Mikä minussa on vikana, kun en koskaan hyödy ammattiavusta mitään?
Aiemmin luulin, että vaikeus oli siinä, että silloinen ongelmani oli liian hankala eikä kukaan osannut sen vuoksi auttaa. Mutta nykyään käyn keskustelemassa aivan erilaisesta asiasta ja lopputulos on silti sama. Keskustelu ei vain johda mihinkään.
Kommentit (204)
Ei ole kiva vaihdella terapeuttia, kun se tarkoittaa sitä että joutuu aloittamaan aina uudestaan alusta ja kertomaan yhä uusille ihmisille hyvin henkilökohtaisia asioita, joita ei mieluiten kertoisi kenellekään, ja sitten joutuu aina toteamaan että tämä uhraus oli taas turha. Toisaalta ei myöskään ole kiva jatkaa käyntejä sellaisen ihmisen vastaanotolla, joka ei ymmärrä mitään, ja hakata yhä uudelleen päätä siihen samaan seinään. En tiedä kumpi on pienempi paha.
Ei johda mihinkään? Ja kuukausien aikana jatkuvat keskustelut me - yhteiskunta - maksamme? Hiton epäreilua kun suurin osa ihmisistä, meistä veronmaksajista, tulee nettotuloillaan toimeen, eikä kenelläkään meillä ole ollut ongelmatonta lapsuutta tai nuoruutta, mutta jotenkin selvitty, keskitytty, otettu itseämme niskasta kiinni, tehty huonosti palkattuja töitä siinä sivussa, syöty kaurapuuroa, poimittu marjoja, pärjätty. En halua tukea enää yhtään ketään itsekeskeistä luuuuuuseria!
Et halua päästä eroon ongelmistasi. Jos haluaisit, et tarvitsisi siihen edes ammattiapua
Vierailija kirjoitti:
Ei johda mihinkään? Ja kuukausien aikana jatkuvat keskustelut me - yhteiskunta - maksamme? Hiton epäreilua kun suurin osa ihmisistä, meistä veronmaksajista, tulee nettotuloillaan toimeen, eikä kenelläkään meillä ole ollut ongelmatonta lapsuutta tai nuoruutta, mutta jotenkin selvitty, keskitytty, otettu itseämme niskasta kiinni, tehty huonosti palkattuja töitä siinä sivussa, syöty kaurapuuroa, poimittu marjoja, pärjätty. En halua tukea enää yhtään ketään itsekeskeistä luuuuuuseria!
Mistä sä olet nyt niin loukkaantunut? Mikä nyt on niin epäreilua?
Elämä on sellaista, että terapeutteina voi olla täysin osaamatonta väkeä ja sairaat eivät saa apua.
Miksi sä nostat oman merkityksesi niin suureksi? Ja miksi sä muita kutsut luusereiksi? Ei se ole muiden vika, jos raahustat huonosti palkatuissa töissä, etkä ole tyytyväinen elämääsi.
Miki Liukkosella oli sama. Se johtui siitä, että hänen masennus- ja ahdistusoireensa johtuivat persoonallisuushäiriön aiheuttamista vaikeuksista, mutta terapiassa yritettiin masennusta ja ahdistusta vaan väen vängällä hoitaa. Voi olla, että sunkin terapeutti yrittää väärän asian kanssa jeesiä? Eihän siitä mitään edistytä, ei ihme jos turhauttaa.
Oletkohan sinä ap. nepsy? Monet nepsyt eivät pysty ajatteluaan ja suhtautumistaan elämän haasteisiin muuttamaan. Erityisesti autismin kirjoiset ovat hyvin jäykkiä hoitosuhteessa ja eivätkä koe saavansa apua.
Vierailija kirjoitti:
Oletkohan sinä ap. nepsy? Monet nepsyt eivät pysty ajatteluaan ja suhtautumistaan elämän haasteisiin muuttamaan. Erityisesti autismin kirjoiset ovat hyvin jäykkiä hoitosuhteessa ja eivätkä koe saavansa apua.
Nepsyjä ei pitäisi terapoida verorahoilla lainkaan. Se on aivan kuin rahaa kokossa polttelisi mutta mitään hyötyä ei tule. Olen myös nykyisin alkanut olemaan sitä mieltä, että ihan wt -kansallakaan ei ole sellaisia verbaalisia ja kognitiivisia rahkeita, että kykenisivät terapiasta hyötymään. Terapia on kuitenkin hyvin keskiluokkainen ajatusmaailmaltaan.
Kyllä noissa terapeuteissa on alalle huonosti soveltuviakin. Jos AP:lla on diagnooseja, niin kannattaa selvittää, että terapeutilla todella on tietämystä niiden hoidosta. Esim joidenkin syömishäiriöiden hoitoon on todella vaikea löytää osaavaa terapeuttia. Ei kannata luottaa terapeutin "kokonaisvaltaiseen" osaamisen. On TÄYSIN eri asia, jos jollakin terapeutilla on vuosien syvällinen perehtyminen esim. epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon, kuin terapeutilla jonka koulutuksessa kenties sivuttiin aihetta 20v sitten. Sanoipa yksi psykoterapeutti jopa, ettei hänellä ole oikeastaan hyötyä käydä lisäkoulutuksissa, kun hän ei muista niistä koskaan mitään :O
Ei se ole terapeutin tehtävä hoitaa ongelmiasi, vaan sinun pitää itse tehdä ajatustyö sen eteen. Terapian on tarkoitus antaa sinulle "välineitä" miten itse saat työstettyä ongelmaasi. Terapeuteissa on myls niitä huonoja, kyllä, mutta jos useampikaan ei onnistu auttamaan sinua niin et itse tee sitä työtä mitä terapian onnistuminen vaatii.
