Miten perinteisen akateemisen suvun kasvatti ja työväenluokkaisen suvun kasvatti sopivat yhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemiset nyrpistelevät, kävelevät nokka pystyssä ja kehuvat itseään koko ajan. Imelä leija seuraa heitä kuin viikatemies ja karman laki odottaa.

Voitteko antaa ilmi tämän sontaketjun?

 

Älä nyt. Tämäkin keskustelu on ehkä kuitenkin hyvä käydä. Kertoo kansan syvien rivien tuntemuksista akateemisia kohtaan. 

Ja päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessa Suomessa ei edes ole mitään tiukkoja koulutustason määrittelemiä yhteiskuntaluokkia. Tietysti pääsääntöisesti se tukielättien joukko on matalasti koulutettuja tai kouluttamattomia ja pariutuvat lähinnä kaltaistensa kanssa, mutta muuten suomalaiset ovat aika sekalaista sakkia. Varsinkin keskiluokka on sellainen erilaisten taustojen sulatusuuni, että on todella vaikea kuvitella ettei joku olisi koskaan tutustunut eri koulutustason omaaviin. Suurin osa aatelissukujen perillisistä on keskiluokkaisia, entisen valkokaulusköyhälistön jälkeläiset ovat keskiluokkaisia, hyvin toimeen tulevat duunarit ja heidän jälkeläisensä ovat keskiluokkaisia.

Kysehän on tietysti hyvin pitkälle myös siitä, miten keskiluokka määritellään. Hyvin toimeen tulevia duunareita ei useimmiten lueta edes alempaan keskiluokkaan, vaan työväenluokkaan, mutta heidän jälkeläisensä tietysti voivat olla keskiluokkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme vänkäystä täällä palstalla. Eikö ihmiset ymmärrä, että ei peruskoululuokalla olla kaikkien kanssa niin hyviä tuttuja, että välttämättä edes tiedettäisi, mitä heidän kaikkien vanhemmat tekevät työkseen? Eikä muutenkaan lapsuusaikaiset luokkakaverit ole yleensä sellaisia ihmissuhteita, jotka jatkuisivat kovin pitkään. Tiet eroavat usein siinä vaiheessa kun osa lähtee ammattikouluun ja osa lukioon. Epäilemättä yliopistossa on myös työläisperheistä tulevia nuoria, mutta jos he eivät ole kovin läheisiä kavereita niin että eivät itse kerro taustastaan, niin et voi tietää kaikkien kotitaustaa. Silloin en katsoisi heitä myöskään siihen omaan kuplaan kuuluviksi. Oma kupla tarkoittaa lähipiiriä, niitä ihmisiä, jotka tunnetaan niin hyvin että tiedetään heidän kotitaustatkin. 

Heitetäänkö yliopistossa kuplasta ulos, jos käy ilmi että se kiva kaveri onk

Se työväenluokkaisuus tai keskiluokkaisuus vaan näkyy siinä kivassa kaverissa ja vaikuttaa siitä miten kivaksi toisen kokee. Tarkoittaa sitä, että se akateemisen perheen opsikelija ei välttämättä koe sitä työväenluokasta tullutta kaveria sellaiseksi, jonka seurassa on yhteistä ja siinä viihtyy. Ja toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessa Suomessa ei edes ole mitään tiukkoja koulutustason määrittelemiä yhteiskuntaluokkia. Tietysti pääsääntöisesti se tukielättien joukko on matalasti koulutettuja tai kouluttamattomia ja pariutuvat lähinnä kaltaistensa kanssa, mutta muuten suomalaiset ovat aika sekalaista sakkia. Varsinkin keskiluokka on sellainen erilaisten taustojen sulatusuuni, että on todella vaikea kuvitella ettei joku olisi koskaan tutustunut eri koulutustason omaaviin. Suurin osa aatelissukujen perillisistä on keskiluokkaisia, entisen valkokaulusköyhälistön jälkeläiset ovat keskiluokkaisia, hyvin toimeen tulevat duunarit ja heidän jälkeläisensä ovat keskiluokkaisia.

Kysehän on tietysti hyvin pitkälle myös siitä, miten keskiluokka määritellään. Hyvin toimeen tulevia duunareita ei useimmiten lueta edes alempaan keskiluokkaan, vaan työväenluokkaan, mutta heidän jälkeläisensä tietysti voi

Näin juuri. Putkimies ei ole keskiluokkaa, vaikka kuinka tienaisi enemmän kuin akateeminen kirjastonhoitaja.

