Mikä minussa on vikana, kun en koskaan hyödy ammattiavusta mitään?

Vierailija kirjoitti:

Mikä terapiasuuntaus? 

Jos ei kysele eikä hirveästi kommentoi, niin minun korvaani kuulostaa psykoanalyyttiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiantuntijaltakin voi puuttua elämänkokemus ja sen tuoma viisaus. Silloin ainoa vaihtoehto on kirjaviisas sanahelinä.

Samoin kaikki eivät ole alalle soveltuvia kykyjensä, ominaisuuksiensa tai niiden puuttumisen takia. Jo heikko mielen teorian ymmärtäminen yhdistettynä auttajan itsensä hankaluuksiin erottaa omat tunteet asiakkaan tunteista johtaa siihen, että asiakas ei tule aidosti kohdatuksi. Työssään huono ei aina ole persoonallisuushäiriöinen tai kirjaviisas robotti. Väittäisin, että suuri osa ammattiauttajista haluaa oikeasti auttaa mutta heiltä puuttuvat siihen tarvittavat taidot ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Pelkillä hyvillä aikeilla ei pääse pitkälle. Pahimmillaan auttaja voi ymmärtämättään aiheuttaa vain lisää harmia jo entuudestaan haavoittuvassa asemassa olevalle asiakkaalle.

Mistä ihmeestä sinä tiedät terapeuttien kyvyt?

Syötkö lääkkeitä? Ne voi toimia sinulle paremmin. En minäkään hyödy keskustelusta, ei se muuta sitä mitä ajattelen mutta lääkkeet vähän jopa muuttaa. 

Ne ovat ammattitaidottomia tai jossain omassa systeemissään eläviä. Ehkä ongelma ratkeaa muualla. Jopa palsta yrittää ratkoa joskus ongelmia, mutta vastauksen pitäisi olla inhimillinen, ei vaativa, vaan aidosti välittävä, ymmärtävä. Ehkä tiedostat itse paremmin asioita, kuin ne auttajat. Ehkä vastauksia löytyy kun etsii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä terapiasuuntaus? 

Jos ei kysele eikä hirveästi kommentoi, niin minun korvaani kuulostaa psykoanalyyttiselta.

Mikä tämän suuntauksen pointti oikein on? Olla maksulliset korvat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä terapiasuuntaus? 

Jos ei kysele eikä hirveästi kommentoi, niin minun korvaani kuulostaa psykoanalyyttiselta.

Mikä tämän suuntauksen pointti oikein on? Olla maksulliset korvat?

Ehkä niin! Siinä päästään asian ytimeen vasta piiiiiitkän ajan päästä. Psykoanalyyttinen ei ole koskaan lyhytterapiaa...

Jos alalle on tullut pelkästään hyvien ansioiden takia, niin tulos ei ole hyvä. Myös opiskelujen kalleus karsii hyviä hakijoita pois. Ei auta että on lukenut paljon kirjoista kaikenlaista tietoa, jos ei ole oikein mitään oma kohtaista kokemusta vaikeuksista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et saa apua vika on yleensä auttajan osaamattomuudessa. Yllättävän harva ammattilainenkaan osaa oikeasti auttaa erilaisissa asioissa.

Tätä olen miettinyt itsekin, mutta toisaalta en tiedä, miten todennäköistä on että juuri minulle sattuu joka kerta huono auttaja.

Ap

Suurimalla osalla auttajista tulee jossain vaiheessa kykyjen, oman osaamisen ja ymmärryksen rajat vastaan, eli tosiaankaan ei ole mitenkään tavatonta, että hommat jäävät suurimmalla osalla potilaista ns puolitiehen, koska juurikin niin tuntuisi käyvän.

Vierailija kirjoitti:

Jos alalle on tullut pelkästään hyvien ansioiden takia, niin tulos ei ole hyvä. Myös opiskelujen kalleus karsii hyviä hakijoita pois. Ei auta että on lukenut paljon kirjoista kaikenlaista tietoa, jos ei ole oikein mitään oma kohtaista kokemusta vaikeuksista. 

