Lue keskustelun säännöt.
Lähestytäänkö kaikkia naisia, ovatko kaikki kokeneet esim. ahdistelua?
25.06.2024 |
Kun seuraa julkista keskustelua tai ihan vain naisporukoittenkin keskustelua, tai lukee vaikka tätä palstaa, niin saa käsityksen, että miehet lähestyvät naisia todella paljon: Baarissa ei voi juoda viinilasillista rauhassa, kun joku jo haluaa liittyä seuraan. Treffipyyntöjä satelee kuntosalilla, kahvilassa ja jopa töissä tai kaupan leipähyllyllä. Osa lähestymisistä on epämiellyttäviä: tuijotetaan ja seurataan kuntosalilla, taputellaan baaritiskillä pyllyä, ekojen treffien jälkeen lähetellään kuvia sukuelimistä...
Mä olen 45-vuotias nainen. Mua ei ole kertaakaan elämässäni pyydetty treffeille, jos nyt ei lasketa sitä, kun ex-puolisoni tapasin parikymppisenä festareilla ja sovittiin, että nähdään uudestaankin festarien jälkeen. Mua ei ole mies koskaan iskemismielessä lähestynyt kahvilassa, kuntosalilla, ravintolassa, töissä tai kaupassa. Baarin terassilla, vaikka olisin yksin, saan juoda aina viinilasini rauhassa. Mua ei ole koskaan kourittu eikä mulle ole ehdoteltu sopimattomia.
Olen siis elämässäni seurustellut kyllä ja yksi ex-aviomieskin löytyy, mutta nämä tapaamiset ovat aina olleet humalahuuruisia kohtaamisia jossakin opiskelijabileissä ja olen tainnut tehdä aina itse aloitteen.
Sanokaa nyt suoraan, onko mun kokemus aivan poikkeuksellinen vai saako julkisesta keskustelusta vääristyneen kuvan siitä, että naisille satelee treffikutsuja koko ajan ja kaikkia ahdistellaan jatkuvasti?
Kommentit (211)
Minua on ahdisteltu lapsena ja nuorena ja siitä syystä olen aikuisena hyvin torjuva.
Nykyään ei ahdistella, eikä lähestytä. Miehiä kohtaan olen kylmäkiskoinen, kohtelias kyllä, mutta etäinen.
Olen kuitenkin tavannut mieheni ja jokin miehessäni sai minut laskemaan suojauksia. Mieheni tapasin nuorena ja miehessäni viehätti ensimmäiseksi kohteliaisuus ja se, ettei hän olettanut mitään, jos olisin ollut torjuva, hän olisi jättänyt minut heti rauhaan.
Olemme yhä yhdessä, yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Harvoin käyn missään yksin, yleensä olen liikkeellä mieheni kanssa tai mukana on ainakin yksi tyttäristä. Yleensä molemmat ja näiden kavereita lisäksi. Lauma teinityttöjä on kova suoja ehdottelijoita vastaan!
Omia tyttäriä ja ystäviäänkin, olen kyllä suojellut tarkasti. Silti, nuorten pitää päästä menemään ja itsenäistymään. Tärkeintä mitä olen onnistunut antamaan tyttärilleni on hyvä itsetunto ja itsearvostus; he eivät siedä huonoa käytöstä tai kohtelua. Lisäksi tavoitteellinen joukkuepelin pelaaminen on antanut tiukan olemuksen ja nopeat jalat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistelua on ollut nuorena paljon, deittikutsuja on ollut nuorena nolla.
Normaalia lähestymistä on alkanut tulla vasta yli 40-vuotiaana, eli kai täällä uskalletaan lähestyä tosimielessä vasta kun rupsahtaa ja on vaarattoman näköinen.
Vierailija kirjoitti:
Karrikoidusti: Jos olet mies ja haluat naisseuraa, ota puistoon koiranpentu mukaan, hymyile ja ole kohtelias, naisten lähestymisyritykset ovat taattuja. Jos olet nainen ja halut miesseuraa, käy kampaajalla, meikissä, laita päällesi tissivaon paljastava paita tai lyhyt hame - miesten lähestymisyritykset ovat taattuja.
Minä puolestani taas voin taata, että yhtäkään miestä ei lähestytä kylmiltään muualla kuin jossain alkoholin sumentamissa tilanteissa. No homomiehet aina silloin tällöin tulevat juttelemaan kyllä.
Muutaman kerran humalainen nainen on puristelut mun persettä. En ahdistunut.
