Lue keskustelun säännöt.
Kirjat, joiden lukemisen olet jättänyt kesken.
22.06.2024 |
Luetelkaa, mitä tulee mieleenne. Ja jos saisi myös perusteluja keskeyttämiseen.
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Satu Rämön Hildur. Tämän kirjasarja suosio kertoo huolestuttavaa kieltä suomalaisten lukutaidosta ja kirjallisuuden arvostamisesta. Av-palstallakin on joskus tasokkaampaa tekstiä kuin Rämö tuottaa.
ohoh, just eilen luin jonkun hehkutusartikkelin tästä suosikkikirjailijasta joka on tempaissut 3 kirjaa 1,5 vuodessa..no se selittää sitten asioita. en ole lukenut ja ei vissiin tarvitsekaan. Toi tehtailutahti jo saattaa kieliä laadusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kähkösen 36 uurnaa. Erittäin kehuttu ja odotin pitäväni kirjasta, mutta kesken jäi melkein alkuunsa koska en pitänyt kirjoitustyylistä.
Tainaron
Ei ollut sopiva aika ja tunnelma. Mitään vikaa ei ole sinällään kirjassa. Aika ja tunnelma sekä elämäntilanne siihen aikaan ei ollut sopiva. Nyt pelkään että kun otan kirjan käteeni, niin se aika ja tunnelma muistuu mieleeni heti ensimmäisiltä sivuilta ja lankeaa sitä kautta psyykkisesti elämääni.
Siksi välttelen kirjan avaamista, koska se liittyy niin voimakkaaseen aikaan ja tunnelmaan etten uskalla.
Pikku Prinssi. Se oli lapsuudenkavereiden keskuudessa ihan hitti, mutta minä en sitä jaksanut montaa sivua lukea. Aikuisena yritin uudelleen ja sama homma.
Toinen on Taivaslaulu. Aihe tosi mielenkiintoinen, mutta kerronta oli tylsää. Sellaista jaarittelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miki Liukkosen kaikki kirjat, rauha hänen muistolleen. Ei vaan lähde, edes ne alle 1000 sivuiset.
Kumitarzan. Piti alaasteella lukea joku kirja ja valkkasin tämän. Ei kuitenkaan lukeminen kiinnostanut vaan pihaleikit ja jäi lukematta. Kuvat katsoin kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katja Ketun viimeisin, joku kissa siinä on nimessä. Aivan pas*a.
Viikilän Taivaallinen vastaanotto. Sekava, ei päätä eikä häntää.
36 uurnaa taas oli minusta tosi vaikuttava teos. En olisi voinut jättää sitä kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Satu Rämön Hildur. Tämän kirjasarja suosio kertoo huolestuttavaa kieltä suomalaisten lukutaidosta ja kirjallisuuden arvostamisesta. Av-palstallakin on joskus tasokkaampaa tekstiä kuin Rämö tuottaa.
ohoh, just eilen luin jonkun hehkutusartikkelin tästä suosikkikirjailijasta joka on tempaissut 3 kirjaa 1,5 vuodessa..no se selittää sitten asioita. en ole lukenut ja ei vissiin tarvitsekaan. Toi tehtailutahti jo saattaa kieliä laadusta.
Toisaalta miksi olisi viilannut noita kauemmin, kun lukijoita oli erittäin hyvin näinkin?
Teininä en jaksanut lukea Anna-Leena Härkösen Häräntappoasetta. Sellaista romanttista hömppäpömppää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Orhan Pamukin Lumi. Yritin ja yritin, ja pääsinkin yli puolenvälin. Luen paljon, enkä usein jätä kirjoja kesken, mutta tätä en vain kestänyt. Pidän pitkistä ja viipyilevistäkin romaaneista, mutta rajansa kaikella!
Sota ja rauha - ei vaan pääse yli siitä alun henkilöluettelosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Klassikkoteaksista Herman Melvillen Valkoinen valas. Juutuin lukuun, jossa kymmeniä sivuja kerrottiin harppuunaköysistä.
Valkoisen valaan voi lukea tavalliseen tapaan vain romaanina, mutta Raamatun tunteminen auttaa sen tulkinnassa: https://www.britannica.com/topic/Moby-Dick-novel#ref340225
Vierailija kirjoitti:
No Vares olisi kyllä kannattanut jättää kesken...Elokuvina ne ovat kyllä kohtuullisia komedioita.
Dekkarisankarin pitää olla urheilullinen eikä spurgu.
Nykyään jää kaikki kesken, paitsi tietokirjat. Ei vaan kiinnosta enää, stnn stn.
Sota ja rauha. Tuli ostettua kirpparilta koko pokkarisarja, mutta ekaan jäi lukeminen.
Vierailija kirjoitti:
Miki Liukkosen kaikki kirjat, rauha hänen muistolleen. Ei vaan lähde, edes ne alle 1000 sivuiset.
Olen aloittanut 2 kertaa Liukkosen O -teoksen, ei vaan lähde. Toisella kerralla luin useampi sata sivua, mutta kesken jäi. Jotenkin omaan makuun liian sekavaa.
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi.
En vaan voinut lukea loppuun, en edes päivänlaskun jälkeen. Jotain tosi häiritsevää siinä kirjassa oli.
Anna-Leena Härkösen Erään sotilaan tarina. Muusta kirjailijan tuotannosta tykkään, mutta tämä ei vaan kertakaikkiaan lähtenyt nukkemaailmojen takia.
Valaanluuteatteri. Varmasti upea kirja, mutta osa tekstistä oli kuin näytelmän käsikirjoituksesta, ja sellanen kerrontatapa ei itseä miellytä. Voi kyllä olla, että annan tälle vielä myöhemmin uuden mahdollisuuden.