Tykkäätkö jos menet liikkeeseen että myyjä kysyy heti "voisinko olla avuksi?"
Olen itse myyjä pienessä putiikissa niin mietin tykkääkö asiakkaat tuosta vai haluavatko mieluummin että myyjä vain tervehtii
Kommentit (456)
Vierailija kirjoitti:
Okei. No, kokeillaan.
Tärkein syy on se, että teen työtä jossa pitää olla paljon tekemisissä muiden kanssa. Saan päivän sosiaalisen tarpeen täyteen siellä sekä läheisten kanssa. Nautin merkityksellisestä vuorovaikutuksesta, mutta mistään säästä puhumisesta tai tarjousten kuuntelemisesta en, se on kuluttavaa ja tylsää. Hiljaisuudestakin pidän.Lisäksi tyylikkäästä sanattomasta palvelusta tulee minulle ylellinen olo. Sellainen, että myyjä osaa asiansa, eikä ole epätoivoinen tai pidä minua kyvyttömänä pyytämään itse apua. Siitä avun tyrkyttämisestä tulee vähän ostostv-vaikutelma, sellainen että minua pidetään tyhmänä tai uusavuttomana
Minusta kuulostaa siltä, että olisi aika vaihtaa työpaikkaa jos olet todella noin äärimmäisen kuormittunut.
Eipä kannata kokeilla enää, olisihan se pitänyt arvata että aito vastaus herättää lähinnä tällaisia vastauksia.
Vierailija kirjoitti:
Tämä sosiaalisuutta muka peräänkuuluttava provoilija voi sitten mennä meidän kaikkien puolesta tarjoamaan suunnistusapuaan kaupunkien keskustoihin ja juttelemaan feissarien ja sähkönmyyjien kanssa, jotta meidän muiden ei tarvitse. Kumma että teitä ei koskaan näy siellä, missä tarvitaan!
Puolestani kyllä. Kaikki turistit yms pankkiautomaattien jahtaajat, kolikoiden ja lahjoitusten pyytäjät hänen kimppuunsa, niin ymmärtää miksei ole joka hetki niin herkkua olla infopisteenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En.. Moikata voi, mutta ärsyttää just esim huonekaluliikkeessä, kun saatta kolmekin myyjää hyökätä kimppuun..
Mikäsiinä on niin vaikea ymmärtää, että olen katsomassa, tutustumassa, vertailemassa ja kun tarvin apua, pyydän. Tuskin se myyjä jaksaa juosta mun perässä puoli tuntia
Minä kävin monessa huonekaluliikkeessä selvästi ostoaikeissa, katsekontaktia hakien. Vain yhdessä tarjottiin oikeasti palvelua. Yksi liike oli tosin sellainen jossa kerroin tulevani sohvaa ostamaan ja myyjä jopa osoitti mistä ne löytyvät, muttei tullut esittelemään. Ostin tietysti siitä liikkeestä jossa myyjä ystävällisesti esitteli minulle sohvat.
jaa, että myyjäkö tiesi ja osasi sanoa sohvan sun kalustukseen sopien? Tietty jos asuntoon kelpaa mikä vain
Miksi siellä liikkeessä on myyjät, jos heillä ei ole ammattitaitoa olla mitenkään hyödyksi? Kassaa naputtamaan voi hankkia vaikka apinan Korkeasaaresta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tykkää, en niin yhtään. Totean aina, että sanon sitten, jos tarviin.
Ja kohta tulee toinen myyjä kysymään samaa, ja kolmas ....
Aika monta myyjää siellä pienessä erikoisliikkeessä
Koitahan jo päästä tuosta eeikoisliikefiksaatiostasi yli. Ap:n otsikossa oleva kysymys koski kylläkin ylipäätään myyjiä. Aloitus oli sitten taustoitusta siihen.
Liikkeeseen saapuu ihminen
Kuluneet koirankarvaiset vaatteet
Kuulokkeet päässä.
80% näistä on köyhiä
Silti välillä palvelen..
Ja pesen vaatteista hienhajua työpäivän lopuksi
Haisee köyhälle
Näyttää köyhälle
On köyhä
En nykyään nosta persettä penkistä, katson vaan ettei varasta ja tuuletan hajun kun on lähtenyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tykkää, en niin yhtään. Totean aina, että sanon sitten, jos tarviin.