Nainen on niin jylhä luonnonkappale nykyään, että ei mies uskalla lähestyä kiinnostavaa naista kuin kirjallisella hakemuksella. Muuten voi saada syytteen ahdistelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nainen on niin jylhä luonnonkappale nykyään, että ei mies uskalla lähestyä kiinnostavaa naista kuin kirjallisella hakemuksella. Muuten voi saada syytteen ahdistelusta.
Jos muut seurustelee ja avioituu ilman vankilatuomiota, ja sinä et, niin ehkä vika on lähestymistavassasi. Pieni vihje.
Joiltakin miehiltä puuttuu sosiaalista älykkyyttä. Tämä korreloi myös mielestäni vahvasti muuta älykkyyttä. Tuntemani fiksut miehet käyttäytyvät hyvin myös naisia kohtaan. Ne vähäisemmillä älynlahjoilla varustellut viljelevät kaksimielistä huumoriä ja kähmivät. Mies, jonka suusta tulee pelkkää navanalusjuttua, leimautuu päässäni välittömästi typerykseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Muutaman kerran humalainen nainen on puristelut mun persettä. En ahdistunut."
Harrastapa kertotaulua ja kerro kokemuksesi kymmenillä. Luulen, että alkaa huumori loppua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähestyminen myönteisessä mielessä ja häirintä, kähmintä, rivouksien huutelu ja ehdottelu ovat kyllä aivan eri asiat.
Ihmettelen, jos joku on tykkänään säästynyt jälkimmäiseltä. Mutta voi kiittää onneaan jos näin on.
Onko tuo rivouksien huutelu ja ehdottelu oikeasti noin yleistä? Olen yli 50 ja en muista itse tuohon törmänneeni. Luodaan jotain sellaista mielikuvaa naisena olemisesta jota on vaikea uskoa todeksi. Vai onko Suomen eri alueiden välillä näin valtavat erot?
Mitä kukakin ymmärtää rivoudeksi. Jotkut pitävät huumorina sitä, minkä toinen tulkitsee rivoudeksi. Ja sitä on saanut menneinä aikoina kuulla työpaikoillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan sietänyt kaksimielistä läppää. Olen nainen. Minusta se on kaukana huumorista.
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäöllä on sikäli varmasti vaikutusta, että heteromiehet mieluiten saalistavat ja alistavat niitä naapurityttömäisiä kilttejä naisia, eikä niinkään niitä klassisesti kauniita mallityyppejä, jotka triggeröivät miehissä enemmänkin epävarmuutta.
Samoin esim. silmälasit on miehille pois työntävä signaali, koska viestii älyllisestä haasteesta, kuten myös massasta poikkeava pukeutuminen. Nämäkin ovat miehille aina triggerekhö, koska viestivät siitä, että nainen ei suostu palvelemaan ja oikeastaan miesten ja naisten suhteissa ei valtaosalla mistään muusta ole koskaan ollut kyse kuin palvelusuhteesta, jossa mies määrää ja kaikki on ahdettu sen mukaan tiukkoihin sukupuolirooleihin.
Rupesi naurattamaan kun hoksasin, että tämähän on femcelin komeroteoriaa. Ihan samat setit kuin inceleillä, eli kirjoittajalla ei ole mitään tosielämän kokemusta seurustelusta tai seksistä. Hän keskittyy lukemaan näitä asioita netistä englanninkielisillä forumeilla ja kertoo niistä suomeksi tänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos näen mielenkiintoisen ihmisen, juttelen mistä vaan. Varsinaisesti en lähesty enkä iske. Ihmiset sitten päättävät, voiko minun kanssa millekään ryhtyä. Ne, jotka muistavat minut, juttelevat seuraavan kerran aloittamalla jutun itse.
-Sivistystä tavoitteleva mies
Vierailija kirjoitti:
Nainen on niin jylhä luonnonkappale nykyään, että ei mies uskalla lähestyä kiinnostavaa naista kuin kirjallisella hakemuksella. Muuten voi saada syytteen ahdistelusta.
