8-vuotias dominoi muiden yöunta
Vinkkejä seuraavaan tilanteeseen:
Meillä kotona 8-vuotias poistuu sängystään/huoneestaan eri tekosyillä pitkin iltaa/yötä, jos me vanhemmat olemme menneet itse nukkumaan, hän tulee huoneeseemme herättämään ja ei suostu palaamaan sänkyyn, ennen kuin on saanut huomiota osakseen. Varsinkin nyt kesäloma-aikaa tämä on TODELLA raskasta, koska lapsi estää oman nukahtamiseni mielivaltaisesti usein puoleenyöhön, ja aamulla on töiden takia pakko herätä kuitenkin viimeistään 06.00, kun lapsi saa jäädä tyytyväisenä nukkumaan. Iltarutiinit ovat olleet vuosikauden samanlaiset ja lapsi laitetaan nukkumaan ajoissa, koska tiedämme, että hänenkin unet jäävät muuten vähäisiksi, koska tätä nukahtamis-"showta" kestää illasta riippuen ainakin 1-3 tuntia. Lisäksi hän saattaa nukahtaa, mutta tulla yön aikana jopa 5-6 kertaa herättämään vanhemmat sanoen: "En saa nukuttua", vaikka fakta on, että on nukkunut ja nukahtaisi uudelleen, jos malttaisi pysyä sängyssä edes kymmenen minuuttia.
Jatkuva univelka ja kykenemättömyys tehdä väsyneenä ja ärtyneenä mitään palauttavaa toimintaa ovat syöneet omaa mielenterveyttäni ja parisuhdettani pidemmän aikaa, kun tilanteelle ei voi tehdä mitään, ja oikeaa unilääkettä tuon ikäiselle ei voi alkaa syöttää säännöllisesti. Melatoniinit on kokeiltu, mutta ne eivät ole auttaneet kuin satunnaisesti, koska mieto nukahtamislääke ei toimi, jos lapsi ramppaa eri syistä ympäri asuntoa tuntikaupalla pillerin ottamisen jälkeen ja vaikka nukahtaisikin melatoniinilla, sen vaikutus lakkaa muutaman tunnin päästä eikä estä siten enää lasta herättämästä myös koko muuta taloutta koska hän ei halua nukkua.
Ollaan sovittu, että jos tulee herättämään yöllä turhasta syystä (esim. viime yönä oli syytä pakko päästä pesemään kädet ilman syytä klo. 22.30 ja asian takia piti tulla herättämään vanhemmat), niin seuraavalta päivältä lähtee ruutuaikaa pois, mutta tämä ei ole auttanut ja lapsi voi olla koko seuraavan päivän ilman puhelinta tai televisiota, kun rangaistuksista huolimatta on pakko herättää koko talo useasti ilman syytä. Isompia rangaistuksia ei voi käyttää, koska kerran kun väsyneenä neljännen turhan herätyksen jälkeen nousin sängytä, huusin lapselle ja vein hänet väkisin takaisin omaan sänkyyn, lapsi puhui tilanteesta ulkopuoliselle aikuiselle ja saimme lastensuojelusyytteen.
Vinkkejä tilanteeseen, tällä hetkellä työpäivät ovat lähinnä seliämistä jatkuvassa univelassa ja pelkään, milloin työjohto huomaa sen, että työpanokseni on laskenut myös kuin lehmän häntä tämän takia. Vietän nyt jo vähintään muutaman yön kuukaudessa hotellissa, jotta saan univelkaa tasattua, mutta tämä järjestely käy lompakon päälle. Tukiverkostoa meillä on TODELLA olemattomasti ja lasta halutaan ottaa todella nihkeästi yökylään, koska pilaa myös vieraissa aikuisten yöunet. Olen jopa harkinnut eroa ja jonkinlaista vuorovanhemmuutta, että saisi nukkua edes puolet vuodesta.