"Se työväenluokkaisuus tai keskiluokkaisuus vaan näkyy siinä kivassa kaverissa ja vaikuttaa siitä miten kivaksi toisen kokee. Tarkoittaa sitä, että se akateemisen perheen opsikelija ei välttämättä koe sitä työväenluokasta tullutta kaveria sellaiseksi, jonka seurassa on yhteistä ja siinä viihtyy. Ja toisinpäin."

Älä nyt viitsi. Ei näy, jos kotona ei ole kyllästetty yläluokkaisuudella tai herravihalla.

Mua alkaa ahdistaa tää ketju. Syystä että nuoreni on syksyllä menossa ns. eliittilukioon, tähän täälläkin paljon keskusteltuun Ressuun. Menee, koska tykkää opiskella ja oppia uusia asioita. Meillä ei ole suvussa kenelläkään akateemista koulutusta, ammattikorkeakoulun käyneitä löytyy muutamia ja heitä pidetään tosi koulutettuina.

Pelkään todella, että tuo lukio on täynnä näitä akateemisten sukujen vesoja, jotka eivät halua lapseni kanssa ystävystyä.

Nuoreni on todella mukava, ystävällinen ja tasapainoinen. Peruskoulussa sai stipendejä hyvän ryhmähengen ylläpitämisestä.

Kaikkeen ei voi äiti vaikuttaa, mutta todella surullista, jos häntä nyt aletaan hyljeksiä sukutaustan vuoksi. Herkkä nuori kuitenkin ja kasvuiässä. 

Vierailija kirjoitti:

Mua alkaa ahdistaa tää ketju. Syystä että nuoreni on syksyllä menossa ns. eliittilukioon, tähän täälläkin paljon keskusteltuun Ressuun. Menee, koska tykkää opiskella ja oppia uusia asioita. Meillä ei ole suvussa kenelläkään akateemista koulutusta, ammattikorkeakoulun käyneitä löytyy muutamia ja heitä pidetään tosi koulutettuina.

Pelkään todella, että tuo lukio on täynnä näitä akateemisten sukujen vesoja, jotka eivät halua lapseni kanssa ystävystyä.

Nuoreni on todella mukava, ystävällinen ja tasapainoinen. Peruskoulussa sai stipendejä hyvän ryhmähengen ylläpitämisestä.

Kaikkeen ei voi äiti vaikuttaa, mutta todella surullista, jos häntä nyt aletaan hyljeksiä sukutaustan vuoksi. Herkkä nuori kuitenkin ja kasvuiässä. 

Älä suotta pelkää. Nuoret ovat toisiaan kohtaan ennakkoluuloisia ihan muista syistä kuin vanhempien/suvun koulutuksen takia. iPhone tai merkkivaatteet on heille tärkeämpiä kaveripiirien määrittäjiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miten kukaan voi tietää edes kaikkien ystäviensä vanhempien ja suvun koulutustaustoja? Katkeaako ystävyys jos käykin ilmi että ystävän mummo olikin kansakoulun käynyt kotiäiti? Kuten hyvin monet siihen aikaan.

 

Omalla tyttärelläni on paljon kavereita. Yksikään heistä ei tule työväenluokkaisesta kodista, ei myös tyttärenikään. Kysymyshän ei ole mistään mummon koulutustasosta, vaan siitä, että akateemisten lapset hakeutuvat toistensa seuraan. Tutustuvat samoissa harrastuksissa, koulut painottuvat asuinalueen mukaan. Tästä on ihan tutkimuksia, että peruskoulu ei nykyisin kykene sotkemaan eri yhteiskuntaluokkia keskenään. Vaikka koulussa olisi sekä duunareiden että akateemisten lapsia, he eivät ystävysty, eivätkä vietä aikaa enää yhdessä. Vapaa-ajalla ollaan erikseen. Jos luokalla on 40 lasta ja joku duunarin lapsi siellä, niin ei se akateemisen pe

Miten edes voi määritellä lastensa ystävien kotitaustat tai sen onko lapsen ystävä "akateemisesta" vai "työväenluokkaisesta" kodista? Vaikka tuntisi lapsen ystävien vanhemmat, niin tuskin kaikkien tutkintoja on läpikäyty.

