Ärsyttää 63-vuotias äitini joka "ei jaksa tehdä enää mitään kun on niin vanha ja raihnainen"
Äitini on minulle rakas, on ollut hyvä äiti parhaansa mukaan, lapsuutensa ei ole ollut ruusuinen, niin tavallaan ymmärrän häntä enkä päin naamaa hauku, tietenkään.
Kunhan puran nyt vaan itse mieltäni johonkin.
Meillä ei ole äidin kanssa kuin 20 vuotta ikäeroa, ja pidän häntä vielä sinänsä nuorena, ei kuuskymppinen ole mikään vanhus, tai ei ainakaan pitäisi olla. Odottaisin, että hän vielä tekisi asioita eikä heittäytyisi voivottelemaan itseään vanhaksi ja raihnaiseksi, tosin sitä hän on hokenut jo niin kauan kuin muistan. Olen itse hoitanut itseni jo ala-asteen viimeisiltä luokilta, kun muistan äitini maanneen esim aamuisin kouluunlähtiessäni vain sängyssä ja olleen yöpaidassa vielä kun tulin koulusta kotiin.
Nykyään hän ei enää oikein jaksa mitään, soittelee minulle tulisinko pesemään hänelle ikkunat tai imuroimaan tai auttamaan siivouksessa tai laskujen maksussa, kun ei osaa käyttää tietokonetta. Suuttuu, kun yritän sanoa että opettelisi itse ja alkaisi kuntoilla niin jaksaisi paremmin.
Kateellisena taas kuuntelin, kun kaverini, joka on saman ikäinen kuin minä ja jonka äiti on vanhempi kuin minun äitini, kertoi äitinsä käyneen yllätyksenä HÄNEN luonaan siivoamassa ja oli pessyt mattonsakin!
Heillä siis vielä roolit noin päin, että kaveri saa apua äidiltään. Minä olen jo pitkään ollut se, joka auttaa äitiään, ja sieltä päin ei kyllä mitään apua heru mihinkään, koska äiti "ei jaksa". Ja kyllä, pärjäänhän minä ja aion pärjätä tulevaisuudessakin, pidän kunnostani huolta ja pusken vaikka sisulla jos ei muuten, eihän mulla edes ole vaihtoehtoa. Haluan todella pystyä itse olemaan avuksi omille lapsilleni niin pitkään kuin vain mahdollista. Ja kenties vielä tuleville lapsenlapsillenikin. Ja tokihan minun pitä jaksaa auttaa äitiäni, kun tämä oikeasti vanhenee, tulee varmasti tarvitsemaan vaan entistä enemmän apua.
Ja kyllä, siis jotain masennusta lienee äidilläni, mutta mitään apua sellaiseen liittyen ei halua hankkia eikä huoli, ei ole ikinä huolinut.
No niin, kiitos jos luit, helpotti jo.
Kommentit (272)
Voi voi kun sulla on vaikeaa, ap.
Koen myötähäpeää aloituksestasi.
Vierailija kirjoitti:
Ap on läheisriippuvainen joka on kasvanut tyydyttämään äitinsä tarpeita.
Lopeta se. Sun vastuulla on ne omat lapsesi ja asiasi, ei terve äiti.
Tämä! Energia kannattaa suunnata nyt omiin lapsiin ja pois äidistä!!
Vierailija kirjoitti:
AP olet neljissäkymmenissä.
Mihin sinä äitiä arjen pyörittämisessä tarvit??
Enemmän olisin huolissani sinusta.
Minulla sisaruksia jotka käyttävät surutta saman ikäluokan äitiä ja isää hyväksi kaikkeen mihin voi lastenhoito,muutto, mikä vaan.
Minä olen ainoa joka vierestä katsoo kun isä ei enää osaakaan hoitaa pankkiasioita tai äiti unohti miten lempikakku tehdään.
Helv.. itsekästä ajatella että vanhemmat on täällä keski-ikäisiä ihmisiä varten. Lapsuutesi oli ja meni, ikävää jos se meni niin ikävästi, mutta äitisi on kyllä jo oikeasti vanha. Käsitä se.
Myös elämän tapahtumat ja surut vanhentavat ja sairastuttavat.
Ap:n äiti passuutti itseään keski-ikäisenä LAPSELLAAN. Se on sairasta.
