät, eli ei ole oikeasti yksin kotona kuin ehkä 2-4 tuntia päivässä. Työpäivän aikana vanhempien on vaikeaa varmistaa, mitä lapset touhuavat keskenään, mutta ainakin kun useasti meidän lapselta on yöllisten "sääntörikkomuksien" takia ruutuaika nollassa, tuskin istuvat kahdeksaa tuntia putkeen puh
Taas on mietitty kauan ja hartaasti hyviä täkyjä. 5/5
"- Kun sovittujen sääntöjen mukaisesti ruutuajat on vedetty nolliin seuraavan päivän osalta, lapsi tuntuu itsekin tietävän, että rangaistuskeinot on nyt käytetty, eli vanhempien turha herättely voi jatkua vapaasti."
Kuinka helvetin yksinkertaisia ihmisiä voi olla.
Yksi turha herätys yöllä = yksi rangaistus
Kolme turhaa herätystä yöllä = Kolme rangaistusta.
Seitsemän turhaa herätystä yöllä = ruutuaika paloi viikoksi.
Ja lisäkakku edellisen perään eikä mitään suomalaistyyppistä paljousalennusta perseilyyn.
Lässynlässyn.
Ei ole varaa yksityiselle, mutta on varaa nukkua muutamat yöt kuukaudessa hotellissa?
Yksi mukula, ja kaksi töissä.
Vanhemmuus täysin hukassa.
Tilanne on nyt huono, joten olisiko siitä iso lisähaitta että ilmoitatte, että vanhemmat eivät enää öisin ala seurustelemaan ja lapsi oireisilisi ja yrittäisi muutaman yön? Jos teidän molempien linja pitää niin lapsi ei jaksa viikkoa yrittää.
Teillä voisi olla muutama tosi rankka yö mutta sen jälkeen todennäköisesti helpottaisi.
Toinen olisi, että otatte kaiken kivan pois jonka voi - karkit, muut herkut, telkkari, ruudut, uimareissut ja muut ja sanotte, että unihygienian nimissä täytyy alkaa elää nyt näin. Että jos ei herätä yöllä, voidaan mennä kylpylään ( tai mistä lapsi pitää) ja kahvilaan tms kivoihin paikkoihin, mutta muuten tehdään vaan sitä mitä aikuiset haluavat. Tai palkinnot jollain tarrojenkeruusysteemillä.
Kolmas on se että soittaa yöllä sille tukiaikuiselle. Jospa saisi yötukea ja vanhemmat saisivat nukkua!
Laittakaa se johonkin laitokseen.
T.Sonja
Vierailija kirjoitti:
Nukkuuko lapsi jos pääsee teidän sänkyyn? Meillä oli huonosti nukkuva lapsi joka nukkui paljon meidän vanhempien välissä ja kun alkoi olla siihen liian iso, nukkui mies usein lapsen huoneessa ja me parisängyssä lapsen kanssa. Aika auttoi ja n.10v iässä lapsi alkoi nukkua omassa sängyssä. Isovanhemmat ja tutut kyllä jaksoi kauhistella tätä meidän järjestelyä ja varoitella ettei lapsi itsenäisty koskaan vaan jää ikuiseksi mammanpojaksi mutta ihan normaali 17v lukiolainen hän tällä hetkellä on.
10-vuotiaaksi asti meilläkin lapsi tuli viereen kesken yön. Sitten se loppui itsestään. Tuota iltaramppaamista myös joskus yritti, tosin ei silloin jos oltiin nukkumassa.
Nykyään on jo ikävä niitä aikoja, kun nukkui vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Toinen vanhempi menee auttamaan lasta. Jos lapsi ei saa unta. Kuuntelee, on empaattinen, lohduttaa. Yövaloko. Pieni tuuletus huoneeseen jos on kuumaa tms. Onko nälkä, jano, kylmä, mikä. Jos sinä nukut, meneekö se toinen. Kuka välittää lapsesta? Joskus työ ja lapsi ei sovi yhteen, pitää olla joku läsnä lapselle. Kirja lapselle tai kivaa ajateltavaa tms. On normaalia ettei joskus vaan uni tule, ehkä myöhemmin se tulee paremmin.
Nämä pitää tehdä ennen kuin pitää mennä nukkumaan, eikä passata lasta tuntitolkulla joka ilta. Jos lapsen mieltä painaa jokin, se kyllä kannattaa puhua selväksi ennen nukkumaan menoa.
Mun lapsella on sääntö, että jos yöllä ei saa nukuttua, saa laittaa puhelimestaan äänikirjan ajastimella ja kuunnella sitä silmät kiinni. On toiminut hyvin, yleensä nukahtaa kirjan kuuntelemiseen nopeasti, ja jos ei nukahda, niin ainakin pysyy sängyssä ja saa edes levättyä.
Ainoastaan silloin saa herättää vanhemmat, jos on kipeä tai joku muu oikea hätä.
Minä olen itse huonouninen, ja usein hereillä pitkin yötä, joten olen vahtinut ja huomannut, että lapsi kuuliaisesti noudattaa puhelinsääntöjä eikä käytä sitä öisin muuhun kuin kirjan kuuntelemiseen satunnaisesti tarvittaessa.
(Ja joo, sillä on ollut puhelin 6 v. asti, koska silloin alkoi kulkea eskarimatkat itsenäisesti koulutakseilla, jotka toimivat miten sattuu. Vihasi päiväkotia joten ei suostunut jäämään sinne iltapäiväkerhoon enää eskarilaisena.)
Vierailija kirjoitti:
AP TÄSMENTÄÄ:
Muutamia lisäyksiä/vastauksia alkuperäiseen tekstiini:
Meillä mennään nukkumaan joka ilta samaan aikaan ja iltarutiinit ovat enemmän tai vähemmän täsmälleen samat. Koska univaikeuksia, näistä samoista rutiineista ja ajoista ollaan pidetty kiinni myös lomalla.
Lapsi nukkuu (todellisesti arvioiden) 8-9 tuntia yössä, ja herää lähes poikkeuksetta viimeistään kun äiti alkaa aamulla mennä töihin (isä joutuu lähtemään töihin jo ennen kuutta).
Yöllisissä heräämisissä ja sängystä poistumissyissä 90% tapauksista ei ole "oikeaa" syytä, esim seuraavat syyt ovat tavallisia pitkin viikkoa (lapsen omasta suusta):
- En saa mitenkään unta (lapsi ollut unessa varmuudella ainakin pari tuntia ja kun herännyt syystä x, pitää tulla herättämään vanhemmat jos uni ei tule alle 5min uudelleen). Tätä saattaa siis jatkua helposti tunninkin, että lapsi komennetaan sänkyyn takaisin ja tulee siel
Olisi hyvä ottaa ammattilainen mukaan selvittelemään asiaa. Kuulostaa, että lapsi on jatkuvasti huolissaan tai peloissaan, vaikka varsinaisesti ei olisikaan mitään syytä. Ja te vanhemmat olette väsyneitä, eli ehkä ette ihan parhaimmillanne ratkaisemaan asiaa. Kyllähän tuossa itse kullakin alkaa pinna kiristyä. Tsemppiä sinulle!
Ota yhteyttä lastensuojeluun ja pyydä lapselle tukiperhettä, että saatte välillä levätä.
En varmasti ottaisi tuollaista riiviötä meille yöksi. Itsekin isovanhempi