Ja entäs jos ei edes tunne lapsen ystävän perhettä sen syvällisemmin? Itselläni on yliopistokoulutettu äiti ja pelkän lukion käynyt isä joka lisäksi kuoli kun olin lapsi. Miten tai millä perusteella kukaan ystävieni vanhemmista olisi edes voinut jakaa minua "akateemisesta" tai "työväenluokkaisesta" perheestä olevaksi lapseksi?

Vierailija kirjoitti:

Miten edes voi määritellä lastensa ystävien kotitaustat tai sen onko lapsen ystävä "akateemisesta" vai "työväenluokkaisesta" kodista? Vaikka tuntisi lapsen ystävien vanhemmat, niin tuskin kaikkien tutkintoja on läpikäyty.

Ja entäs jos ei edes tunne lapsen ystävän perhettä sen syvällisemmin? Itselläni on yliopistokoulutettu äiti ja pelkän lukion käynyt isä joka lisäksi kuoli kun olin lapsi. Miten tai millä perusteella kukaan ystävieni vanhemmista olisi edes voinut jakaa minua "akateemisesta" tai "työväenluokkaisesta" perheestä olevaksi lapseksi?

 Nuo pöljät vaan kuvittelevat elävänsä jossain missä työväenluokan ja paremman väen välillä on pysyvä muuri.

Miten edes voi määritellä lastensa ystävien kotitaustat tai sen onko lapsen ystävä "akateemisesta" vai "työväenluokkaisesta" kodista? Vaikka tuntisi lapsen ystävien vanhemmat, niin tuskin kaikkien tutkintoja on läpikäyty.

Tuota noin. Mitä tulee lasten kavereihin, niin kyllä minä äitinä soittelen lapseni perään, sovitaan toisten vanhempien kanssa asioita yhdessä jne. Kyllä minä haluan tietää millaisissa kodeissa lapseni aikaansa viettää. Aika ihme vanhemmuutta, jos ei yhtään katso lapsensa perään, missä ja kenen kanssa tämä liikkuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme vänkäystä täällä palstalla. Eikö ihmiset ymmärrä, että ei peruskoululuokalla olla kaikkien kanssa niin hyviä tuttuja, että välttämättä edes tiedettäisi, mitä heidän kaikkien vanhemmat tekevät työkseen? Eikä muutenkaan lapsuusaikaiset luokkakaverit ole yleensä sellaisia ihmissuhteita, jotka jatkuisivat kovin pitkään. Tiet eroavat usein siinä vaiheessa kun osa lähtee ammattikouluun ja osa lukioon. Epäilemättä yliopistossa on myös työläisperheistä tulevia nuoria, mutta jos he eivät ole kovin läheisiä kavereita niin että eivät itse kerro taustastaan, niin et voi tietää kaikkien kotitaustaa. Silloin en katsoisi heitä myöskään siihen omaan kuplaan kuuluviksi. Oma kupla tarkoittaa lähipiiriä, niitä ihmisiä, jotka tunnetaan niin hyvin että tiedetään heidän kotitaustatkin. 

Heitetäänkö yliopistossa k

Se työväenluokkaisuus tai keskiluokkaisuus vaan näkyy siinä kivassa kaverissa ja vaikuttaa siitä miten kivaksi toisen kokee. Tarkoittaa sitä, että se akateemisen perheen opsikelija ei välttämättä koe sitä työväenluokasta tullutta kaveria sellaiseksi, jonka seurassa on yhteistä ja siinä viihtyy. Ja toisinpäin.

Miten se näkyy?

Itse en yliopistossa kummassakaan suorittamassani tutkinnossa edes ajatellut tuollaisia opiskelukavereistani. En tiedä heidän vanhempiensa koulutuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessa Suomessa ei edes ole mitään tiukkoja koulutustason määrittelemiä yhteiskuntaluokkia. Tietysti pääsääntöisesti se tukielättien joukko on matalasti koulutettuja tai kouluttamattomia ja pariutuvat lähinnä kaltaistensa kanssa, mutta muuten suomalaiset ovat aika sekalaista sakkia. Varsinkin keskiluokka on sellainen erilaisten taustojen sulatusuuni, että on todella vaikea kuvitella ettei joku olisi koskaan tutustunut eri koulutustason omaaviin. Suurin osa aatelissukujen perillisistä on keskiluokkaisia, entisen valkokaulusköyhälistön jälkeläiset ovat keskiluokkaisia, hyvin toimeen tulevat duunarit ja heidän jälkeläisensä ovat keskiluokkaisia.