Ja kohta tulee toinen myyjä kysymään samaa, ja kolmas ....
Aika monta myyjää siellä pienessä erikoisliikkeessä
Tykkäätkö jos menet liikkeeseen että myyjä kysyy heti "voisinko olla avuksi?"
En ole AP, joten miksi rajoitit keskustelun pieneen erikoisliikkeeseen?
Vierailija kirjoitti:
Esim gigantissa myyjät kyttää kuin hyeenat saalistaan. Tekis mieli aina juosta siitä aulasta pidemmälle sisään tullessa. Mut kyllä ymmärrän, et niille myyjille kertyy bonusta siitä, et saa myytyä.
Eikö Gigantissa nimenomaan ennen pitänyt erikseen hakeutua niihin asiakaspalvelu-tiskeille, numerolapulla jopa - eli itse eivät kontaktia ota ja palvelua ei saa? Vähän sama on Verkkokaupassa. Power on erikseen, siellä kyllä saalistavat kun ei ole tuota systeemiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä sosiaalisuutta muka peräänkuuluttava provoilija voi sitten mennä meidän kaikkien puolesta tarjoamaan suunnistusapuaan kaupunkien keskustoihin ja juttelemaan feissarien ja sähkönmyyjien kanssa, jotta meidän muiden ei tarvitse. Kumma että teitä ei koskaan näy siellä, missä tarvitaan!
Sosiaalisuutta? Ihan vain auttamisesta puhutaan. Siihen ei mitään sosiaalisuutta tarvita, että osaa sanoa pari lausetta.
Eikö? Eli sinusta se, jos jättää vastaamatta, ei ole epäsosiaalista? Jos se on epäsosiaalista, silloin vastaaminen on sosiaalista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tykkää, en niin yhtään. Totean aina, että sanon sitten, jos tarviin.
Ja kohta tulee toinen myyjä kysymään samaa, ja kolmas ....
Aika monta myyjää siellä pienessä erikoisliikkeessä
Koitahan jo päästä tuosta eeikoisliikefiksaatiostasi yli. Ap:n otsikossa oleva kysymys koski kylläkin ylipäätään myyjiä. Aloitus oli sitten taustoitusta siihen.
Aloituksessa lukee: pieni putiikki.
Yleensä myyjiä on yksi tai kiirepäivinä kaksi
Vierailija kirjoitti:
Osaan kyllä sanoa, että kiitos katselen vain mitä siellä on tai sitten sanon mitä etsin, niin myyjä vie minut sen tuotteen luokse.
Niin, mut nyt oli kyse tykkäämisestä. Tykkäätkö, jos se myyjä tulee kyselemään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä sosiaalisuutta muka peräänkuuluttava provoilija voi sitten mennä meidän kaikkien puolesta tarjoamaan suunnistusapuaan kaupunkien keskustoihin ja juttelemaan feissarien ja sähkönmyyjien kanssa, jotta meidän muiden ei tarvitse. Kumma että teitä ei koskaan näy siellä, missä tarvitaan!
Sosiaalisuutta? Ihan vain auttamisesta puhutaan. Siihen ei mitään sosiaalisuutta tarvita, että osaa sanoa pari lausetta.
Kyllä se on jo sosiaalisuutta se parin sanakin vaihtaminen. Ei siinä tilanteessa ole vain yhtä osapuolta.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Okei. No, kokeillaan.
Tärkein syy on se, että teen työtä jossa pitää olla paljon tekemisissä muiden kanssa. Saan päivän sosiaalisen tarpeen täyteen siellä sekä läheisten kanssa. Nautin merkityksellisestä vuorovaikutuksesta, mutta mistään säästä puhumisesta tai tarjousten kuuntelemisesta en, se on kuluttavaa ja tylsää. Hiljaisuudestakin pidän.Lisäksi tyylikkäästä sanattomasta palvelusta tulee minulle ylellinen olo. Sellainen, että myyjä osaa asiansa, eikä ole epätoivoinen tai pidä minua kyvyttömänä pyytämään itse apua. Siitä avun tyrkyttämisestä tulee vähän ostostv-vaikutelma, sellainen että minua pidetään tyhmänä tai uusavuttomana
Minusta kuulostaa siltä, että olisi aika vaihtaa työpaikkaa jos olet todella noin äärimmäisen kuormittunut.
