Lue keskustelun säännöt.
22-vuotias ja raskaana: naispuoliset kaverit suhtautuvat todella nuivasti
07.07.2024 |
Osa jopa lakannut pitämästä yhteyttä kokonaan. Miespuoliset kaverit, sukulaiset ja tutut sen sijaan ovat onnitelleet ja olleet iloisia puolestani. Toki oma äitini ja esim. tätini ovat olleet tukena, mutta oman ikäisiltä kavereilta en ole saanut edes sitä onnittelua.
Ei kyllä tunnu kivalta. Mistä tämä voisi johtua?
Kommentit (126)
Minä sain lapset nuorena. Siitä huolimatta ehdin elää nuoruutta ja hankkia myös ammatin. Sain ensimmäisen lapsen 21v ja siihen mennessä opiskelin ja elin sitä nuoruutta. 25v olin kolmen lapsen äiti ja ei minulla ollut mitään kaipuuta päihdehuuruisiin juhliin silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä sain lapset nuorena. Siitä huolimatta ehdin elää nuoruutta ja hankkia myös ammatin. Sain ensimmäisen lapsen 21v ja siihen mennessä opiskelin ja elin sitä nuoruutta. 25v olin kolmen lapsen äiti ja ei minulla ollut mitään kaipuuta päihdehuuruisiin juhliin silloin.
Kuka hullu päihteitä haluaisi vetää, kun voi olla selvinkin päin?
Sain esikoiseni 23 vuotiaana. 90 luvulla.
Ei kukaan ollut kateellinen, elettiin vaan eri elämän vaihteita.
Sainkin uusia ystäviä muista pikkulasten äideistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo tosi nuori ikä alkaa odottamaan lasta. Nuoruuden parhaat vapaat vuodet käynnissä. Onko tämä ihan toivottu juttu vai vahinko?
Ei ole. On sopiva ikä. Lapset on hyvä tehdä 20-30v.
25-30 parempi. Suosittelen ehdottomasti kaikille siitä villistä nuoruudesta nauttimista, etenkin siitä kun ovesta voi lähteä ihan koska tahansa itsekseen tapaamaan kavereita / ostoksille / syömään / kuntosalille tai mitä vaan. Sitten kun lapsen saa, koti tulee tutuksi aika monen vuoden ajan.
Joillain se elämä alkaa nelikymppisenä samoin taloudellinen vapaus.
Minä olen suhtautunut nuivasti raskaana oleviin ystäviini mm. seuraavista syistä:
- kaikki keskustelunaiheet alkavat pyöriä raskaana olevassa ja hänen vaivoissaan. Kaverini esimerkiksi kuvaili yksityiskohtaisesti alapäänsä ulkonäön muutoksia raskausaikana. Ylipäänsä koko kaveriporukan elämän olisi pitänyt mullistua tämän yhden raskauden ja myöhemmin vauvan vuoksi. Kavereille myös aletaan kiukutella, koska raskaushormonit.
-kaveri on valitellut vuosikausia omaa paskaa parisuhdettaan. Puoliso pahoinpitelee sekä henkisesti että fyysisesti. En iloitse tällaisessa tilanteessa kaverini raskaudesta.
Onneksi suuri osa osaa käyttäytyä myös raskaana ollessaan. Minulla on itselläkin lapsia, joten kyse ei ole kateudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin raskaaksi 25-vuotiaana ja yllättävän moni kaveri kertoi olevansa kateellinen, koska olisi itsekin halunnut lapsen, mutta oli sinkku tai puoliso ei vielä halunnut lapsia. Olin siitä vähän yllättynyt, koska yleisesti (jo silloin 11 vuotta sitten) nuorena lapsen saamista on pidetty jotenkin järkyttävänä ja vähän vajaaälyisten touhuna. Toki oli niitäkin, jotka kovaan ääneen kailottivat, miten olen pilannut elämäni eivätkä he voi tajuta sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen tekeminen on ympäristörikos.
Niin on sinun elämän jatkaminenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo tosi nuori ikä alkaa odottamaan lasta. Nuoruuden parhaat vapaat vuodet käynnissä. Onko tämä ihan toivottu juttu vai vahinko?
Ei ole. On sopiva ikä. Lapset on hyvä tehdä 20-30v.
25-30 parempi. Suosittelen ehdottomasti kaikille siitä villistä nuoruudesta nauttimista, etenkin siitä kun ovesta voi lähteä ihan koska tahansa itsekseen tapaamaan kavereita / ostoksille / syömään / kuntosalille tai mitä vaan. Sitten kun lapsen saa, koti tulee tutuksi aika monen vuoden ajan.
Joillain se elämä alkaa nelikymppisenä samoin taloudellinen vapaus.
Harva nelikymppinenkään on taloudellisesti vapaa, oli lapsia tai ei. Palkkatöistä se elanto on suurimmalla osaa kiinni, vaikka asuntolaina olisikin maksettu.
