Kuinka jaat puolison kanssa asumiseen - ja eläämiseen liittyvät kulut?

Kysymys teille, jotka jaatte kulut tulojen mukaan: Kuinka usein puhutte palkasta? Toinenhan voisi jättää kertomatta, että on saanut palkankorotuksen. 

4 henkinen perhe. Lainat puoliksi, näitä varten lainojenhoitotili jonne molemmilta menee sama summa kuukausittain. "Perus arkiruoka" ostokset ostetaan taloustililtä, johon molemmat laittaa 200€/kk ravintolaruuat, viikonlopun herkuttelut jne spesiaalimmat maksetaan omilta tileiltä plus sitten omat muut menot. 

Meillä on varmaan maailman helpoin metodi. Tasasäästön malli. Molemmilla palkka tulee omille tileille. Sieltä koko palkka siirretään yhteiselle käyttötilille. Kuun lopussa säästö siirretään yhteisellä säästötilille. Molemmilla lisäksi omat säästötilit, joilla suunnilleen yhtä paljon säästöä hätätilanteita varten ja omat sijoitukset.

Kaikki kulut siis maksetaan yhteisistä tuloista, ihan kaikki. Molemmat saavat ostaa mitä haluavat, mutta meillä on toki melko samanlaiset kulutustottumukset.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne pitää jotenkin jakaa? Meillä mies maksaa kaiken.

Meillä taas akka hoitaa kun on saanut tälläisen jännämiehen hoteisiinsa.

Hyvästä kannattaa aina maksaa. T. Joorma

Yhteisiä lainoja lyhennetään 50/50.

Pariskunnan ruuat, yhteiset kulut (esim. Hesari) ja yhteiseen omaisuuteen (ts. ok-taloon) liittyvät kulut myöskin 50/50, perustuen vuoden ajalta laskettuun kuukausittaiseen keskiarvoon.

Vaimo maksaa täysimääräisesti kahden lapsen kulut (ruuat, vaatteet, terveydenhuollon, harrastukset - kaiken), koska tienaa merkittävästi minua enemmän.

Vaimo maksaa myös enemmän lomamatkoista, jotta ylipäätään on mahdollista reissata yhdessä. Minulle riittäisi mökillä oleskelukin, mutta muu perhe vaatii päästä ulkomaille, joten siksikin on sovittu näin.

Muutoin kumpikin maksaa omat henkilökohtaiset kulunsa itse omalta tililtään. Yhteistä säåstö- tai käyttötiliä ei ole. Kumpikaan ei puutu toisen henkilökohtaiseen rahankäyttöön, oli se sitten tuhlailua, säästämistä tai sijoittamista.

Meillä jaetaan suhteessa tulojen mukaan. Mies tienaa kaksi kertaa enemmän kuin minä, joten hän maksaakin tuplasti enemmän. Eli yhteisistä menoista, asumisesta ym. hän maksaa kaksi kolmasosaa ja minä yhden kolmasosan. On molempien mielestä reilu systeemi, koska muuten minulta menisi melkein koko palkka pelkkään elämiseen eikä jäisi mitään säästöön tai käyttörahaksi.

Vierailija kirjoitti:

Minä tyhmänä miehenä maksoin kaikki elämiseen kuuluvat kulut yksin. Niin asuntolainan kuin sähkö ja lämmityskulutkin. Maksoin myös pääsääntöisesti ruokakulut, lasten vaatteet,pyörät,pelit ja vehkeet. Lisäksi maksoin myös silloiselle muijalleni hänen autonsa kaikkine kuluineen + vakuutukset, mukaanlukien kotivakuutuksen. Lisäksi maksoin myös kaikki huonekalut ym kodin laitteet. Lopulta ymmärsin ottaa eron ja luonnollisesti kun tyhmä olin niin avioehtoa ei ollut ja menetin puolet omaisuudestani ja käytännössä myös lapseni. Mutta kuten me kaikki tiedämme, naisilla on käärmeen sydän ja ovat kaikki vailla sielua.

Ai että, siinä on valittu taas kumppani ties millä miesmäisillä kriteereillä. Vielä on maksettu kaikki kulut ilman, että olisi laitettu stoppi asialle. Eikä ole edes tajuttu tehdä avioehtoa. Omista valinnoista tulee aina seurauksia. Ja tottakai, mies kun on kyseessä, vastuu miehen valinnoista ulkoistetaan naiselle. Oli kumppani nyt mikä tahansa, turha kitistä jos on antanut vedättää itseään. No, opiksi ensi kerralle.

Olen nainen ja tienaan bruttona reilun tuplat siihen mitä mieheni. Kaksi lasta. Alkanut mietityttämään nämä aihepiirit kyllä. Yhteiselle tilille minä siirrän muutaman satasen enemmän kuukaudessa. Minun pussista useimmin lasten vaatteet ja harrastukset, myös lomamatkat. Myös miehen autolaina menee yhteistililtä, jota toki yhteisiinkin ajoihin arjessa käytetään. Mies perustelee ettei halua käyttää säästöjään, joita koittaa pienempituloisena kerryttää "vanhuuden päiville". 