...jos et osaa jäsennellä asioitasi???
Terapiatyylejä on erilaisia. Ehkä kannattaisi kokeilla jotain toista terapiasuunntausta.
Vierailija kirjoitti:
Ei johda mihinkään? Ja kuukausien aikana jatkuvat keskustelut me - yhteiskunta - maksamme? Hiton epäreilua kun suurin osa ihmisistä, meistä veronmaksajista, tulee nettotuloillaan toimeen, eikä kenelläkään meillä ole ollut ongelmatonta lapsuutta tai nuoruutta, mutta jotenkin selvitty, keskitytty, otettu itseämme niskasta kiinni, tehty huonosti palkattuja töitä siinä sivussa, syöty kaurapuuroa, poimittu marjoja, pärjätty. En halua tukea enää yhtään ketään itsekeskeistä luuuuuuseria!
Oletko ajatellut terapiaan hakeutua? Olen varma, että halukkaita maksajia sille kyllä löytyisi.
Vierailija kirjoitti:
Niin, odotatko suoria vastauksia ja ohjeita? Mutta kun sellaisia ei ole.
No mitä hiivat in hyötyä siitäkään on, että terapeutti toteaa asiakkaan trauman kuullessaan, että: no onhan tuo melkoinen kokemus, mitta voisit miettiä sen niin, että et voinut itse siihen vaikuttaa.
Terapiasta ei ole apua, ellei ole valmis tarkastelemaan ja muuttamaan omaa toimintaansa.
Monet ihmiset etsivät kaikkeen toimintaansa mielummin syyn muualta. Jos kokee, että kaikki on hankalan lapsuuden tai toisten ihmisten syytä, on melko mahdotonta edistyä oman toiminnan muuttamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö keskustelun tavoitteena ole se, että asiakas löytäisi uusia näkökulmia. Eli terapeutin tehtävä on kysyä sellaisia kysymyksiä, että asiakas alkaa ajattelemaan toisella tavalla. Tämähän ei tapahdu hetkessä, vaan kyse prosessista.
Eli kysynys kuuluu: oletko niin jääräpäinen, ettet suostu kääntämään ajatuksiasi?
Eivät ne yleensä kysele paljon. En muista onko tämä nykyinen kysynyt mitään.
Ap
Miten siellä sitten keskustellaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö keskustelun tavoitteena ole se, että asiakas löytäisi uusia näkökulmia. Eli terapeutin tehtävä on kysyä sellaisia kysymyksiä, että asiakas alkaa ajattelemaan toisella tavalla. Tämähän ei tapahdu hetkessä, vaan kyse prosessista.
Eli kysynys kuuluu: oletko niin jääräpäinen, ettet suostu kääntämään ajatuksiasi?
Eivät ne yleensä kysele paljon. En muista onko tämä nykyinen kysynyt mitään.
Ap
Ilmeisesti terapiasuuntaus on sinulle tai persoonallesi täysin väärä. Tai olet liian hätiköivä. Joissain tapauksissa terapiaa tarvitaan vuosia ennen konkreettisia tuloksia. Tutustu eri psykoterapiasuuntauksiin.
https://minduu.fi/fi/psykoterapian-abc/psykoterapiasuuntaukset/
Eihän ap välttämättä edes käy psykoterapiassa. On niitä muitakin keskusteluavun muotoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, odotatko suoria vastauksia ja ohjeita? Mutta kun sellaisia ei ole.
No mitä hiivat in hyötyä siitäkään on, että terapeutti toteaa asiakkaan trauman kuullessaan, että: no onhan tuo melkoinen kokemus, mitta voisit miettiä sen niin, että et voinut itse siihen vaikuttaa.
Ja silläkö se aihe sitten sivuttiin vai? Mitään muuta siihen liittyvää ei enää koskaan keskusteltu?
Sitä, että olet fiksumpi,kun monet sinua koulutetummat"ammattilaiset".
Buhahaa vaan. Tiedän tapauksen, missä eräät koulutetut ammattilaiset viimesinä keinoinaan alkoivat tekemäön törkyrikoksia eräälle naiselle kun ei oikein taipunut vapaaehtoisesti kaikkeen.
Kaikkiin ei toimi henkinen manipulointi, joten tadaa otetaanpa ihan järeät rikokset käyttöön. Valheet ja väörennykset.
Tehosiko. Nooooot....
Eikö tuo ole muuten hauska tilanne. Joku tulee selittelemään jotain kun pikkulapselle, mutta tämä henkilö ei tiedä edes 1% sinua koskevista asioista.
Entä jos ei tiedä miltä tuntuu?