Miksi kouluttaudutte matalapalkka-alalle ja itkette kun palkka on pieni?
Miten joku voi olla noin tyhmä. Katkeroituu palkastaan vaikka se on ollut tiedossa. Palkat on julkisia.
Kommentit (388)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ikinä osaa vastata että kuka ne huonopalkkaiset työt sitten tekee.
Jos niille aloille tulee työvoimapulaa niin niiden palkat nousevat sellaisiksi että tekijöitä alkaa riittää. Sillä tavalla toimii kysynnän ja tarjonnan laki.
No kuka nuo työt hoitaisi tätä palkkojen nousua odotellessa, jos kaikki matala-palkka-alojen työntekijät lopettaisi työt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät yksinkertaisesti ole syntyneet nopeasti oppiviksi eivätkä ole saaneet hyväpalkkaisilta aloilta vaadittavaa lahjakkuutta synnyinlahjaksi. Lisäksi koulukiusaaminen sotkee monilla opiskelumotivaation jo heti alkuunsa ja myös erilaiset sairaudet ja rajoitteet, jotka eivät välttämättä näy ihmisestä päälle päin, voivat heikentää oppimiskykyä. Ja entäpä kasvuympäristö? Hyväosaisten perheissä kannustetaan opiskelemaan enemmän kun vertaa huono-osaisiin.
Entä sitten, miten liittyy?
Jos valitsee matalapalkka-alan niin sitten tietää mitä se palkka on ja siihen pitäisi olla varautunut.
Kun tietää, ettei ole kykyjä, niin hakeutuu sitten kykyjään vastaavalle matalapalkka-alalle. Mutta, kun hinnat nousee, niin mitenkäs maksat, jos palkka ei nouse? Täytyy turvautua yhteiskunan tukiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät yksinkertaisesti ole syntyneet nopeasti oppiviksi eivätkä ole saaneet hyväpalkkaisilta aloilta vaadittavaa lahjakkuutta synnyinlahjaksi. Lisäksi koulukiusaaminen sotkee monilla opiskelumotivaation jo heti alkuunsa ja myös erilaiset sairaudet ja rajoitteet, jotka eivät välttämättä näy ihmisestä päälle päin, voivat heikentää oppimiskykyä. Ja entäpä kasvuympäristö? Hyväosaisten perheissä kannustetaan opiskelemaan enemmän kun vertaa huono-osaisiin.
Nyt on kyllä selitystä taas kerrakseen. Vika löytyy aina ulkoapäin ja mieluiten sellaisesta mihin ei voi itse vaikuttaa niin voi juoda kotona kaljaa.
Ai kuvitteletko että itse pääsisit esim Nasan astronautiksi kun vaan yrittäisit? Kyllä se on vaan fakta että kun puolilla ihmisistä on jo ÄO alle sadan, niin ei kaikkien kognitiiviset kyvyt riitä lekureiksi ja lakimiehiksi. Oppimisvaikeuksiakin on vaikka miten paljon.
Hyvä, että matalapalkkaisillekin aloille kouluttaudutaan. Minkään alan ei kuitenkaan pitäisi olla niin matalasti palkattu, että täyttä päivää tekemällä ei voi kustantaa kohtuullista elantoa. Jotkuthan ovat ehdottaneet, että Suomessakin pitäisi voida palkata ihmisiä 5 euron tuntipalkalla. Ei pitäisi.
Pitää palkan olla riittävä tavalliseen elämiseen. Ongelma on, että se ei tällä hetkellä jokaisessa matalapalkkaisessa työssä oo niin. Kuka ne työt tekee, jos se ei elätä tekijäänsä?
En ole koskaan itkenyt palkkaani, koska se riittää mulle ihan mainiosti. Lisäksi saan tehdä työtä, jossa rutiinisuorittaminen riittää, hommista ei tarvitse kantaa stressiä, eikä tekoäly vie töitäni edes hamassa tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät yksinkertaisesti ole syntyneet nopeasti oppiviksi eivätkä ole saaneet hyväpalkkaisilta aloilta vaadittavaa lahjakkuutta synnyinlahjaksi. Lisäksi koulukiusaaminen sotkee monilla opiskelumotivaation jo heti alkuunsa ja myös erilaiset sairaudet ja rajoitteet, jotka eivät välttämättä näy ihmisestä päälle päin, voivat heikentää oppimiskykyä. Ja entäpä kasvuympäristö? Hyväosaisten perheissä kannustetaan opiskelemaan enemmän kun vertaa huono-osaisiin.