Jos et osaa lähestyä naisia muuten kuin ahdistelevasti, niin on tosiaan parempi, ettet lähesty ollenkaan. Silloin naisten ei tarvitse kärsiä ahdistelustasi ja kunnolliset miehet saa enemmän tilaisuuksia lähestyä naisia normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä tiedä mistä johtuu. Mua alettiin ahdistelemaan alakouluiässä (rinnakkaisluokan pojat iskivät käytävällä kiinni haarojen väliin, rintoihin jne, tuijottivat, näyttivät erilaisia ilmeitä jne). Muistan että tämä alkoi vitosluokalla. JAtkui sitten yläkoulun ajan, nuo samat pojat rauhoittuivat niin,etteivät enää käyneet kiinni, mutta muissa paikoissa mua stalkattiin (joku vanha ukko), jahdattiin, on kourittu milloin mistäkin, seurattu, humalassa "heitetty seksististä läppää" jne. Kaikenlainen ahdistelu, ei ehkä ihan niin suoraviivainen, jatkui opiskeluajalla ja sen jälkeen ekoissa työpaikoissa, olin miesvaltaisilla aloilla aluksi. Tuntui, että se oli iso virhe, ukot käyttäytyivät välillä tosi törkeästi, en kertonut kenellekään. Tämä loppui siihen kun vajaa 30 v. sain ekan lapsen, sen jälkeen ei ole ahdistellut juuri kukaan, vaihdoin myös alaa.
Olen syyllistänyt tuosta itseäni tosi paljon, luulin siihen aikaan, että muille ei tällaista käy, vaan mussa on joku ominaisuus, mikä tekee musta tällaisen. Ominaisuus, jolle en selvästikään mitään voi. Nyt tiedän, että tuo on monille nuorille tytöille edelleen ihan arkipäivää. Arvaatkaa vaan millainen leijonaemo musta on tullut omille lapsille ja seuraan tarkkana, miten nuoria naisia kohdellaan eri paikoissa. Puutun ärhäkästi, jos vähänkään näen mitään vastaavaa, muuta en oikein voi tehdä.
Meillä on sitten ihan sama tarina. Minäkin tapasin nykyisen mieheni melko nuorena. Hän oli kohtelias, huomioiva, ihana. Ollaan oltu yli 20 vuotta yhdessä ja luottamus ei ole horjunut missään vaiheessa. Hyviä miehiä on, on onni että omalle kohdalle osui helmi.
Vierailija kirjoitti:
Minua on ahdisteltu lapsena ja nuorena ja siitä syystä olen aikuisena hyvin torjuva.
Nykyään ei ahdistella, eikä lähestytä. Miehiä kohtaan olen kylmäkiskoinen, kohtelias kyllä, mutta etäinen.
Olen kuitenkin tavannut mieheni ja jokin miehessäni sai minut laskemaan suojauksia. Mieheni tapasin nuorena ja miehessäni viehätti ensimmäiseksi kohteliaisuus ja se, ettei hän olettanut mitään, jos olisin ollut torjuva, hän olisi jättänyt minut heti rauhaan.
Olemme yhä yhdessä, yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Harvoin käyn missään yksin, yleensä olen liikkeellä mieheni kanssa tai mukana on ainakin yksi tyttäristä. Yleensä molemmat ja näiden kavereita lisäksi. Lauma teinityttöjä on kova suoja ehdottelijoita vastaan!
Omia tyttäriä ja ystäviäänkin, olen kyllä suojellut tarkasti. Silti, nuorten pitää päästä menemään ja itsenäistymään. Tärkeintä mitä olen onnistunut antamaan tyttärilleni on hyvä itse
Vierailija kirjoitti:
Minua on lähestytty enemmän tai vähemmän n. 16 -vuotiaasta lähtien, nyt olen 46 v. Ei nyt jatkuvalla syötöllä, mutta usein. Iän myötä positiiviset lähestymiset (treffikutsut ym) ovat lisääntyneet, ahdistelu vähentynyt. Tosin myös viihteellä käyminen on nykyään vähissä, jolloin ahdisteluita eniten joutui kohtaamaan. Kaikenlaisia lähestymisiä olen vuosien varrella kohdannut: täysin tuntematon henkilö alkoi kaupan pullonpalautusautomaatilla juttelemaan ja kysyi lähtisinkö kahville. Toinen selvitti autoni rekisterikilvestä nimeni ja numeroni nähtyään minut huoltoasemalla tankkaamassa autoani. Eräs etsi minut Facebookista lapseni urheiluharrastuksen kautta kohdattuamme ohimennen kahviossa. Aina silloin tällöin tuntemattomat tulevat juttelemaan, jos olen yksinäni lounaalla, kahvilla, torilla, missä vaan julkisella paikalla. Ne ovat olleet ihan positiivisia ja kohteliaita lähestymisiä, jotka ovat päättyneet siihen, että ystävällisesti kerroon ole
Tää kuulostaa aika utopistiselta fantasialta. Oot tainnut katsoa liian monta siirappista leffaa
"Sanokaa nyt suoraan, onko mun kokemus aivan poikkeuksellinen vai saako julkisesta keskustelusta vääristyneen kuvan siitä, että naisille satelee treffikutsuja koko ajan ja kaikkia ahdistellaan jatkuvasti?"