Vierailija kirjoitti:
AP olet neljissäkymmenissä.
Mihin sinä äitiä arjen pyörittämisessä tarvit??
Enemmän olisin huolissani sinusta.
Minulla sisaruksia jotka käyttävät surutta saman ikäluokan äitiä ja isää hyväksi kaikkeen mihin voi lastenhoito,muutto, mikä vaan.
Minä olen ainoa joka vierestä katsoo kun isä ei enää osaakaan hoitaa pankkiasioita tai äiti unohti miten lempikakku tehdään.
Helv.. itsekästä ajatella että vanhemmat on täällä keski-ikäisiä ihmisiä varten. Lapsuutesi oli ja meni, ikävää jos se meni niin ikävästi, mutta äitisi on kyllä jo oikeasti vanha. Käsitä se.
Myös elämän tapahtumat ja surut vanhentavat ja sairastuttavat.
Ap on joutunut hoitamaan itse itsensä jo 12 vuotiaasta ja nyt tämä ihan helmi vuoden äiti on jo kymmeniä vuosia hoidattanut itsensä ap:lla, jolla on omatkin lapset ja työt hoidettavanaan.
No, jo on ap:llä ongelmat. Olispa mullakin noin pienet vaikeudet.
"Pääsi vielä reilu vuosikymmen sitten tietyiltä aloilta".
Todella harvoilla aloilla.
En usko kuitenkaan, että ap:n äiti olisi tehnyt työuraansa esim lentäjänä?
Get over it!
"Ihmisen mitta on se, miten pienillä asioilla hän antaa vaivata itseään".
Muistan kun kaksikymppisenä olin yhdessä kesätyöpaikassa. Mun pomo oli tuolloin nelikymppinen ja hänen vanhempansa tulivat käymään työpaikallamme. Järkytyin, kun tajusin miten he olivat nuorekkaampia (jutuiltaan ja olemukseltaan) kuin oma äitini...
Jotkut ne vaan mummoutuu. Omalla äidillä myös masennustaustaa, hoitamatonta. Ja aina tykännyt puhua kaikista kolotuksistaan. Kirjoitin tän vaan sulle ap sanoakseni, että et ole yksin. Virtuaalitsempit täältä.
Tässä nyt oikein malli esimerkki teille veloja yksinäisestä vanhuudesta moralisoinnista. Ennemmin ilman tuollaisia vastentahtoisia penikoita ja hommaa sen kotisiivouspalvelun. kun se lapsista huolimatta näyttää olevan tulevaisuus, vai mitä, sinä, joka tänäänkin teit aloituksen velojen yksinäisestä vanhuudesta. ;)
63 vuotias on Suomessa nuorisoa.
ilöo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkyttävää, siis tuo lapsuutesikin. Äitisi olisi sinulle todella ison anteeksipyynnön velkaa mutta eihän tuollaiset kykene itsereflektioon. Kuten sanottu pistä kontaktit minimiin ja elä omaa elämääsi! Ja ilman syyllisyyttä
Kysyisin, miten voi olla mahdollista, että ap on joutunut huolehtimaan itsestään jo peruskoulun ala-asteelta saakka? Siis hankkinut vaatteet, hygieniatarvikkeet, ruoan, pyykännyt, ehkä maksanut kodin laskutkin koulutyönsä ohessa, ja äiti on vain maannut koko ajan?
Eikö tuohon ole haettu apua jo silloin?
Jos äiti on kymmeniä vuosia jo vain maannut ja katsonut tv:tä, niin on aika vaikea lähteä muuttamaan tapoja yli 60-vuotiaana.
Kuka sitä apua olisi hakenut? Minä olin lapsi ja uskoin, kun äiti sanoi ettei ihmisille saa kertoa miten asiat koton
Minkä ikäinen olet? Jotkut veikkaavat sinua kolmekymppiseksi, jotkut nelikymppiseksi. Kun kerrot, että ajat olivat lapsuudessasi toiset, niin oliko se 20 vai 30 vuotta sitten?
Ehkä olen elänyt kuplassa, kun en osaa kuvitella, ettei lapsi saisi apua tuossa tilanteessa (olen yli 60-vuotias).
Diabetes voi kyllä viedä voimat, jos sitä ei hoideta asianmukaisesti. Niin voi masennuskin.