Nyt on kyllä selitystä taas kerrakseen. Vika löytyy aina ulkoapäin ja mieluiten sellaisesta mihin ei voi itse vaikuttaa niin voi juoda kotona kaljaa.
Ai kuvitteletko että itse pääsisit esim Nasan astronautiksi kun vaan yrittäisit? Kyllä se on vaan fakta että kun puolilla ihmisistä on jo ÄO alle sadan, niin ei kaikkien kognitiiviset kyvyt rii
Nasan astronautiksi valitaan parhaista parhaat. Hyväpalkkaisiin hommiin pääsee ihan keskinkertaisena insinöörinä. Kognitiiviset taidot ovat taitoja siinä missä pianonsoitto tai virkkaaminen. Äo-jutut ovat häviäjille, sisukkaat vievät voiton.
Tämä saattaa mennä vähän aiheen ohi, mutta...
Miksi ihmiset pärjäsivät palkallaan muutama vuosikymmen sitten? Ostettiin tai rakennettiin asunto, auto(ja), mökki ja rahaa saattoi jäädä säästöönkin sillä ihan tyhmimmälläkin (=vähäpalkkaisella) työntekijällä. Selittäkää tämä minulle, kiitos.
Kaikilla ei ole samat resurssit opiskella. Tarkoittaa siis mm. älykkyyttä, terveyttä, mielenterveyttä ja tietysti rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ikinä osaa vastata että kuka ne huonopalkkaiset työt sitten tekee.
Jos niille aloille tulee työvoimapulaa niin niiden palkat nousevat sellaisiksi että tekijöitä alkaa riittää. Sillä tavalla toimii kysynnän ja tarjonnan laki.
No kuka nuo työt hoitaisi tätä palkkojen nousua odotellessa, jos kaikki matala-palkka-alojen työntekijät lopettaisi työt?
Kyllä ne aika nopsaa nousevat jos tekijöitä vain ei ole. Firmat eivät pyöri ilman tekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
No jos kaikki kouluttautuu lääkäreiksi ja lakimiehiksi niin kuka tekee siivoojien, lähihoitajien, bussikuskien ym työt?
Tekoäly ja robotit. Paitsi hoitajia myönnän, että tullaan tarvitsemaan.
Sinähän tässä yksinkertainen olet, ap. Kaikki eivät voi tai halua olla niissä sun "paremmissa töissä", vaan ihmisiä tarvitaan myös muissa töissä.
Matalapalkka-alojen palkkoja pitäisi nostaa, eikä niin, että ne vain jätettäisiin sun logiikan mukaan tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät yksinkertaisesti ole syntyneet nopeasti oppiviksi eivätkä ole saaneet hyväpalkkaisilta aloilta vaadittavaa lahjakkuutta synnyinlahjaksi. Lisäksi koulukiusaaminen sotkee monilla opiskelumotivaation jo heti alkuunsa ja myös erilaiset sairaudet ja rajoitteet, jotka eivät välttämättä näy ihmisestä päälle päin, voivat heikentää oppimiskykyä. Ja entäpä kasvuympäristö? Hyväosaisten perheissä kannustetaan opiskelemaan enemmän kun vertaa huono-osaisiin.
Nyt on kyllä selitystä taas kerrakseen. Vika löytyy aina ulkoapäin ja mieluiten sellaisesta mihin ei voi itse vaikuttaa niin voi juoda kotona kaljaa.
Ai kuvitteletko että itse pääsisit esim Nasan astronautiksi kun vaan yrittäisit? Kyllä se on vaan fakta että kun puolilla ihmisistä on jo ÄO
Huomaa ettet tiedä mistä puhut Insinöörien ÄO on keskimäärin 120. Mulle on tehty kahteen kertaan kattavat kognitiiviset testit, ÄO 97. Näkyy todellakin kyvyissäni. Esim moni matemaattisiin taitoihin liittyvä osa-alue oli heikkolahjaisen tasolla, mikä kyllä näkyi jo kouluaikoina. Ongelmia ilmeni myös avaruudellisessa hahmottamisessa, enkä ole ikinä oppinut ajamaan esim autoa. Oo tosi hyvä oppimaan asioita ulkoa, mutten osaa soveltaa niitä. Tämä on näkynyt kaikissa töissä.