Kommentit (524)
Vierailija kirjoitti:
AP SELVENTÄÄ TILANNETTA LISÄÄ:
Muutamia selvennyksiä lisää, kun tuntuu tulevan "itsestäänselviä" ratkaisuja:
- Lasta ei voi laittaa nukkumaan myöhemmin, koska vaikka tuon ilta"pelleilyn" aloittaisi vasta 22.00, se venyy sitten aamuyhteen ja lapsi tuppaa heräämään aamuisin viikonloppunakin viimeistään 07.00, eli jos valvotetaan myöhempään, seuraava päivä on lapsen osalta pelkkää itkua ja kiukuttelua ja silmänalusten perusteella voisi suvussa olevan useampikin panda-karhu.
- Lapsi touhuaa pitkin pihoja/muiden koteja (asumme pienellä paikkakunnalla, jossa lähes kaikki koulukaverit ovat pyöräilymatkan etäisyydellä) päivät, eli ei ole oikeasti yksin kotona kuin ehkä 2-4 tuntia päivässä. Työpäivän aikana vanhempien on vaikeaa varmistaa, mitä lapset touhuavat keskenään, mutta ainakin kun useasti meidän lapselta on yöllisten "sääntörikkomuksien" takia ruutuaika nollassa, tuskin istuvat kahdeksaa tuntia putkeen puh
Siis olet kokeillut jo sitä että kun lapsi tulee herättämään niin et reagoi. Mutta yö on pilalla koska olet hereillä. Mitä se jälkeen tapahtuu? Nousetko ylös passaamaan lasta? (Huono juttu.) Jos pysyt sängyssä niin mitä lapsi tekee? Jos yö on jo kumminkin pilalla niin pysy hiljaa sängyssä äläkä reagoi. Alle viikossa viesti menee perille.
Moni on täällä (luultavasti tosissaan) sanonut että lukitkaa lapsi huoneeseensa yöksi. Huomauttaisin vaan että tämä on laitonta. Monia vanhempia on tuomittu vapaudenriistosta kun ovat näin tehneet. Ehdottaisin että täällä ei kehotettaisi laittomiin tekoihin. Joku vanhempi voi vielä ottaa tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
AP ei uusimmassa selvennyksessään ota kantaa siihen kuinka paljon vanhemmat ovat lapselle läsnä arjessa. Ilmeisesti huitelee ympäri kyliä päivät pitkät ja pomppii trampalla (yksin) pihalla, mutta milloin vanhemmat viettävät lapsen kanssa aikaa?
Varmaan silloin, kun eivät ole töissä, aivan kuten normaaleissa perheissä yleensäkin.
Minulle tuli ap:n tekstiä lukiessa enemmän sellainen olo, että vanhemmuus on täysin hukassa. Pelätään lastensuojelua ja yritetään hallita ruutuajalla.
Jos lapsi oikeasti yrittää päästä rajoistaan irti soittelemalla tukihenkilölle, niin antakaa soitella. Siinäpä lasu etsii sijoituspaikkaa yökukkujalle, ja siitä tulee hauska rasti selvittää. Lisäksi mikä se isän rooli on näiden öiden osalta, auttaako hän koskaan lapsen suitsimisessa?
Sen takia ihmiset vastaavat näihin itsestäänselvyyksiä, koska lapsen kasvattaminen ei ole rakettitiedettä. Teette taas vaikeaa asiasta minkä olette itse masinoineet.
Vierailija kirjoitti:
Moni on täällä (luultavasti tosissaan) sanonut että lukitkaa lapsi huoneeseensa yöksi. Huomauttaisin vaan että tämä on laitonta. Monia vanhempia on tuomittu vapaudenriistosta kun ovat näin tehneet. Ehdottaisin että täällä ei kehotettaisi laittomiin tekoihin. Joku vanhempi voi vielä ottaa tosissaan.
Mutta vanhemmat voivat lukita oman huoneensa oven.
Vierailija kirjoitti:
AP TÄSMENTÄÄ:
Muutamia lisäyksiä/vastauksia alkuperäiseen tekstiini:
Meillä mennään nukkumaan joka ilta samaan aikaan ja iltarutiinit ovat enemmän tai vähemmän täsmälleen samat. Koska univaikeuksia, näistä samoista rutiineista ja ajoista ollaan pidetty kiinni myös lomalla.
Lapsi nukkuu (todellisesti arvioiden) 8-9 tuntia yössä, ja herää lähes poikkeuksetta viimeistään kun äiti alkaa aamulla mennä töihin (isä joutuu lähtemään töihin jo ennen kuutta).