Menisikö sanoma perille, jos äidille sanoisi, että hakeutuisi vihdoin lääkäriin selvittämään vuosikausien jaksamattomuuden syitä ja hakemaan itselleen apua.
Jos kyse olisi omasta äidistäni, menisin mukaan lääkäriin hänen kanssaan ja sanoisin, etten jaksa hoitaa äitiä enää, kun olen hoitanut häntä koululaisesta asti mutta nyt minulla on omakin elämä. Raaka totuus vaan esiin.
Kyllä vaan mun äiti on tuommoinen.Meillä on myös parikytä ikäeroa. Äiti on työelämässä, tekee vajaata viikkoa. Ihan omasta halusta, kun tykkää tehdä, mutta sitten on niin väsynyt ja raihnainen..
Kyllä se oman kotinsa tiptop pitää ja huolehtii asioista, mutta se jatkuva puhe kuolema on jo lähellä, kun hän on niin vanha 65 vuotias.Sitten äidin jutut välillä lähtee aivan laukalle.
Isä kuoli jo 20vuotta sitten. Oli jo ennen sitä tuota väsymystä ja raihnasuutta. Milloin se on sairastanut siihen ja tuohon tautiin, kun kysyy asiasta, niin suuttuu, kun keksitään omiamme. Lääkäriin sitä on vaikea saada. Kyllä se vuosittaiset tarkastukset käy, hieman on kolesteroli ollut koholla.
Äidillä on ystäviä, me lapset ja lapsenlapset käydään viikottain. Hänellä on nyt joku mieskin ollut tanssittamassa, kun tykkää tanssilavoilla käydä.
Mitä hemmetin huomionhakua tuommoinen voi olla? Todella ankeeta. Viimeinen puhelukin viikonlopulta, että isän hautakivi pitäisi entisöidä, mutta eihän sitä kannata vielä, kun laittaa sitten samalla, kun hän tässä vanhuuttaan tekee kuolemaa.
Sanoin, että alkaa olemaan todella väsynyt juttu tää. Menis jollekin ammatti-ihmiselle purkamaan sisäistä tuskaansa. Sehän sitten tarkoittais sitä, että hänellä olisi mielenterveysongelmia, eikä sellaisia tietenkään ole... hyvänen aika. Resurssien väärinkäyttöä!
Tenttaillut jo lapsia, että höpiseekö se heillekin noita juttuja. Ei kuulemma. Se on vaan semmoinen höpsömummo, mikä se on ollut aina. Hyvä niin sentäs.
Vierailija kirjoitti:
Voi voi kun sulla on vaikeaa, ap.
Koen myötähäpeää aloituksestasi.
Mielenkiintoista seurata noita peukutuksia. Tällä hetkellä 3 täysin häiriintynyttä paikalla (tai sitten olet ainoa ja niin pipi päästäsi että multipeukutat.)
Kotihoitaja ei kanna lämmityspuita sisälle, se ei kuulu heidän tehtäviin.
Minun äiti on 81. Löysi itselleen muutama kuukausi sitten miesystävän... Aivan mahtavaa... Äiskälle pitää myös soittaa aamusta aikaisin tai illalla myöhään, kun on aina jossakin (eläkeläisten hallituksen kokouksissa tai matkoilla tai muissa jutuissa, tansseissa, miehen luona, menossa jonnekin...).
Hieman kateellinen olen. Mulla ei ole miestä ollut kohta 10 vuoteen :) ja äiti se vaan jaksaa.... Ainoa, missä näkyy ikä on, että ei enää mielellään matkusta tänne kauas etelään pohjoisesta, mutta tuo taitaa olla ainoa.
Niin ja ei tietenkään mitään siivouspalveluja käytä. Nytkin puhuttiin, että milloin menen kesällä sinne, niin toive on elokuun alkupuolella, niin lähetään viinimarjapensaaseen kökkimään tai mustikkaan... Hillajänkälle en mielellään lähde, mutta ei sekään poissuljettu ole. Tietenkin jos kovasti haluaa, niin lähden. Ihana äiti.
Mutta hieman mietin tuota vauhtia. Toisaalta. Eiköhän äiti itse tiedä, mitä jaksaa. Mikä minä olen neuvomaan?
