Muistoja 60-luvulta
Herajoen jugurtit kauppa-autolta. 😊
https://external-hel3-1.xx.fbcdn.net/emg1/v/t13/15536593910089681505?ur…
Kommentit (486)
Sain hienon uuden punaisen verkka-asun ja Järvisen sukset 5-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Kauppa-auto eli myymäläauto kävi kylällämme kaksi kertaa viikossa, keskiviikkona E-kaupan ja perjantaina Sokoksen. Auto tuli noin klo 13. Äiti kirjoitti ostoslistan ja antoi rahan mukaan ja palkaksi sai ostaa jäätelön tai karkkiaskin ym. Sateella oli jännää odotella autoa maitolaiturissa.
Markalla sai kaksi eskimoa tai yhden tuutin. Loppurahalla sitten karkkiaskin tai tikkaria. Kaksi kauppa-autoa kulki meilläkin, ja linja-auto kahdesti päivässä . Ei tarvittu omia autoja, kun sunnuntai-iltaisin kulki tanssiauto, ja jouluaamuna joulukirkkoon. Jos sunnuntaina piti mennä jonnekin, saatettiin kulkea maitoautossa.
Vuosikymmenen alussa ei koko kylässä ollut yhtään autoa eikä telkkaria kenelläkään, ja ensimmäiset olivat akulla toimivia pikkuisia mustavalkoisia akkutelkkareita. Kylän ainoa puhelin oli joku valtion puhelin. Joissakin taloissa oli jo kaasuvalo, vuosikymmenen lopulla saatiin sähköjä. Näin maalla pohjoisessa. Ei ihme, että sieltä lähdettiin innolla Ruotsiin sähkövalojen, asfalttiteiden ja leveämmän leivän ääreen.
Äitini tykkäsi hyräillä uusia Bond-elokuvien tunnusmusiikkia, muistan kaiholla vieläkin tämän kun bond-leffojen uusintoja tulee ja niiden musiikki soi...
Vierailija kirjoitti:
Myymäauto Mummolassa. Kylässä kävi 4-5 myymäläautoa viikossa (ainakin kesällä), 2-3 eri firmaa ja autoa.
Kylä oli useimmille autoille reitin perällä ja vaikka pysähtymispaikoilla oli aikataulut, saattoivat autot tulla melkein tunnin myöhässä. Niinpä me lapset oltiin päivystäjinä ja auton tullessa joku meistä juoksi mummolle tiedon. Eipä sillä autolla kiire ollut, hyvin mummo ehti.
Silloin mummo oli hirveän vanha ja kun nyt laskee, niin hän oli alle 60:nen niinä vuosina.
Jep. E- ja S- osuusliikeiden sekä K- ryhmän kauppa- autot kävi kukin kaksi kertaa viikossa eli joka päivä joku paitsi sunnuntaina ja torstaina. Lauantaina kävi siten kaksi autoa.
Tykkäsin maksalaatikosta ja söinkin sitä usein päivällä kun äiti laittoi ruoan vasta illaksi kun toiset tuli koulusta ja isä töistä.
Vaatteita tehtiin itse. Muodissa olivat revontulipuserot ja ns. Hiihtohousut, joissa sauma kulki etupuolella jalkaa.
Rex-kakku oli sitten hyvää ja halva, jota sai joskus pienen murun.
Lapset saattoi saada kauppiaalta tikkarin, jos käyttäytyivät kunnolla kaupassa.
Jos edelliseltä päivältä jäi tuokaa tähteeksi, se lämmitettiin valurautapannulla. Jos jäi keitettyjä perunoita, ne paistettiin pannulla sipulin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vaatteita tehtiin itse. Muodissa olivat revontulipuserot ja ns. Hiihtohousut, joissa sauma kulki etupuolella jalkaa.
Rex-kakku oli sitten hyvää ja halva, jota sai joskus pienen murun.
Lapset saattoi saada kauppiaalta tikkarin, jos käyttäytyivät kunnolla kaupassa.
Jos edelliseltä päivältä jäi tuokaa tähteeksi, se lämmitettiin valurautapannulla. Jos jäi keitettyjä perunoita, ne paistettiin pannulla sipulin kanssa.
Paistan kyllä edelleenkin niitä pottuja.
Vierailija kirjoitti:
Juustoissa oli vahapinta, mikä piti ensin kuoria pois. Se oli väriltään punainen. Makkaraa pystyi ostamaan joko palana tai viipaloituna tietyn grammamäärän ja se pakattiin ruskeaan paperiin ja paperinarulla paketti kiinni.
Ostokset maksettiin rahalla tai kaupassa oli tili, jonne kertyi saldoa mikä maksettiin. Shekit olivat myös käytössä maksuvälineenä.Kauppojen valikoimat olivat pienet. Silti tuntui että Elovena riitti kaurapuuroksi eikä tarvinnut kymmenittäin muita merkkejä.
Tuntuuko sinusta vieläkin siltä että Elovena riittää?
Muutaman kerran vuodessa läksimme koko perhe kaupunkiin. Oli n. 60 km matkaa. Sitä odoteltiin innolla. Silloin saatiin joku uusi vaate yleensä tai kengät. Kävimme myös jäätelöllä "Meijerin baarissa" vanhemmat joivat kahvia. Kävimme kauppahallissa jossa haisi oudolle.