Yöllisissä heräämisissä ja sängystä poistumissyissä 90% tapauksista ei ole "oikeaa" syytä, esim seuraavat syyt ovat tavallisia pitkin viikkoa (lapsen omasta suusta):
- En saa mitenkään unta (lapsi ollut unessa varmuudella ainakin pari tuntia ja kun herännyt syystä x, pitää tulla herättämään vanhemmat jos uni ei tule alle 5min uudelleen). Tätä saattaa siis jatkua helposti tunninkin, että lapsi komennetaan sänkyyn takaisin ja tulee siel
Itse arvelen että lasta pelottaa joku asia ja sitten keksimällä keksii vaikka mitä, että saa aikuisen huomion yöllä koska ei pysty ikänsä puolesta kertomaan, mikä oikeasti pelottaa. Voi olla netissä nähtyä
raakaa väkivaltaa, pornoa tai muuta. Tuon ikäisellä mielikuvitus laukkaa hurjaa vauhtia.
Kokeilisin muuttaa nukkumisrutiineja siten, että lapsi saisi valvoa pitempään aikuisten kanssa ja toinen vanhemmista nukkuisi lapsen kanssa samassa huoneessa. Ja kyselisin lapselta netin käytöstä ja koittaisin saada jotenkin selville, mikä on oikea syy siihen, ettei pysty nukkumaan. Lapsi ei kiusaa teitä vanhempia huvikseen, vaan siihen unettomuutern on joku todellinen syy.
Autisti varmaan tai joku muu aakkosdiagnoosi. Vanhemmat vaikuttaa myös avuttomilta. Ei ole muuta kasvatuskeinoa, kun se ruutuajan pois ottaminen. Ettekö muita seuraamuksia keksi huonolle käytökselle?
Lastensuojelun puuttuminen asiaan ei olisi ollenkaan huono asia. Tuossa tilanteessa olisi pikemminkin kyse vanhempiensuojelusta.
Ottakaa nyt ensihätää lapsi nukkumaan samaan huoneeseen. Silloin hän näkee, että vanhemmat ovat siinä lähellä, eikä tarvitse erikseen herättää. Tai toinen vuorotellen toinen teistä nukkuu lapsen huoneessa.
Eihän käsienpesun vuoksi tarvitse herättää aikuista! Ja minkä ihmeen vuoksi pitää herätä yöllä pesemään käsiä, jos illalla on käyty pesulla? Onko lapsella oikeasti joku muu ongelma kuin unettomuus?
Muistatteko sen äidin, joka aikoinaan kyseli tällä palstalla ohjeita taaperon nukuttamiseen? Kuulemma ei saa taaperoa pysymään sängyssä ja aina jos hän liikahtaakin, niin lapsi tulee sängystä hänen luokseen.
Mietin mikä ihme näitä vanhempia vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tarina oli sen verran raskasta tekstiä, että lukematta jäi.
On kyllä aika huono tilanne jos keskittymiskyky on sillä tasolla ettei pysty yhtään pidempää tekstiä lukemaan. Jos taas aihe ei kiinnosta riittävästi niin kannattaa jättää myös kommentoimatta.
Vierailija kirjoitti:
Moni on täällä (luultavasti tosissaan) sanonut että lukitkaa lapsi huoneeseensa yöksi. Huomauttaisin vaan että tämä on laitonta. Monia vanhempia on tuomittu vapaudenriistosta kun ovat näin tehneet. Ehdottaisin että täällä ei kehotettaisi laittomiin tekoihin. Joku vanhempi voi vielä ottaa tosissaan.
Ihan sama onko laitonta tai ei, onhan se saatanan häirikkö saatava kuriin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kakara seuraavan kerran tulee terrorisoimaan yöllä, käännä kylkeä ja vaikka teeskentele nukkuvaa. Älä missään tapauksessa kiinnitä mitään huomiota. Muutaman kerran jälkeen huomaa, ettei saa huomiota ja lopettaa. Uskomatonta, että olette tuollaiseen sirkukseen alkaneet.