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt oikein malli esimerkki teille veloja yksinäisestä vanhuudesta moralisoinnista. Ennemmin ilman tuollaisia vastentahtoisia penikoita ja hommaa sen kotisiivouspalvelun. kun se lapsista huolimatta näyttää olevan tulevaisuus, vai mitä, sinä, joka tänäänkin teit aloituksen velojen yksinäisestä vanhuudesta. ;)
En toivo kenellekään petsoonallisuushäiriöistä äitiä, joka kuvittelee synnyttäneensä parhaan ystävänsä ja omaishoitajansa näppärästi yhdessä paketissa. Lapsilla on oma tulevaisuutensa ja elämänsä elettävänään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi voi kun sulla on vaikeaa, ap.
Koen myötähäpeää aloituksestasi.
Mielenkiintoista seurata noita peukutuksia. Tällä hetkellä 3 täysin häiriintynyttä paikalla (tai sitten olet ainoa ja niin pipi päästäsi että multipeukutat.)
Miksi ihmeessä kaikkien pitäisi olla samaa mieltä ap:n kanssa? Monet ovatkin sitä mieltä, että vain heidän totuus on oikea totuus, mutta näin ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Jäänyt vaille hoivaa lapsena.
Niin näyttää ap:kin jääneen, muttä hän kuitenkin tekee asioita, eikä vain voivottele, kuten äitinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP olet neljissäkymmenissä.
Mihin sinä äitiä arjen pyörittämisessä tarvit??
Enemmän olisin huolissani sinusta.
Minulla sisaruksia jotka käyttävät surutta saman ikäluokan äitiä ja isää hyväksi kaikkeen mihin voi lastenhoito,muutto, mikä vaan.
Minä olen ainoa joka vierestä katsoo kun isä ei enää osaakaan hoitaa pankkiasioita tai äiti unohti miten lempikakku tehdään.
Helv.. itsekästä ajatella että vanhemmat on täällä keski-ikäisiä ihmisiä varten. Lapsuutesi oli ja meni, ikävää jos se meni niin ikävästi, mutta äitisi on kyllä jo oikeasti vanha. Käsitä se.
Myös elämän tapahtumat ja surut vanhentavat ja sairastuttavat.
Ei 63-vuotias ole vanha. Ap:n äiti on vain törkeä.
Juu, olen itse vanhempi kuin ap:n aiti ja kylla tuollainen hyvaksikaytto ja manipuloiminen omaa lasta kohtaan on aika poyristyttavaa. Tunnistan omasta lahipiirista tuon itsekkaan ja kypsymattoman ihmistyypin oikein hyvin.
Ja mita tulee jaksamiseen, niin sanoohan ne laakaritkin etta ihmiselle on aina parasta hoitoa tehda itse niin paljon kuin vain voi, sen sijaan etta passuuttaa itseaan koko ajan ja makaa sohvalla. Totta hitossa tuollaisesta lorvimisesta kipeytyy ja kunto romahtaa. Voisit harjoitella pienta kylmyytta aitiasi kohtaan ja vaan tyynesti todeta etta joo-o, makaaminen kipeyttaa ja oma vikasi jos et viitsi mitaan tehda.
Ap, laita itse rajat sille miten paljon autat ja kuinka usein kayt tai puhut puhelimessa. Ja sitten myos pida ne rajat! Aitisi kylla yrittaa niita koetella vanhoilla hyvaksi todetuilla konsteilla, se on aivan varmaa. Siihen hanella kummasti kylla riittaa tarmoa. Sinun ensisijainen velvollisuutesi on kuitenkin omia lapsia ja puolisoa kohtaan, ja myos itseasi.
Ja harkitsisin oikeasti tuota huoli-ilmoitusta aidistasi. Voisi ainakin hillita valittamista kun tajuaa etta ammatti-ihmiset alkavat kysella etta mikas sinua nyt oikeastaan vaivaakaan... Ja jos oikeasti on vaivoja ja elamanhallinta persiillaan niin sekin tulisi sitten selvitettya ja saisi ehka jotain ulkopuolistakin apua jos tarvitsee (mita kylla epailen).
Ei todellakaan 63v ole vanha. Meikäläisen tuleva eläkeikä on 66 vuotta.
Kuuskymmpiset on normaalisti virkeitä ja elämänhaluisia. Harrastavat ja ovat töissä.