Muistoja 60-luvulta

Vierailija kirjoitti:

Oli ns. pulsaattoripyykinpesukoneita. En muista miten toimi mutta niissä oli  sellaset telat joiden välistä pyykit puristettiin kuivemmiksi.

meillä käytettiin vielä 80 luvun loppu puolelle asti likaisien työvaatteiden pesuun niin kauan kunnes moottori meni epäkuntoon

60-luvulla vietettiin ihania kesiä maalla, mummolassa.

Näin heinäkuussa tulee aina mieleen rattoisat poutapäivät heinäpellolla heiniä haravoiden tai seipäille nostellen. Pienimmät muksut, joista ei vielä ollut rankempiin heinätöihin, laittoivat tappeja seipäisiin heinien väliin.

Parasta oli kahvihetki pellolla, heinäseipäiden varjossa. Kotikalja maistui hikisen työn lomassa.  Ruokailun jälkeen ukki meni aina aittaan "ruokaperräisille" eli otti nokoset. Ukilla oli saappaissaan vanhan ajan jalkarätit jotka hän levitti pihanurmelle kuivumaan. 

Posti piti hakea muutaman kilometrin päästä ja naapurien kanssa oli sovittu vuoroviikot.  Me lapset saimme usein hakea postit. Naapurissa asui iäkäs ja huonokuuloinen pariskunta. Heille piti jutellessa korottaa ääntä oikein kunnolla. Kerran postia viedessämme oli mukana tilanteeseen tottumaton sukulaistyttö.  Serkkupoika suorastaan huusi tupaan astuessaan, kun "jutteli" tälle huonokuuloiselle pariskunnalle. Sukulaistyttö koki tilanteen niin koomisena, että hänen täytyi poistua kiireesti ulos pihamaalle nauramaan.  Ei hän tietenkään nauranut näille huonokuuloisille vanhuksille vaan serkkupojalle, jonka äänenkäyttö oli kieltämättä aika koomista.

Maitolaiturit. Meidän talon vastapäätä oli naapurin maitolaituri tien toisella puolella. Me leikittiin siinä joskus.

Oliko ne niitä matalia, litteähköjä purkkeja, punertavia? Muistan sellaisia olleen maitokaupassa 60-luvun lopussa kun äiti lähetti sinne ostamaan maitoa hinkin kanssa.😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ns. pulsaattoripyykinpesukoneita. En muista miten toimi mutta niissä oli  sellaset telat joiden välistä pyykit puristettiin kuivemmiksi.

meillä käytettiin vielä 80 luvun loppu puolelle asti likaisien työvaatteiden pesuun niin kauan kunnes moottori meni epäkuntoon

Joo, niitä näki vielä 80 -luvun alussa ja näin jonkin mainoskuvaston sivulla vielä 90-luvullakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ns. pulsaattoripyykinpesukoneita. En muista miten toimi mutta niissä oli  sellaset telat joiden välistä pyykit puristettiin kuivemmiksi.

meillä käytettiin vielä 80 luvun loppu puolelle asti likaisien työvaatteiden pesuun niin kauan kunnes moottori meni epäkuntoon

Joo, niitä näki vielä 80 -luvun alussa ja näin jonkin mainoskuvaston sivulla vielä 90-luvullakin.

On niitä nykyäänkin mutta malli on muuttunut

tässä vanha pulsaattori

Meillä oli kylän ensimmäinen telkkari, koko kylä istui katsomassa joka ilta mikä teki äitini hulluksi. 

ohjelmistaan muistan, Pekka ja Pätkä elokuvat, Musta ori, Texas Tom, ja tietysti virityskuva, sitäkin taittelevat innolla.

muistan Elannon kaupat ja kahvilat! Irto voin ja maitopussit, joista virkattiin mattoja kun maito oli juotu.AmerikanA purkkaa. Eskimo jätskipuikot.  Retu tossut olivat vakosamettia. Isällä oli autona paketti Mosse marjapuuron punainen. Ne oli hyviä aikoja olla lapsi, ei tarvinnut somettaa tai istua kotona ruutu nenän edessä, juostiin tai pyöräiltiin kavereiden kanssa ulkona. Kesäisin retkeiltiin ja uitiin kavereiden kanssa. Aikuisia ei tarvittu vahtimaan. 