Aikoinaan olin siinä ajatuksessa että hänenkin tulotasonsa ajan myötä nousee, muttei niin näytä käyvän eikä ole kovin kiinnostunut hakemaan kovempipalkkaista työtä ilmeisen kivan työyhteisön ulkopuolelta, vaikka varmaan olisi mahdollisuuksia. Kuitenkin aina valittaa ettei mihinkään omaan jää rahaa. En kyllä itsekään harrasta kalliisti, mieluummin käytän ne yhteiseen hyvään.

En tiedä kauanko jaksa tätä toisen elämän mahdollistamista sillä olisi kiva itsekin "säästää vanhuuden varalle"..

Minä maksan kaiken.t.Mies.

Olemme eri sosiaaliluokista ja en edes tiedä paljonko mieheni tienaa/ kuluttaa.

Maksan osan laskuista.

Olemme olleet naimisissa 30 v.

Olen tyytyväinen

Meidän taloudessa on yhteisellä sopimuksella, 20 vuoden ajan, tehty niin että molemmille jätetään kuukaudessa saman verran ns. omaa rahaa, loput laitetaan talous- & säästötileille. Eli enemmän tienaava maksaa meillä käytännössä enemmän yhteisistä kuluista.

Aika paljon tulee satunnaisia ostoksia tai maksuja, joita on maksettu omilla rahoilla mutta meillä on jo ollut kauan rutiini, että kerran kuussa nämä käydään tiliotteesta läpi ja tasataan sitten keskenämme.

Ei vaivattomin tapa, mutta samallahan tämä menee, kun talouden budjettiseurantaa tekee kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

4 henkinen perhe. Lainat puoliksi, näitä varten lainojenhoitotili jonne molemmilta menee sama summa kuukausittain. "Perus arkiruoka" ostokset ostetaan taloustililtä, johon molemmat laittaa 200€/kk ravintolaruuat, viikonlopun herkuttelut jne spesiaalimmat maksetaan omilta tileiltä plus sitten omat muut menot. 

Pakko kysyä, näin ihan ohi aiheen, että mitä ihmettä te oikein teette arkisin ruoaksi, jos saatte nelihenkiselle perheelle riittämään 400 euroa kuukaudessa?

Onneksi ollaan tosiaan aviopuolisoita, ei kämppiksiä. Ei siis tarvitse eritellä tuloja ja menoja. Kaikki on tietysti yhteistä.

Minun rahani olivat yhteiset ja niillä maksettiin kaikki talous- sekä lapsen kulut. Mies maksoi autoon liittyvät kulut. Olin sinisilmäinen.

..unohdin mainita, että olin kaupassa osa- aikasena myyjänä. Kaikki meni mikä tuli, eikä  riittänytkään. Aina jäi ruokalaskusta "häntää", eikä itselleni yhtään käyttörahaa. Mies osti entistä kiiltävämmän auton ja uusi sinne stereoita vähän väliä. Lisäys viestiin 334. 

Kaikki menee mitä tulee. Mies työtönkin, joten osa laskuista laahaa ja maksetaan kun pystytään. 

Tuttu tunne

Vierailija kirjoitti:

Onneksi ollaan tosiaan aviopuolisoita, ei kämppiksiä. Ei siis tarvitse eritellä tuloja ja menoja. Kaikki on tietysti yhteistä.

Mekin panimme hynttyyt yhteen nuorina ja tulisesti rakastuneina. Nyt sitä rakkautta on kestänyt 40 vuotta, ja alusta asti on kaikki ollut yhteistä; rahat, omaisuus, ilot ja surut. Päivääkään en vaihtaisi pois.

Viera kirjoitti:

Onpa tässä ketjussa paljon tosi hyvätuloista porukkaa. Onhan se selvä, että kun tulot alkaa olla kymppitonnin kuukaudessa, sitä voi viskoa ajattelematta sinne ja tänne. Pienituloisten kannattaa seurata rahaa tarkemmin. Minä seuraan yhteisiä ja omia kuluja sentin tarkkuudella ja tiedän aina eurolleen, kuinka paljon rahaa on tileillä. Miehen tilejä ja kuluja en seuraa, koska ei kiinnosta ja meillä on omat rahat. Yhteiset kulut me laitetaan puoliksi.

             Sentin tarkkuutta seuraava on jo sairas.

Vierailija kirjoitti:

Tuloihin suhteutettuna. Minä tienaan 3600, puoliso 4200. Eli yhteensä tienaamme 7800. 3600/7800=46,15%, puoliso maksaa siis 53,85%.

Excel -taulukkopariskunta :)