Mä olin 37v kun sain nuoremman lapseni. Leikkipuistossa tutustuin naiseen, joka oli 25v ja saanut juuri kolmannen lapsensa. Meistä tuli ihan hyvät kaverit, nähtiin monta kertaa viikossa siellä, koska meillä oli molemmilla sellainen myöhäinen aikataulu, että tultiin puistoon kun muut jo lähti pois.
Saat varmasti uusia kavereita, älä murehdi. Oo itse avoin eri ikäisille ja eri taustoista oleville. Myös muskarissa, kerhoissa yms tutustuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo tosi nuori ikä alkaa odottamaan lasta. Nuoruuden parhaat vapaat vuodet käynnissä. Onko tämä ihan toivottu juttu vai vahinko?
Ei ole. On sopiva ikä. Lapset on hyvä tehdä 20-30v.
25-30 parempi. Suosittelen ehdottomasti kaikille siitä villistä nuoruudesta nauttimista, etenkin siitä kun ovesta voi lähteä ihan koska tahansa itsekseen tapaamaan kavereita / ostoksille / syömään / kuntosalille tai mitä vaan. Sitten kun lapsen saa, koti tulee tutuksi aika monen vuoden ajan.
Onpa peräti villiä, ostokset ja kuntosali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo tosi nuori ikä alkaa odottamaan lasta. Nuoruuden parhaat vapaat vuodet käynnissä. Onko tämä ihan toivottu juttu vai vahinko?
Ei ole. On sopiva ikä. Lapset on hyvä tehdä 20-30v.
Ihminen on aivoistaan fyysisestikin keskenkasvuinen alle 30-vuotiaana. Ei ole sattumaa että ihminen on hedelmällisimmillään silloin kun on tyhmimmillään.
https://www.menshealth.com/health/a26868313/when-does-your-brain-fully-…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloit porsimaan, jotta vältyt opiskelulta ja töihin menolta. Olet varmaan aika yksinkertainen tapaus.
Sinä sian jälkeläinen voisit nyt lopettaa, me kaikki tiedämme jo että emakkoäitisi olisi täytynyt pitäytyä porsimisesta.
Miksi tunnet tarvetta käyttää eri sanaa samalle asialle eri lajeilla?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä moni ei halua olla vihamielinen, siis naisista. Mutta ehkä eivät oikein jaksa vauva- ja lapsijuttuja. Siis ei kiinnosta. Osa äideistä kenties ymmärtää paremmin joilla sama elämäntilanne. Ehkä nuoret aikuiset elävät omaa elämää ja osa opiskelee. Yrittävät vain selviytyä, voimat kuluvat siihen, ellei osa juhli. Jotkut haluaisivat kai kumppanin, sitä ei löydy noin vain. Olet muuttanut pysyvästi elämääsi tavallaan ja osan elämä menee aivan erilailla. Ymmärrätkö vielä muita lapsen saannin jälkeen ja heidän elämäntilannetta. Entä jos joku jää lapsettomaksi tai ei jaksa muiden lapsia.
Lasten saanti ei tee naisesta aivotonta. Elämä jatkuu, vaikka perheessä onkin uusi jäsen. Samoin elämään kuuluu aina muitakin asioita kuin lapsi. Omalla tyttärelläni kaksi parasta kaveria on veloja. On ollut toisen ystävän vanhemman kuolema ja muita juttuja, joissa tytär on ollut kaverille tukena. Hyvät ystävät ovat mukana elämässä aina, vain turhat tuttavat vaativat, että elämäntilanteiden tulee olla samanlaiset, jotta tuttavuus säilyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä on ehkä se, että kokevat sinusta tulevan tylsä mamma, joka ei koskaan lähde mihinkään ja jonka jutut pyörii vain lapsissa ja raskaudessa. Kaikki eivät pidä siitä, kun nuoruus jää ns kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen tekeminen on ympäristörikos.
Niin on sinun elämän jatkaminenkin.
Syntymä on kuolemantuomio :(
Eikös tuo ole ihanteellinen ikä saada lapsia? Itse olin jo 29, kun esikoinen syntyi ja olin "vanha" ensisynnyttäjä. Johtui siitä että tapasin Elämäni rakkauden vasta 27-vuotiaana, hän 33-vuotias. Jokainen tapaa lastensa isän eri aikoina. Meillä yhteistä taivalta 48 vuotta, nyt isovanhempia.
Tapasin mieheni ollessani 15v ja hän 18v. Lapsia teimme kun olin 23v joka tuntui ihan luontevalta. Nyt esikoinen on 8v ja nuorempi 6v. Ja kyllä, olemme edelleen yhdessä ja elämä on ihanaa.
Meiltä löytyy jo kaksi naperoa. Ollaan 16-vuotiaita ja koulut on jo viime keväänä käyty, nyt iltatähti haaveissa. Pillereitä en ole syönyt kuin vasta kaksi vuotta joten toivottavasti ei vaikeuta liikaa raskautumista <33
Lapsen tekeminen on ympäristörikos.