Liftaaminen. Koko 60-luvun lopun matkat kaupunkiin tehtiin liftaamalla. Valtatien risteykseen ja peukku pystyyn, viimeistään kolmas auto pysähtyi.
Hassua sinänsä, linja-auto kulki kaupunkiin tiheästi, ei ollut kallis ja myöhäänkin pääsi takaisin kotiin, mutta ehkä se liftauksen vapaus.
Tyttökaverini kertoi, että he tekivät porukalla tanssimatkat aina liftaamalla, he asuivatkin 'maalla' ja siellä bussit oli harvemmassa.
Tietysti aina joku vanhempi sukulainen varoitteli liftarimurhista.
Vierailija kirjoitti:
Vaatteita tehtiin itse. Muodissa olivat revontulipuserot ja ns. Hiihtohousut, joissa sauma kulki etupuolella jalkaa.
Rex-kakku oli sitten hyvää ja halva, jota sai joskus pienen murun.
Lapset saattoi saada kauppiaalta tikkarin, jos käyttäytyivät kunnolla kaupassa.
Jos edelliseltä päivältä jäi tuokaa tähteeksi, se lämmitettiin valurautapannulla. Jos jäi keitettyjä perunoita, ne paistettiin pannulla sipulin kanssa.
Rex-kakku 💕💕💕
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juustoissa oli vahapinta, mikä piti ensin kuoria pois. Se oli väriltään punainen. Makkaraa pystyi ostamaan joko palana tai viipaloituna tietyn grammamäärän ja se pakattiin ruskeaan paperiin ja paperinarulla paketti kiinni.
Ostokset maksettiin rahalla tai kaupassa oli tili, jonne kertyi saldoa mikä maksettiin. Shekit olivat myös käytössä maksuvälineenä.Kauppojen valikoimat olivat pienet. Silti tuntui että Elovena riitti kaurapuuroksi eikä tarvinnut kymmenittäin muita merkkejä.
Tuntuuko sinusta vieläkin siltä että Elovena riittää?
Todellakin, en muuta osta
N63
Kaikki jotka tykkäs lucy showsta niin jaksot on katsottavissa yuo tubesta. Suom.kielistä tekstitystä en löytänyt.
Teimme siskon kanssa letit ja rautalagoilla niin että oli kuin Peppi Pitkätossulla.
Monet kaihoavat lasten vapautta, pihaleikkejä ja uintiretkiä ilman valvontaa.
Vapaudella on toinenkin puoli:
60-luvun lopussa 1969 liikenteessä kuoli 169 alle 14-vuotiasta liikenteessä (turvavyöt, kypärät,nopeusrajoitukset)
2013 kuoli 6 alle 14-vuotiasta liikenteessä
60-luvun lopussa 1969 hukkui 79 alle 14-vuotiasta (uimavyö, valvoja)
2013 hukkui 4 alle 14 vuotiasta
Tilastoista löytyi myös että suurten ikäluokkien alle 5 vuotiaita saattoi hukkua jopa 100 vuodessa (eli 50-luvun alussa)
Meitä oli neljä tyttöä, paras lapsuuden ajan kaverini( edelleen on) ja siskonsa ja sisareni poljimme noin 4- 5 km päähän mustikkaan. Monta kertaa. Myöhemmin puolukkaan. Eväät mukana ja kuminauhaa ja voipaperia joilla marjasankot suljettiin, kun olimme poimineet täyteen. Iältään olimme 12- 13v. Ei ikinä tullut mieleenkään mitkään metsän pedot. Niitä täytyi niillä main olla, mutta siihen aikaan ei ollut punkkejakaan. Reissut ovat jääneet mieleen mukavina yhdessäolon ja hyödyn reissuina joita on muisteltu monet kerrat. Kotona marjat puhdistettiin ja osa jäi omaan käyttöön ja osa myytiin osuuskauppaan (se viereisellä kylällä) jonne matkaa n 6km ja pyörillä nekin myyntireissut. Nykyään ikäihmisinä ihmettelemme, minne on hävinnyt nuorten marjastushalut? Ennen sillä saatiin omaa rahaa ja saisi nykyäänkin jos nuoret viitsisi marjastaa. Ja teimme myös joskus lakkareissuja kauemmaksi ( pyörillä) jolloin oli aikuisia myös mukana. Mm kerran oli oma kansakoulun opettajani.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ikäihmisinä ihmettelemme, minne on hävinnyt nuorten marjastushalut? Ennen sillä saatiin omaa rahaa ja saisi nykyäänkin jos nuoret viitsisi marjastaa. Ja teimme myös joskus lakkareissuja kauemmaksi
Nykyään kaupat ei osta marjoja, ja juuri alkuviikosta oli marjanostopaikoista uutinen että Uudellamaalla ei ole yhtään marjanostopistettä joita ennen oli joka pitäjässä.
Lähin myyntipiste meille etelän vetelille on Kouvolassa. Pyöräile sinne.
Torille voisi mennä myymään mutta nykyään ei ole maalaisten paikkoja, joihin ennen sai mennä ilmaiseksi myymään. Nyt pitää lunastaa torilta myyntipaikka.
Isommat sisarukseni tuli meille kotio maalle kaupungista jossa työskentelivät ja toivat mukana hienoja yllätyksiä. Veli laittoi ulos pimeellä roihuja palamaan kun oli saunailta ja sauna oli ulkona. Siskot toi mulle hienoja vaatteita, kirjoja ym. Äiti sai astioita, verhokankaita....