Siihen keskinkertaisen insinöörin, lakimiehen ja lääkärin työhön vaaditaan keskimääräistä parempi kognitiivinen kapasiteetti.
Olin vuosia koulukiusattuna ja koulu oli ikävä paikka jonka halusin unohtaa. Koulun rehtori kävi minuun seksuaalisesti ala-asteella käsiksi ja ei ollut voimia opiskella. Inhosin koulua silloin ja en pystynyt pärjäämään lukiossa. Koska pohjaa ei ollut opiskelulle. Monesti miettinyt että voi kun elämä olisi mennyt eri tavalla. Teen matalapalkkaista työtä. Toisaalta olen muuten melko varakas. Että ei välttämättä työllä ainoastaan rikastu.
Ei ne matalapalkka-alojen työt lopu sillä, että ihmiset kouluttautuvat korkealle. 100% korkeakoulutettujen ja alallensa työllistyneiden yhteiskunta on täysi mahdottomuus.
Ideaalinen yhteyskunta olisi sellainen, jossa jokainen pystyisi elättämään ja suunnittelemaan tulevaisuuttaan sillä palkalla, jonka kokopäiväisestä työstänsä tienaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos kaikki kouluttautuu lääkäreiksi ja lakimiehiksi niin kuka tekee siivoojien, lähihoitajien, bussikuskien ym työt?
Tekoäly ja robotit. Paitsi hoitajia myönnän, että tullaan tarvitsemaan.
Joo ei kyllä ihan lähiaikoina tule tekoäly ja robotit korvaamaan koko maan siivoojia, bussikuskeja ja roskakuskeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät yksinkertaisesti ole syntyneet nopeasti oppiviksi eivätkä ole saaneet hyväpalkkaisilta aloilta vaadittavaa lahjakkuutta synnyinlahjaksi. Lisäksi koulukiusaaminen sotkee monilla opiskelumotivaation jo heti alkuunsa ja myös erilaiset sairaudet ja rajoitteet, jotka eivät välttämättä näy ihmisestä päälle päin, voivat heikentää oppimiskykyä. Ja entäpä kasvuympäristö? Hyväosaisten perheissä kannustetaan opiskelemaan enemmän kun vertaa huono-osaisiin.
Nyt on kyllä selitystä taas kerrakseen. Vika löytyy aina ulkoapäin ja mieluiten sellaisesta mihin ei voi itse vaikuttaa niin voi juoda kotona kaljaa.
Ai kuvitteletko että itse pääsisit esim Nasan astronautiksi kun vaan yrittäisit? Kyllä se on
Mun äö on noin 100 ja lähdin sosiaalialalle.
Vierailija kirjoitti:
Olin vuosia koulukiusattuna ja koulu oli ikävä paikka jonka halusin unohtaa. Koulun rehtori kävi minuun seksuaalisesti ala-asteella käsiksi ja ei ollut voimia opiskella. Inhosin koulua silloin ja en pystynyt pärjäämään lukiossa. Koska pohjaa ei ollut opiskelulle. Monesti miettinyt että voi kun elämä olisi mennyt eri tavalla. Teen matalapalkkaista työtä. Toisaalta olen muuten melko varakas. Että ei välttämättä työllä ainoastaan rikastu.
Mikset käy iltalukiota työn ohessa?
Vierailija kirjoitti:
Menkää lukioon. Sitten yliopistoon. Ja korkeasti palkattuja aloja on DI, KTM (kauppatieteet), juristit sekä lääkärit.
Uranne luotte sitten ihan itse.
Kaikki ei pääse yliopistoon. Ei sinne noin vain "mennä". Pitäiskö sit jättää kouluttautumatta sinne matalapalkka-alalle ja jäädä työttömäksi vai?
Nyt on kyllä selitystä taas kerrakseen. Vika löytyy aina ulkoapäin ja mieluiten sellaisesta mihin ei voi itse vaikuttaa niin voi juoda kotona kaljaa.