Kysehän on tietysti hyvin pitkälle myös siitä, miten keskiluokka määritellään. Hyvin toimeen tulevia duunareita ei useimmiten lueta edes alempaan keskiluokkaan, vaan työväenluokkaan, mutta heidän jälkeläisensä tietysti voi

Nyt on sun luokkateoriat päivittämättä. Keskiluokkaan kuuluu ihan duunareitakin. 

Miten se näkyy?

Itse en yliopistossa kummassakaan suorittamassani tutkinnossa edes ajatellut tuollaisia opiskelukavereistani. En tiedä heidän vanhempiensa koulutuksista.

Tätähän on ihan tutkittukin. Se näkyy puheessa, jutuissa, habituksessa, arvoissa. Se, että olet sokea nyansseille, ei tarkota sitä, että niitä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Miten edes voi määritellä lastensa ystävien kotitaustat tai sen onko lapsen ystävä "akateemisesta" vai "työväenluokkaisesta" kodista? Vaikka tuntisi lapsen ystävien vanhemmat, niin tuskin kaikkien tutkintoja on läpikäyty.

 

Tuota noin. Mitä tulee lasten kavereihin, niin kyllä minä äitinä soittelen lapseni perään, sovitaan toisten vanhempien kanssa asioita yhdessä jne. Kyllä minä haluan tietää millaisissa kodeissa lapseni aikaansa viettää. Aika ihme vanhemmuutta, jos ei yhtään katso lapsensa perään, missä ja kenen kanssa tämä liikkuu.

Ai kun sovit asioista toisten vanhempien kanssa, selvität heidän koulutustaustansa samalla? Miten? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessa Suomessa ei edes ole mitään tiukkoja koulutustason määrittelemiä yhteiskuntaluokkia. Tietysti pääsääntöisesti se tukielättien joukko on matalasti koulutettuja tai kouluttamattomia ja pariutuvat lähinnä kaltaistensa kanssa, mutta muuten suomalaiset ovat aika sekalaista sakkia. Varsinkin keskiluokka on sellainen erilaisten taustojen sulatusuuni, että on todella vaikea kuvitella ettei joku olisi koskaan tutustunut eri koulutustason omaaviin. Suurin osa aatelissukujen perillisistä on keskiluokkaisia, entisen valkokaulusköyhälistön jälkeläiset ovat keskiluokkaisia, hyvin toimeen tulevat duunarit ja heidän jälkeläisensä ovat keskiluokkaisia.

Kysehän on tietysti hyvin pitkälle myös siitä, miten keskiluokka määritellään. Hyvin toimeen tulevia duunareita ei useimmiten lueta edes alempaan keskiluokkaan, vaan työväenl

Miksi kuuluisi? Duunareilla on oma duunariluokka. Et voi identifioitua duunariksi ja väittää silti olevasi keskiluokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme vänkäystä täällä palstalla. Eikö ihmiset ymmärrä, että ei peruskoululuokalla olla kaikkien kanssa niin hyviä tuttuja, että välttämättä edes tiedettäisi, mitä heidän kaikkien vanhemmat tekevät työkseen? Eikä muutenkaan lapsuusaikaiset luokkakaverit ole yleensä sellaisia ihmissuhteita, jotka jatkuisivat kovin pitkään. Tiet eroavat usein siinä vaiheessa kun osa lähtee ammattikouluun ja osa lukioon. Epäilemättä yliopistossa on myös työläisperheistä tulevia nuoria, mutta jos he eivät ole kovin läheisiä kavereita niin että eivät itse kerro taustastaan, niin et voi tietää kaikkien kotitaustaa. Silloin en katsoisi heitä myöskään siihen omaan kuplaan kuuluviksi. Oma kupla tarkoittaa lähipiiriä, niitä ihmisiä, jotka tunnetaan niin hyvin että tiedetään heidän kotitaustatkin. 

Heitetäänkö yliopistossa k

Miten niin? Et edes tiedä, millainen tausta sillä kaverilla on.