Vierailija kirjoitti:

Koulukirjojen tekijät ja kustantajat ei olleet vielä keksineet, että kun kirja uudistetaan ja vaihdetaan vuosittain, saadaan parempi menekki, tietenkin.  Samalla tehtiin kirjoista huonolaatuisia liimasidoskirjoja, jotka hajosi muutenkin jo sen vuoden aikana.

Minulla on oppikoulun kotitalous tunnilla käytetty keittokirja "Maija keittää koulussa" vieläkin tallessa ja joitakin kakkureseptejä siitä edelleen käytössä.

Kakku on siinä aina kaakku, ja kaakun tekeminen aloitetaan siinä aina näin:

"Voi pestään usealla kesälämpöisellä vedellä ja hierotaan puukauhalla sokerin kera vaahdoksi."

Että jes.  Mutta parempaa tiikerikakun ohjetta en ole vielä löytänyt.  Vaikka en voita ole ikinä pessytkään...

 

Ihanaa että olet säästänyt kirjan. Kuinka hauskoja muistoja ja luettavaa jälkipolville

Myymäauto Mummolassa. Kylässä kävi 4-5 myymäläautoa viikossa (ainakin kesällä), 2-3 eri firmaa ja autoa.

Kylä oli useimmille autoille reitin perällä ja vaikka pysähtymispaikoilla oli aikataulut, saattoivat autot tulla melkein tunnin myöhässä. Niinpä me lapset oltiin päivystäjinä ja auton tullessa joku meistä juoksi mummolle tiedon. Eipä sillä autolla kiire ollut, hyvin mummo ehti.

Silloin mummo oli hirveän vanha ja kun nyt laskee, niin hän oli alle 60:nen niinä vuosina.

Raittiuskilpakirjoitukset koulussa.  Saattoi saada kirjan palkinnoksi, minulla on vielä kaksi kirjaa jäljellä Kirjoliina ja Pipsa Pippuri. En muista saiko kaikki kirjan vai monelleko niitä annettiin.

Nahkahiihto, tietty matka hiihdettiin ja saatiin kunniakirja.

Vierailija kirjoitti:

Kissat juoksivat kaikki vapaina. Ei olisi tullut kuuloonkaan järkätä kaikenmaailman telineitä ja pitää sisäkissoja. Hulluina ja eläinrääkkääjinä sellaisia olisi pidetty. Omakotialueella, jossa asuin, ei ollut ainuttakaan hiirtä tai rottaa penkomassa ulkoroskiksia. Jos kissaa ei kuulunut ei näkynyt kotiin, hankittiin uusi.

En ollut vielä koulussa, kun meillä oli eka maatiaiskissa. Se piti minusta kovasti, kun järkkäsin kaikkea kivaa sille. Pahvilaatikoista tein seikkailukäytäviä sille. Siis monta pahvilaatikkoa vierekkäin ja oviaukot laatikosta toiseen ja ikkunoita, joista se ei mahtunut. Sitten sille tuli aina hepuli ja hajoitti koko hienon rakennelman. Ai että sitä oli hauska katsoa.

Se antoi jopa minun ottaa hellästi etutassuista kiinni ja pyöriä ympyrää rauhallisesti laulaen piiri pieni pyörii jne. Kissan jalat ei koskettaneet maata, mutta ei se ollut pahoillaan. Pääsi pois, kun halusi.

Meidän 25 vuotiaaksi eläneestä.kissasta voisin kirjan kirjoittaa oli kyllä semmoinen persoona. Olen muissakin ketjussa hänestä,kertonut.

Meille ostetiin telkku v60 Rooman olympialaisiin. Saksalainen Loewe Opta. Pyykit pestiin pulsaattorikoneella ja kuivattiin talvellakin ulkona. Eka sähkövatkan oli 60-luvun alussa. Se on mulla mökillä käytössä ja miniä kehuu, ettei ole koskaan niin tehokasta vatkainta käyttänyt. Painaa kuin synti.

Olin ekassa vakityössä 1966 ja ostin sinisen Jopon, jolla ajan edelleen jopa 30 km lenkkejä.

Oi niintä aikoja🤗😻

Vierailija kirjoitti:

Raittiuskilpakirjoitukset koulussa.  Saattoi saada kirjan palkinnoksi, minulla on vielä kaksi kirjaa jäljellä Kirjoliina ja Pipsa Pippuri. En muista saiko kaikki kirjan vai monelleko niitä annettiin.

Nahkahiihto, tietty matka hiihdettiin ja saatiin kunniakirja.