Kun mielesi seuraavan kerran tekee sanoa lasta kakaraksi, vastusta kiusausta. Älä missään tapauksessa avaa suutasi. Muutaman kerran jälkeen huomaat, että asiallisempiakin sanoja on. Uskomatonta, että olet tuollaiseen kielenkäyttöön alkanut.
Nyyh, että ihan kakaraksi sanottiin kidutsta harrastavaa vit'tumaista riiviötä. Ime paskaista munaa, pullamössömammeli.
Miksi käytätte järeitä rangistuksia ongelmaan, jossa lapsi ei varmasti ilkeyttään toimi vaan syyt on muualla, eikä rangaistuksista ole edes ollut apua, voi olla vain haitaksi. Menkää jollekin ammattilaiselle lastenpsykologille ratkomaan ongelmaa. Pehmeämmät keinot ja asian oikeisiin syihin perehtyminen nyt käyttöön, jotta jotain tuloksiakin voisi tulla.
Saako lapsi arjessa päivän mittaan tarpeeksi välittämistä, huomiota ja rakkautta osakseen, onko perusturva kunnossa, miten kaverisuhteet, voiko kertoa omista tunteistaan ja huolistaan vanhemmille niin että häntä kuullaan ja ymmärretään ja autetaan, pelottaako pimeä tai yksinoleminen, tuleeko illalla ikävä olla jostain syystä, mistä jnejne.
Kokemukseni mukaan lapsella joka ei muuta käytöstään edes silloin kun siitä annetaan tuntuva rangaistus (ruutuaika kokonaan pois) on joku todella suuri motivaatio tehdä kyseistä juttua. Oletko jutellut lapsen kanssa ja yrittänyt kaivaa syytä käytökseen. Itse luulen että lapsi pelkää nukkua yksin tai joku muu asia pelottaa häntä. Joku kertoi patjasta vanhempien makuuhuoneessa johon lapsi voi tulla nukkumaan, auttaisiko se. Tuttavalla kävi niin että hänen tyttö alkoi yhtäkkiä kastelemaan öisin. Hänelle hankittiin kasteluhälytin, mutta hän vain kytki sen pois päältä heti kun se alkoi huutamaan. Vasta vuosia myöhemmin hän kertoi että hän pelkäsi mennä yöllä vessaan niin paljon että hän mieluummin pissasi sänkyyn ja kantoi siitä tulleet seuraukset.
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytätte järeitä rangistuksia ongelmaan, jossa lapsi ei varmasti ilkeyttään toimi vaan syyt on muualla, eikä rangaistuksista ole edes ollut apua, voi olla vain haitaksi. Menkää jollekin ammattilaiselle lastenpsykologille ratkomaan ongelmaa. Pehmeämmät keinot ja asian oikeisiin syihin perehtyminen nyt käyttöön, jotta jotain tuloksiakin voisi tulla.
Saako lapsi arjessa päivän mittaan tarpeeksi välittämistä, huomiota ja rakkautta osakseen, onko perusturva kunnossa, miten kaverisuhteet, voiko kertoa omista tunteistaan ja huolistaan vanhemmille niin että häntä kuullaan ja ymmärretään ja autetaan, pelottaako pimeä tai yksinoleminen, tuleeko illalla ikävä olla jostain syystä, mistä jnejne.
Mene lässyttämään muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon sen mitä kaikki ajattelee: tuollaisia ajatuksia on vain huonoilla äideillä. Normaalisti on empatiaa lastaan kohtaan.
Äideillä on oikeus ajatella negatiivisesti lapsistaan
Ei todella ole kyllä sitä parasta vanemmuutta, jos jatkuvasti ajattelee kovin negatiivisesti lapsestaan eikä koita edes etsiä oikeita syitä ja lapsen näkökulmaa ongelmien takana, ja sitä kautta ratkaisua, vaan rankaisuja vaan. Ei ole kyllä sitä parasta vanemmuutta, eikä noin saa ongelmiin oikesti hyviä ratkaisuja kaikkien kannalta.
AP:n uudessakaan selvennyksessä ei listattu sitä, että onko jo kokeiltu, että koko perhe menisi samaan aikaan nukkumaan.