Se ei varmaan ole sinun asiasi.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Kukin tyylillään, minä menen metsään nimenomaan luonnon äänistä nauttimaan. Ratikan kirskunta ei sen sijaan ole niin kaunista, että menettäisin mitään vaikka kuuntelisin kirjaa.
Ja siinäkö menetät kovinkin paljon, jos kirjan kuuntelun lomassa käytät vaikkapa 45 sekuntia siihen, että neuvot lähimmän pankkiautomaatin sijainnin?
Kyllä. Kysy joltain muulta, jos muita on paikalla. Sinä et siinä oman logiikkasi mukaan mitään menetä, että hetken mietit, ketä vaivaat.
En todellakaan. Budget Sport on mahtava siitä, että heidän periaatteenaan on olla häiritsemättä asiakkaita, ennen kuin asiakas itse pyytää apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tykkää, en niin yhtään. Totean aina, että sanon sitten, jos tarviin.
Ja kohta tulee toinen myyjä kysymään samaa, ja kolmas ....
Aika monta myyjää siellä pienessä erikoisliikkeessä
Koitahan jo päästä tuosta eeikoisliikefiksaatiostasi yli. Ap:n otsikossa oleva kysymys koski kylläkin ylipäätään myyjiä. Aloitus oli sitten taustoitusta siihen.
Aloituksessa lukee: pieni putiikki.
Yleensä myyjiä on yksi tai kiirepäivinä kaksi
Niin? Aloitus oli alustusta keskustelulle ja hänen otsikossa esittämälleen kysymykselle. Ihmiset vastaavat heille esitettyyn kysymykseen. Ei siinä kysytty nimenomaan pienen putiikin myyjästä vaan ylipäätään myyjästä.
Tyyppi ei nyt tajua metsää puilta...
Vierailija kirjoitti:
siihen viereen kuitenkin muka suoristamaan jotain pinoa tms. ja kyttää silmä kovana mitä katselet. Pointtina kuitenkin, jos asiakas sanoo ettei juuri sillä hetkellä kaipaa apua niin ÄLÄ jää kyttäämään viereen. Se on ärsyttävää ja herää kysymys pidetäänkö mua varkaana?
Näitä pinkansuoristajia ja muita hypistelijöitä tuppaa tulemaan minun viereeni AINA, isommissakin kaupoissa. 😅 Olen tulkinnut niin, että näytän epäilyttävältä (en) ja se on heidän keinonsa tutkia toimintaani.
Täällä kans yksi, joka ei tykkää. Kaikista paras on, että myyjä tervehtii ja sanoo, että kerro vain, jos voin olla jotenkin avuksi. Ja vaateliikkeissä käy sovituskopeilla huikkailemassa tarvitaanko lisää kokoja jostain vaatteesta. Eli ei mitään painostusta, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä sosiaalisuutta muka peräänkuuluttava provoilija voi sitten mennä meidän kaikkien puolesta tarjoamaan suunnistusapuaan kaupunkien keskustoihin ja juttelemaan feissarien ja sähkönmyyjien kanssa, jotta meidän muiden ei tarvitse. Kumma että teitä ei koskaan näy siellä, missä tarvitaan!
Puolestani kyllä. Kaikki turistit yms pankkiautomaattien jahtaajat, kolikoiden ja lahjoitusten pyytäjät hänen kimppuunsa, niin ymmärtää miksei ole joka hetki niin herkkua olla infopisteenä.
Mä nykyään sivuutan aivan suvereenisti kaikki feissarit, liittymien myyjät, lahjoitusten kerääjät ym rahan mankujat. He ovat kuin ilmaa minulle enkä suo heille katsettakaan.
En yleensä käy erikoismyymälöissä "vain katselemassa" vaan olen tosimielellä ostamassa jotain. Siksi musta on erittäin hyvä, jos myyjää ei tarvitse etsiskellä ja hän tulee suorastaan tarjoamaan apuaan.
Osaan kyllä sanoa, että kiitos katselen vain mitä siellä on tai sitten sanon mitä etsin, niin myyjä vie minut sen tuotteen luokse.