Joo Suomessa psykoterapeutiksi pääseminen on todella kallista. Ja ehkä niin on, että just 30-vuotias terapeutti ei ihan osaa eläytyä vaikka eläkkeelle jäämisen tuskaan tai teinien vanhempana oloon - ja varmasti on kuitenkin niitäkin jotka osaavat.  Se suuntaus olisi hyvä kyllä katsoa, jos terapeuttia etsii. Jos haluaa lyhyemmän pätkän eikä vuosikausia, niin ratkaisukeskeinen voisi olla hyvä. 

Eipä noista psykiatreista mitään hyötyä ole. Voihan niiden kanssa lämpimäkseen jutella mukavia ja hukata aikaa, mutta ei se mitään asioita koskaan muuta.

Ap on tonttu, joka valitsee ratkaisukeskeisen terapeutin, kun oikeastaan haluaa vain kuuntelijaa omissa traumoissaan velloen, jota varten terapiaa ei ole tarjolla. Ongelma on puhtaasti ap:n omat typerät valinnat.

Vierailija kirjoitti:

Eipä noista psykiatreista mitään hyötyä ole. Voihan niiden kanssa lämpimäkseen jutella mukavia ja hukata aikaa, mutta ei se mitään asioita koskaan muuta.

Psykiatri, psykoterapeutti, psykologi, lyhytterapeutti, ratkaisu keskeinen terapeutti, terapeutti, enkeliterapeutti, yksisarvishoitaja... Mitä näitä nyt oli 

Vierailija kirjoitti:

Aika monesti ne ongelmat on sellaisia että puhuminen ei niitä korjaa, esim kova rahapula tai sairaus, tai vaan ihan kaoottinen elämäntilanne tai liikaa vastoinkäymisiä kerralla. Se, että kertoo niistä saattaa keventää sydäntä tai sitten ei. Jos on taas kyse vaikka lapsuuden traumoista ja tarve olisi muuntaa ajatusmalleja tai omaa minäkuvaa, niin siihen tarvisi pitkäaikaisen terapian ja terapeutin, joka on kokenut, johon luottaa ja joka on oikeasti älykäs sen päälle että on kouluttautunut. Joku 5x keskustelu ei kyllä mitään auta.

Ja erikoistunut nimenomaan traumojen hoitamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et saa apua vika on yleensä auttajan osaamattomuudessa. Yllättävän harva ammattilainenkaan osaa oikeasti auttaa erilaisissa asioissa.

Tätä olen miettinyt itsekin, mutta toisaalta en tiedä, miten todennäköistä on että juuri minulle sattuu joka kerta huono auttaja.

Ap

Suurin osa auttajista on huonoja. Ensinnäkin, jos katsotaan vähän psykologian juuria ja historiaa. Alahan pikkusen kaivella niin löydät aika rutosti okkultismia, teosofiaa ja aatesuuntauksia jotka on ihan p*leestä. Olen aikoinaan käynyt yhden jos toisen psykologin ja terapeutin luona enkä enää ikinä suostu yhdenkään puheille. Ei ne ymmärrä muuta kuin istua typerä ilme naamallaan ja sanoa välillä "niin", "mmm", "joo". Ihan silkkaa rahastusta. Ei mitään muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä noista psykiatreista mitään hyötyä ole. Voihan niiden kanssa lämpimäkseen jutella mukavia ja hukata aikaa, mutta ei se mitään asioita koskaan muuta.

Psykiatri, psykoterapeutti, psykologi, lyhytterapeutti, ratkaisu keskeinen terapeutti, terapeutti, enkeliterapeutti, yksisarvishoitaja... Mitä näitä nyt oli 

Hyvä kiteytys. Ehdit ensin. Same same but different.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, odotatko suoria vastauksia ja ohjeita? Mutta kun sellaisia ei ole. 

 

No mitä hiivat in hyötyä siitäkään on, että terapeutti toteaa asiakkaan trauman kuullessaan, että: no onhan tuo melkoinen kokemus, mitta voisit miettiä sen niin, että et voinut itse siihen vaikuttaa.

Ja silläkö se aihe sitten sivuttiin vai? Mitään muuta siihen liittyvää ei enää koskaan keskusteltu?

