Ahdistuneisuushäiriö on hirveä sairaus
Kokoajan olo on jollain tasolla ahdistunut mutta yhtäkkiä olo voi muuttua täysin sietämättömäksi ja oireet on kaikenlaisia, fyysisiä että henkisiä. Paha olo voi jatkua hirveänä useita päiviä putkeen samana ja hetkeksi laantua ja taas pahentua.
Normaali elämä on aika olematon kun kaikki voi laukaista ahdistuksen maksimiin jolloin sitä erakoituu ja jää kaikesta paitsi. Lääkkeet ei auta ja toiset vaan pahentaisi muita oireita tai toisivat lisää.
Tällaisena mennään varmaan koko loppuelämä.
Kommentit (89)
Ymmärrän tunteesi :( Itse on jossain vaiheessa päässyt lähtemään edes kauppaan yksin. Ahdisti kauheasti mennä ihmisten ilmoille nimenomaan yksin. Onneks itsellä se on helpottanut, tuo tuli eron jälkeen. Ei seurusteltu kauaa, niin kyse ei ollut siitä etteikö olisi tottunut tekemään asioita yksin.
Sama täällä, Ap. Sain nukahdettua noin 1.20 ja heräsin sitten 5.20, minkä jälkeen en ole saanut unta. Nyt täytyy nousta, paha olo, peilistä katsoo aave. Minulla on nyt aamulla hammaslääkäri ja saan raudat. En tiedä miten kestän. Karmeaa.
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeet!
Ei voi lääkkeitä käyttää, menee muisti ja voi sanoa hyvästit seksielämälle enää koskaan. Nimim. Kahdesti SSRI-lääkkeitä käyttänyt
Miksi et hakeudu terapiaan? Lääkkeillä voidaan poistaa pahimmat oireet, keskustelu- ja kehonhuoltoapu välttämättömät samaan aikaan.Kallista on juu mutta ammattitaitoisissa käsissä (mahd.traumoista riippuen) puolikin vuotta hoitoa auttaa paljon.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et hakeudu terapiaan? Lääkkeillä voidaan poistaa pahimmat oireet, keskustelu- ja kehonhuoltoapu välttämättömät samaan aikaan.Kallista on juu mutta ammattitaitoisissa käsissä (mahd.traumoista riippuen) puolikin vuotta hoitoa auttaa paljon.
Vastaan, olen tuo edellinen lääkityksellä kahdesti ollut. Nopeasti laskien olen tainnut olla terapiasssa noin 15 vuotta elämästäni. Nyt olen juuri 40 täyttämässä. Ei se terapiaan kaikkia auta.
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeet!
Lääkkeet yksistään eivät ratkaise tälläista ongelmaa
Mee hoitoon, ei jaksa teitä sairaita kuunnella täällä ketjuissa. Mitähän tuntemusta ette ole vielä ynnänneet johonkin sairauteen? Tervettä on olla tunnoton mielistelevä robotti jota kaikki potkii ja käskyttää. Ei kiitti sovi minulle.
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeet!
Onneksi toimeentulotuen asiakkaat saavat nekin työssäkäyvien piikkiin. Mistähän kaikesta sitä oikein maksaakaan..
Vierailija kirjoitti:
Miksi et hakeudu terapiaan? Lääkkeillä voidaan poistaa pahimmat oireet, keskustelu- ja kehonhuoltoapu välttämättömät samaan aikaan.Kallista on juu mutta ammattitaitoisissa käsissä (mahd.traumoista riippuen) puolikin vuotta hoitoa auttaa paljon.
Älä valehtele.
Kieltämättä hirveä sairaus. Mutta ei siitä tarvitse loppuelämäänsä kärsiä. Tsekkaa vaikka alkuun Mielenterveystalon ahdistuksen omahoito-ohjelma, ja koita saada myös hoitokontakti.
Älä välitä, ihmiset sairastavat joskus sekä uudet asiat pelottavat sinua. Ei varmasti kestä loppuelämää kun ei meillä muillakaan, jokin kausi sinulla nyt menossa. Luota siihen että tämäkin menee ohi ja muista että kaikki tunteet ja ajatukset täytyy sallia. Tunne kaikki, kipeäähän se voi tehdä mutta se auttaa sinua. Rakkautta päivääsi!
Entisajan vitutus on nykyajan ahdistus/masennus, ennen lääkkeenä siihen vitukseen oli että purtiin hammasta ja mentiin etiäppäin.
Elimistö reagoi asioihin ja toksisiin asioihin. Jos ne huomaa, pääsee tietoiseksi mistä mikäkin asia tulee. Ja ympäristö, ihmiset, kaikki vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeet!
Lääkkeet yksistään eivät ratkaise tälläista ongelmaa
Kyllä voi ratkaista. Ajatuksenjuoksu on selkeämpää ja elämänpiiri laajenee.Itse pystyin terapoimaan itseäni ja tulin kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Tänään tässä kohta tarkoitus lähteä ajamaan yhteen tapahtumaan. Jännitti jo eilen ja illalla ei millään meinannut saada unta ja aamuyöllä heräsi hikisenä ja ei nukahtanut vasta kun tuntia ennen herätystä. Ahdistunut olotila kokoajan, pakko on yrittää mennä vaikka kroppa oireilee, muuten sitä erakoituu täysin vaikka näin käynnyt suurelta osin. Haluan olla terve. ap
Millainen sun kokonaistilanne on? Minkälainen ihminen olet muuten? Mulla on kokemusta hyvin monenlaisista erilaisista ihmisistä ja erilaisista haasteista. Voin auttaa sinua ymmärtämään vai onko sinulla vain juuri nyt turvattomuudentunnetta? Ymmärrän että tilanteesi ei ole mukava mutta muista ettei kannata ihan väkisin lähteä mihinkään. Miten voit nyt?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tunteesi :( Itse on jossain vaiheessa päässyt lähtemään edes kauppaan yksin. Ahdisti kauheasti mennä ihmisten ilmoille nimenomaan yksin. Onneks itsellä se on helpottanut, tuo tuli eron jälkeen. Ei seurusteltu kauaa, niin kyse ei ollut siitä etteikö olisi tottunut tekemään asioita yksin.
Muistakaa ystävät että tätä on hyvin monella ja jos on yksinäinen ihminen niin helposti kokee turvattomuutta sen oman olotilan vuoksi. Kaikilla tunteilla ja olotiloilla on tarkoitus. Lisäksi on täysin loogista että jos ahdistaa niin se voi pelottaa ja voi saada huoli sekä pelkoajatuksia. Kaikki on sallittua. Ihan paniikkikin voi iskeä. Kaikki on sallittua. Mikään tunne tai ajatuskela ei tee sinusta huonoa ihmistä.
Lääkehoidon puolesta puhun minäkin. Sopivan lääkkeen löytäminen ja lääkkeen aloitusvaihe on vaan paskamainen, kun oireet monesti pahenevat. Mulle sopii Brintellix. Sen avulla pystyn elämään oikeastaan ihan tavallista elämää. Aiemmin luulin ettei se oo mun kohdalla mahdollista.
Tänään tässä kohta tarkoitus lähteä ajamaan yhteen tapahtumaan. Jännitti jo eilen ja illalla ei millään meinannut saada unta ja aamuyöllä heräsi hikisenä ja ei nukahtanut vasta kun tuntia ennen herätystä. Ahdistunut olotila kokoajan, pakko on yrittää mennä vaikka kroppa oireilee, muuten sitä erakoituu täysin vaikka näin käynnyt suurelta osin. Haluan olla terve. ap