Kuinka jaat puolison kanssa asumiseen - ja eläämiseen liittyvät kulut?
Jaatteko kaiken 50-50 tasan vai esim tulojen mukaan prosentuaalisesti?
Ruokamenot ei niin suuressa roolissa tässä, mutta asumiseen liittyvät kulut, vakuutukset, bensat? Yms
Kommentit (399)
Vierailija kirjoitti:
Tuloihin suhteutettuna. Minä tienaan 3600, puoliso 4200. Eli yhteensä tienaamme 7800. 3600/7800=46,15%, puoliso maksaa siis 53,85%.
Kamalaa, jos ei raha riitäkään puolisolla, vaan maksu jää 52,19%:iin.😂
Kaikki yhteiset laskut maksetaan puoliksi. Omat laskut ja lainat maksetaan itse.
Molemmilla on omat omistuksensa, lainat kumpikin hoitanut erikseen, nythän niitä ei enää ole.
Yhteinen tili, johon kummatkin maksaa tietyn prosentin tuloistaan, tuo prosentti säädetään niin korkeaksi että talousrahat riittää. Yhteiseltä tililtä menee vastike, sapuskat, arjen menot, auton menot, lapselle maksetut "opintotuet" ja sen sellainen. Omilta tileiltä oma pukeutuminen ja omat menot. Esim. oman bussikortin ja omat työmaalounaat ostan itse, mutta lapsen bussikortti tai opiskeiljaruoat hoidamme yhteistililtä, Jos lähdetään vaikka reissuun (johon yhteistilin rahat ei riitä) voidaan vaikka tehdä niin että toinen maksaa majoituksen ja toinen matkat tjsp.
Olen niin vanhanaikainen, että ainoa tapa on yhteiset rahat. Välillä toinen ei ole ansainnut mitään ja vaijeaa olisi koko ajan laskea rahoja. Meillä on tai-tili ja kortit molemmilla. Erilliselle tai-tilille säästetään aina, kun jotain jää. Näin on menty 53 v.
Akka käy töis ja hoitaa kaikki muut. Mulekki päivärahan. Itte vien tyhjät pullot samalla kun käyn Alkos tai K-kaupas. Ovat ne puodit mukavast vierekkäin.
Oliko tämä joku botin tekemä kysymys? Miksi ruoka ei olisi isossa roolissa tässä? Ainakin lapsiperheessä se on yksi kolmesta suurimmasta menoerästä (asuminen, ruoka, autot).
Mutta tiettyyn rajaan asti asumisen kulut maksetaan vaimon kanssa puoliksi. Ylimenevät maksan minä. Vaimo maksaa ne ei-oleelliset ruoat ja minä sitten kaiken muun. Vuositasolla mun osuus on jonkun verran suurempi, mutta niin on tulotkin. Ei kyllä mitään prosentteja ole laskettu. Meille hyvä jako tämä, koska ollaan niin erilaisia raha-asioissa. Itse olen säästäväinen ja siksi nuo vaihtelevat menoerät sopii paremmin mulle. Vaimolla taas tili tulee ja menee, joten säännölliset menot sopii paremmin. Ja samasta syystä ei todellakaan edes harkittaisi yhteisiä rahoja.
Asuntolaina 50/50. Muut yhteiset kulut painotetaan tulojen mukaan
Pitkä avioliitto, yhteiset tilit, puoliso maksaa kaiken, minulla ei mainittavia tuloja.
Mies maksaa lähes kaiken, koska opiskelen. Hänen opiskeluaikojensa alussa minä maksoin.
Tulojen mukaan prosentuaalisesti. Tuntuu reilummalta ottaen huomioon että enemmän maksava syö enemmän, ajaa enemmän, ja vie enemmän tilaa talosta. Yksittäisiä kulueriä maksetaan puoliksi, esim. uudet kodinkoneet, eläinlääkärikulut.
Mies maksaa laskut ja minä ostokset.
minä (mies, töissä, tulot noin 3x vaimon eläke) maksan kaikki asumiseen, mökkeilyyn ja autoiluun liittyvät (vesi, sähkö, lämmitys, vero, internet, yms) kulut kun kerran ne kaikki ovat minun nimissäni ja oman puhelimeni
vaimo (eläkkeellä) oma puhelin, harrastuksensa ja satunnaiset matkailunsa (ehkä kerran vuoteen risteily)
ruokakulut osapuilleen puoliksi
Vierailija kirjoitti:
Tuloihin suhteutettuna. Minä tienaan 3600, puoliso 4200. Eli yhteensä tienaamme 7800. 3600/7800=46,15%, puoliso maksaa siis 53,85%.
Ihanat tulot. Nettoa?