Kyllä. Se teema jäi siihen siltä kertaa. Tuo ns. työkalu oli kuin huuto tuuleen, ja olin ihan hölmistyneenä siinä. Sitä varmasti suurin osa terapiassa käyvistä miettii jo lähtökohtaisesti, että tapahtuneelle ei voinut itse mitään, mutta niin vain kävi. Sen sanominen ei auta sitä asiaa yhtään mitenkään. Ihan yhtä olennaista olisi kertoa, että punainen on punaista. Yritän silti luottaa prosessiin vielä, ja että hän nyt kartoittaa taustamateriaalia itselleen. En tiedä.

Voihan se olla, että kartoittaa tilannetta. Kannattaisi ehkä kysyä suoraan? Itse olen ollut vähän vastaavanlaisessa tilanteessa, missä kärsivällisesti kerroin asioita ajatellen, että terapeutti tarvitsee tietoa voidakseen auttaa ja odotin että sen jälkeen asioita käsiteltäisiin jotenkin tms. Turhaan. En tiedä oliko ajatuksena joku itsetuntemuksen lisääntyminen? Että kun kerron asioista opin itsestäni uutta? No ne asiat oli sellaisia mitä olin jo pyöritellyt pitkään omassa päässäni ja terapeutti ei tuonut niihin mitään uutta. En ymmärrä minkä tuossa pitäisi auttaa?

Vierailija kirjoitti:

Ap on tonttu, joka valitsee ratkaisukeskeisen terapeutin, kun oikeastaan haluaa vain kuuntelijaa omissa traumoissaan velloen, jota varten terapiaa ei ole tarjolla. Ongelma on puhtaasti ap:n omat typerät valinnat.

Miten terapia sinun mielestäsi toimii? Mitä itse tekisit, jos purkaisit psykoterapeutillesi vaikka kouluampumistraumaa, ja hän nyökkää, huokaa, miettii ja sanoo, että voisithan ensi keväänä vaikka käydä jäätelökioskilla tapahtuman vuosipäivänä, ja siirtää ahdistuneisuutesi iloksi päärynätötteröstä.

Ihan oikesti, kaikki eivät vain ole hyviä traumaterapeutteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletkohan sinä ap. nepsy? Monet nepsyt eivät pysty ajatteluaan ja suhtautumistaan elämän haasteisiin muuttamaan. Erityisesti autismin kirjoiset ovat hyvin jäykkiä hoitosuhteessa ja eivätkä koe saavansa apua. 

No itse asiassa tässä minun ongelmassani se toinen osapuoli on autisti enkä minä.

Ap

Ehkä terapeuttisi ei ymmärrä autismia, eikä siksi osaa auttaa? Siinä tapauksessa hänen kyllä kuuluisi kertoa se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on tonttu, joka valitsee ratkaisukeskeisen terapeutin, kun oikeastaan haluaa vain kuuntelijaa omissa traumoissaan velloen, jota varten terapiaa ei ole tarjolla. Ongelma on puhtaasti ap:n omat typerät valinnat.

Miten terapia sinun mielestäsi toimii? Mitä itse tekisit, jos purkaisit psykoterapeutillesi vaikka kouluampumistraumaa, ja hän nyökkää, huokaa, miettii ja sanoo, että voisithan ensi keväänä vaikka käydä jäätelökioskilla tapahtuman vuosipäivänä, ja siirtää ahdistuneisuutesi iloksi päärynätötteröstä.

Ihan oikesti, kaikki eivät vain ole hyviä traumaterapeutteja.

Kun se ratkaisukeskeinen ei ole sitä sinun traumaasi vaalimassa tai sitä miettimässä millään lailla. Hän pyrkii antamaan sinulle eväitä mennä eteenpäin. Että menet sitten vaikka sinne jätskille, kunhat et jää vellomaan siinä traumassasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et saa apua vika on yleensä auttajan osaamattomuudessa. Yllättävän harva ammattilainenkaan osaa oikeasti auttaa erilaisissa asioissa.

Tätä olen miettinyt itsekin, mutta toisaalta en tiedä, miten todennäköistä on että juuri minulle sattuu joka kerta huono auttaja.

Ap

Voitko tarkentaa millä ammattilaisella käyt? Hoitaja, psykologi, psykiatri, psykoterapeutti, muu terapeutti vai mikä? Jos psykoterapia niin mikä suuntaus?