Uskon näin miehen perspektiivistä että asiaan liittyy 80-90% ulkonäkö - oletko konventionaalisen viehättävä / söpö / kaunis, vai et? vaatetuksella tai tyylillä ei sinänsä ole merkitystä, mutta voin kuvitella että tiettyyn "normiin" pukeutuva on ehkä helpommin lähestyttävä verrattuna goottiin yms. Loput 20-10% on pelkkää vibaa / energiaa ja persoonallisuutta. Miehet tykkäävät avoimista, iloisista ja kilteistä naisista. Kovaäänisistä ei.
Elleivät miehet lähesty sinua ollenkaan johtuu se todennäköisesti siitä että et ole konventionaalisen kaunis. Kyllä, jotkut väittävät että miehiä pelottaa erittäin kauniit naiset, mutta tätä en ilmiönä näin miehen perspektiivistä koskaan näe. Ainakin netissä satelee treffikutsuja ihan varmasti!
t: Kommodoori (merivartiosto ja kansainväliset tehtävät)
En ole koskaan tainnut kokea ahdistelua, olen 28-vuotias ja oletettavasti niin kammottavan näköinen että miehet eivät jaksa vaivautua? Sellaisia tilanteita on toki ollut paljon, että tuntematon mies/miehet on vi ttuillut siitä miten ruma olen, esim. terassilla istuessa tultu sanomaan suoraan että " kylläpä oot ruma" :D Ja kommentoitu ällöttäväksi kehoa, prsettä, tissejä, nenää yms. Itse siis ajattelen että ahdistelu liittyy nimenomaan siihen uhrin se ksualisointiin? Eli haukkuminen ei olisi ahdistelua, vai olenkohan käsittänyt väärin?
Minä en ole koskaan puristellut perseestä tai kourinut ketään. Tai olen oikeastaan, kun estän näitä tapahtumasta ja ajaudun tappelutilanteisiin. Olen siis se ritari joka estää perseenpuristelun tapahtumasta ja tästä on nainenkin ihmeissään, kun hässäkkä alkaa. Yleisesti ei uskota kun selitän että tuo yritti puristaa tuon persettä ( kun mies on lukko-otteessani ja kaverit yrittää lyödä minua, mutta osuvat lukossa olevaan ystäväänsä).
Sinällään olisi parempi antaa kouria, mutta mitä minulla sitten enää tekee?
Asia ei tavallaan kuulu minulle, mutta jos satun näkemään lähestyvän käden, niin automaattisesti tartun siihen ajattelematta, vaikka se ei kuulu minulle. Se ei kuulu minulle, mutta estän näitä tapahtumasta.
Näitä kourimisen estämisiä olen vuosikymmenten aikana estänyt kymmenittäin, mutta kahdella kerralla kourijana oli naisen oma mies tai poikaystävä. Silloin taputin poikaa päästä ja totesin että ei naisia noin lähestytä, edes sitä omaa tyttöystävää julkisilla paikoilla. Pidetään ne kädet taskussa tai sattuu. Itse en voi sietää lainkaan näitä fyysisen koskemattomuuden rikkeitä. Kun portsari ajaa minut ja kourijaporukan ulos, niin saan aina tappouhkauksia. Mutta ei minua ole koskaan tapettu.
Tietävät itsekin että sasivat selkäänsä ja ovat tässä tarinassa niitä sikoja ja pahiksia. Minä olen se ritari joka suojelee naisten peppuja ja tissejä miesten kosketuksilta. Sinällään tosi vaikea todistaa aina hässäkän jälkeen portsarille, kun nainen ei ole saanut sitä kosketusta ja lähentelijä on minun hyppysissä. Joskus on joku naisen kaveriporukasta todistanut, mutta harvoin.
Nämä käpälöijät tekee sen tekonsa niin salaa, mutta niin minäkin. Siksi joudun aina tavallaan syyttä ulos ravintoloista.
T: Riskiranteinen Reijo 52
Olin miesvaltaisessa työpaikassa (olen itsekin mies). meillä oli muutama nainen töissä. Eräs nuori insinöörinplanttu käpelöi ja ehdotteli kaikille naisille jotain. Kävi läpi koko naisporukan. Firman juhlien jälkeen kapakassa kähmi käytännössä jokaista vastaantulevaa naista. Tais saada turpiinkin. Ja oli aino koko firmassa joka käyttäytyi noin. Rajaton ehtii.
Siitähän tässä on kysymys: rajattomuudesta.