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä joku botin tekemä kysymys? Miksi ruoka ei olisi isossa roolissa tässä? Ainakin lapsiperheessä se on yksi kolmesta suurimmasta menoerästä (asuminen, ruoka, autot).
Mutta tiettyyn rajaan asti asumisen kulut maksetaan vaimon kanssa puoliksi. Ylimenevät maksan minä. Vaimo maksaa ne ei-oleelliset ruoat ja minä sitten kaiken muun. Vuositasolla mun osuus on jonkun verran suurempi, mutta niin on tulotkin. Ei kyllä mitään prosentteja ole laskettu. Meille hyvä jako tämä, koska ollaan niin erilaisia raha-asioissa. Itse olen säästäväinen ja siksi nuo vaihtelevat menoerät sopii paremmin mulle. Vaimolla taas tili tulee ja menee, joten säännölliset menot sopii paremmin. Ja samasta syystä ei todellakaan edes harkittaisi yhteisiä rahoja.
Niinpä, perheissä joissa useampi kun 1 lapsi ja hos ei mahdollisimman halvalla yritetä päästä aina, on ruokakulut helposti samat asumisen kanssa. En niin kutsuisi vähäpätöisiksi, millä ei niin väliä.
"Se maksaa kuka haluaa periaate on huono."
Vierailija kirjoitti:
Pitkä avioliitto, yhteiset tilit, puoliso maksaa kaiken, minulla ei mainittavia tuloja.
Mitä jos puoliso kuolee niin kuka sitten maksaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä avioliitto, yhteiset tilit, puoliso maksaa kaiken, minulla ei mainittavia tuloja.
Mitä jos puoliso kuolee niin kuka sitten maksaa?
Minä tietenkin.
Junailin meidät vuokralta. -Vaimo maksaa elämisen, kun tienaa. Hän sai osan asuntovoitosta ja pääsi eläkkeelle.
Minä olen käytännössä rahaton. En käy oikeastaan missään. Autoa ei ole.
Asumme huonolla alueella, mutta rannalla.
-kiers.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteen alussa kannattaa myos kuulostella hetki ennenkuin laittaa kaikki rahat yhteiseen pottiin. Jos alkaa nayttaa ettei toiseen voi raha-asioissa luottaa niin sitten pitaa ne rahat erillaan.
No jos ei voi raha-asioissa luottaa, niin sitten ei kyllä voi muutenkaan - eli kannattaa tehdä ihan lopulliset johtopäätökset...
No ehka vahan huonosti ilmaistu, tarkoitukseni oli enemmankin sanoa etta jos toisen rahankayttotottumukset eroavat radikaalisti omista. Mutta ihan totta on tietenkin se etta jos toinen osoittautuu ihan holtittomaksi rahojen suhteen niin ei taida yhteiselama kannattaa ollenkaan.
Niin täysin holtittoman merkityksestä voidaan olla montaa mieltä.Jos ei kumppani hyväksy jotain kuluerää, koska ei kuulu hänelle tai hän ei käytä, vaikka tupakat kauppalaskun yhteydessä, voihan ne vähentää sieltä sen kuluihin, joka niitä polttaa
Tai jos toinen ostaa liikaa vaatteita mukamas lapsille voi esittää summan mikä olisi jårkevä laittaa omasta mielestään ja maksaa sen, eikä pakottaa toista siihen "2 t-paitaa per kesä" riittää mentaliteettiin.
Mutta ei voi kieltäytyäkään maksamasta omaa reilua osuuttaan, vaan koska toinen muka tuhlaa johonkin tai ei käytä rahaa niin kuin toisen mielestä pitäisi.
Hieman määräilevältä kuulostaa : Kuluta miten haluan tai en ole reilu, enkä jaa yhteisiä kuluja suhteessa tuloihin
Reilu onkin, että kaikki yhteiset kulut ja menot suhteessa tuloihin ja sitten omaan käyttöön joku tietty osa, mihin toisella ei mitään sanomista.
Jos ei ole selviä jakoja , vaan maksellasn summamutkassa: sinä ruuat pari viikkoa nyt ja minä jotain muuta, saattaa toinen virheellisesti luulla, että maksaa enemmän tai vähemmän, mitä oma reilu osuus olisi.
Kierailia kirjoitti:
Tulojen mukaan prosentuaalisesti. Tuntuu reilummalta ottaen huomioon että enemmän maksava syö enemmän, ajaa enemmän, ja vie enemmän tilaa talosta. Yksittäisiä kulueriä maksetaan puoliksi, esim. uudet kodinkoneet, eläinlääkärikulut.
Tarvitseeko käyttää vaakalla kun pitää punnata?
Jaetaan puoliksi, tosin tienataankin suurinpiirtein saman verran.