Koska kuulostaa jotenkin, että yön alussa lapsi on nukkuu levottomasti, koska kuuntelee olohuoneen ääniä ja pomppii tsekkaamassa, mitä mahdollisesti missaa, mitä vanhemmat tekevät.
Jos olisi mun tilanne, kokeilisin rauhassa vielä sitä, että kaikki tekevät iltatoimet samaan aikaan ja käyvät nukkumaan samaan aikaan. Aika samahan se näin lomalla on, vaikka lapselle tulisi siitä sitä univelkaakin, kuten AP pelkää käyvän. Hänellähän ei ole mitään pakollista heräämisaikaa ja eiköhän se uni pienessä univelassa alkaisi tulla nopeammin ja syvempänä illalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP TÄSMENTÄÄ:
Muutamia lisäyksiä/vastauksia alkuperäiseen tekstiini:
Meillä mennään nukkumaan joka ilta samaan aikaan ja iltarutiinit ovat enemmän tai vähemmän täsmälleen samat. Koska univaikeuksia, näistä samoista rutiineista ja ajoista ollaan pidetty kiinni myös lomalla.
Lapsi nukkuu (todellisesti arvioiden) 8-9 tuntia yössä, ja herää lähes poikkeuksetta viimeistään kun äiti alkaa aamulla mennä töihin (isä joutuu lähtemään töihin jo ennen kuutta).
Yöllisissä heräämisissä ja sängystä poistumissyissä 90% tapauksista ei ole "oikeaa" syytä, esim seuraavat syyt ovat tavallisia pitkin viikkoa (lapsen omasta suusta):
- En saa mitenkään unta (lapsi ollut unessa varmuudella ainakin pari tuntia ja kun herännyt syystä x, pitää tulla herättämään vanhemmat jos uni ei tule alle 5min uudelleen). Tätä saattaa siis jatkua helposti tunninkin, ett
Eihän nuo mitään unettomuutta ole vaan jotain perseilyä huomiosta. Ja se perseily jatkuu niin kauan kuin se toimii.
No saako lapsi lapsen tarvitsemaa välittämistä ja huomiota normaalilla tavalla muuten, tai voi olla jotain muuta oireilun taustalla. Ei ole perseilyä, jos oirehtii esim. jostain vanhempien laiminlyönneistä, huonoista käytösmalleista tai ymmäryksen ja normaalin huomion ja välittämisen puutteesta. Toki myös autismin kirjo (ja aistiyliekkyydet) tms. voisi olla hyvä poissulkea yhtenä oireilun syynä, ja jos onkin sitten tällaista, niin vanhemmat voi opetella siihen sopivia kasvatustapoja ja ongelmien ratkaisumalleja. Rankaisu ainoana ongelmanratkaisuna on huonoa ja haitallista kasvatusta.
"No saako lapsi lapsen tarvitsemaa välittämistä ja huomiota normaalilla tavalla muuten, tai voi olla jotain muuta oireilun taustalla. Ei ole perseilyä, jos oirehtii esim. jostain vanhempien laiminlyönneistä, huonoista käytösmalleista tai ymmäryksen ja normaalin huomion ja välittämisen puutteesta. Toki myös autismin kirjo (ja aistiyliekkyydet) tms. voisi olla hyvä poissulkea yhtenä oireilun syynä, ja jos onkin sitten tällaista, niin vanhemmat voi opetella siihen sopivia kasvatustapoja ja ongelmien ratkaisumalleja. Rankaisu ainoana ongelmanratkaisuna on huonoa ja haitallista kasvatusta."
Perseilyä se on. Onko sille jotain vanhemmista johtuvia selittäviä tekijöitä, ei voi tietää.
Ehkäpä vanhemmilla on muutenkin parisuhde katkolla, lapsi aistii ja koettaa olla mahdollisimman paljon "välissä" ettei vanhemmat riitele keskenään.
Tai ihan jotain muuta.
Tai sitten vain lapsi perseilee omista syistään.
AP ei uusimmassa selvennyksessään ota kantaa siihen kuinka paljon vanhemmat ovat lapselle läsnä arjessa. Ilmeisesti huitelee ympäri kyliä päivät pitkät ja pomppii trampalla (yksin) pihalla, mutta milloin vanhemmat viettävät lapsen kanssa aikaa?