Liittyykö tuo nahkahiihto siihen oppikoulun ekaluokkalaisten "kurimukseen," joka oikeutti toisluokkalaisia tekemään kaikenlaista jäynää nahkoille, eli ekaluokkalaisille?

Nahkapesu tarkoitti helkutinmoista lumipesua naamalle ja varsinkin poikia oikein pyöritettiin lumessa ja se vaan kuului asiaan.  Ei siihen opettajatkaan puuttuneet, sehän vaan kuului rituaaliin, joka oli kestettävä.  Eikä se mikään maailman kamalin kokemus tietysti ollutkaan, otettiin lähinnä huumorilla.

Nyt muistui mieleen myös "nahkajuhlat eli nahkiaiset." Ainakin meidän koulussa oli sellaisetkin, mutta en enää muista osallistuinko itse.  Mitään ei ole siis mieleen jäänyt, muistaako kukaan mitä ne juhlat sisälsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raittiuskilpakirjoitukset koulussa.  Saattoi saada kirjan palkinnoksi, minulla on vielä kaksi kirjaa jäljellä Kirjoliina ja Pipsa Pippuri. En muista saiko kaikki kirjan vai monelleko niitä annettiin.

Nahkahiihto, tietty matka hiihdettiin ja saatiin kunniakirja.

Liittyykö tuo nahkahiihto siihen oppikoulun ekaluokkalaisten "kurimukseen," joka oikeutti toisluokkalaisia tekemään kaikenlaista jäynää nahkoille, eli ekaluokkalaisille?

Nahkapesu tarkoitti helkutinmoista lumipesua naamalle ja varsinkin poikia oikein pyöritettiin lumessa ja se vaan kuului asiaan.  Ei siihen opettajatkaan puuttuneet, sehän vaan kuului rituaaliin, joka oli kestettävä.  Eikä se mikään maailman kamalin kokemus tietysti ollutkaan, otettiin lähinnä huumorilla.

Nyt muistui mieleen myös "nahkajuhlat eli nahkiaiset." Ainakin meidän koulussa oli sellaisetkin, mutta en enää mui

Nahkahiihto hiihdettiin silloisen kansakoulun aikana. Olisiko ollut sitten ihan paikallinen juttu.

Kauppa-auto eli myymäläauto kävi kylällämme kaksi kertaa viikossa, keskiviikkona E-kaupan ja perjantaina Sokoksen. Auto tuli noin klo 13. Äiti kirjoitti ostoslistan ja antoi rahan mukaan ja palkaksi sai ostaa jäätelön tai karkkiaskin ym. Sateella oli jännää odotella autoa maitolaiturissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa syötiin vellejä. Kylissä saattoi olla posti,pankki ja parikin kauppaa. Kaupassa karkit pantiin ruskeisiin pusseihin.Läheskään kaikissa perheissä ei ollut autoa.

Meillä oli auto ja meillä oli myös televisio ihan 60-luvun alussa, ASA-merkkinen.

Katsoitteko Ruotsin tv-ohjelmia, ja oliko jompi kumpi vanhemmistasi keinosiementäjä, terveyssisar, metsätyönjohtaja tai se auto taksi? Olihan Suomessa autoja ja televisiota jo edellisellä vuosikymmenellä, mutta aika harvalla varsinkin maalla. Linja-auto kulki maaseudullakin parikin kertaa päivässä. Moni tuolla vuosikymmenellä elänyt muistaa valvoneensa sen yön, kun katsottiin ensimmäistä kuulentoa, myös minä.

Maaseudulla taksi oli pirssi.

Ja se "pirssi" tarkoitti yhtä lailla sitä autoa kuin sen kuljettajaakin.

Eli jonkun ammatti oli ihan yksinkertaisesti pirssi.

Meille tuli kylältä eräs nuoripari mopolla katsomaan Payton Plazea illalla eikä äiti tykännyt kun joutui valvomaan.

Ajankohtaisen kakkosen tunnusmusiikki oli jännä. Muistot muistui mieleen kun se soi Balefeisin biisissä 2000-luvun alussa.

Amerikan muoti oli upeeta kun sitä näkyi telkassa, lehdissä ym. Ihanat värit ja tyyli.

Vierailija kirjoitti:

Ajankohtaisen kakkosen tunnusmusiikki oli jännä. Muistot muistui mieleen kun se soi Balefeisin biisissä 2000-luvun alussa.

60-luvusta oli kyse.