Täällä itse asiassa näkee kuinka ihmeellisenä jotain akateemista koulutusta pidetään. Suvut jossa on jo pitkään oltu kouluttautuneita eivät suinkaan tee näin ainakaan meillä. On ihan normi opiskella joku ammatti, yliopistotaso tai joku muu. Ei meidän suvussa ihmetellä millä taustalla joku ihminen on, se ihmisyys on se mikä ratkaisee. Ai ole maisteri, no se on normaalia. Ai sun mies on muurari, no sehän on hyvä ammatti. Ai teidän poika halusi puusepäksi eikä lukioon? Normisettiä. Ainoastaan jos ei ole mitään koulutusta, niin se on outoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessa Suomessa ei edes ole mitään tiukkoja koulutustason määrittelemiä yhteiskuntaluokkia. Tietysti pääsääntöisesti se tukielättien joukko on matalasti koulutettuja tai kouluttamattomia ja pariutuvat lähinnä kaltaistensa kanssa, mutta muuten suomalaiset ovat aika sekalaista sakkia. Varsinkin keskiluokka on sellainen erilaisten taustojen sulatusuuni, että on todella vaikea kuvitella ettei joku olisi koskaan tutustunut eri koulutustason omaaviin. Suurin osa aatelissukujen perillisistä on keskiluokkaisia, entisen valkokaulusköyhälistön jälkeläiset ovat keskiluokkaisia, hyvin toimeen tulevat duunarit ja heidän jälkeläisensä ovat keskiluokkaisia.

Kysehän on tietysti hyvin pitkälle myös siitä, miten keskiluokka määritellään. Hyvin toimeen tulevia duunareita ei useimmiten lueta edes alempaan keskiluokkaan, vaan työväenl

Sosiologit on kylläkin eri mieltä. Luokkaa ei määritä mikään yksittäinen asia.

Vierailija kirjoitti:

Miten edes voi määritellä lastensa ystävien kotitaustat tai sen onko lapsen ystävä "akateemisesta" vai "työväenluokkaisesta" kodista? Vaikka tuntisi lapsen ystävien vanhemmat, niin tuskin kaikkien tutkintoja on läpikäyty.

 

Tuota noin. Mitä tulee lasten kavereihin, niin kyllä minä äitinä soittelen lapseni perään, sovitaan toisten vanhempien kanssa asioita yhdessä jne. Kyllä minä haluan tietää millaisissa kodeissa lapseni aikaansa viettää. Aika ihme vanhemmuutta, jos ei yhtään katso lapsensa perään, missä ja kenen kanssa tämä liikkuu.

Kysytkö samalla tutkintotodistukset vai miten se vanhempien akateemisuus tulee ilmi? Itse tunnen lapseni kaverien ja ystävien vanhemmat hyvin, mutta tiedän heistäkin vain lähinnä työpaikat, en tutkintotaustoja.

Vierailija kirjoitti:

"Se työväenluokkaisuus tai keskiluokkaisuus vaan näkyy siinä kivassa kaverissa ja vaikuttaa siitä miten kivaksi toisen kokee. Tarkoittaa sitä, että se akateemisen perheen opsikelija ei välttämättä koe sitä työväenluokasta tullutta kaveria sellaiseksi, jonka seurassa on yhteistä ja siinä viihtyy. Ja toisinpäin."

Älä nyt viitsi. Ei näy, jos kotona ei ole kyllästetty yläluokkaisuudella tai herravihalla.

Näkyy se ero aika monissa asioissa. Ylempään keskiluokkaan syntyneenä olen tavannut työläistaustaisia esim. ainejärjestön toiminnassa. Työläistaustaiset ovat usein rehellisiä ja mutkattomia ja lojaaleja kavereita, mitä ihailen, mutta köyhistä oloista tulevat suhtautuvat rahan käyttöön kovin eri tavalla kuin me, joilla rahaa on aina ollut. He eivät käy talvella laskettelemassa niin ei voi lähteä samalle reissulle, eivätkä ole juuri matkustelleet tai varsinkaan tehneet maailmanympärimatkaa, joten ei voi keskustella eri kulttuurien eroista ja paikoista samalla tavalla kuin niiden kanssa, jotka ovat käyneet muuallakin kuin turistikohteissa, eivätkä tunne oloaan kotoisaksi hienoissa ravintoloissa (näin ovat sanoneet) ja usein tykkäävät aika perinteisestä ruoasta. Mikään latte ja sushi ei oikein nappaa, niin sekin rajoittaa, että miten heidän kanssaan oikein voi olla, mistä voi keskustella ja missä voi käydä. Ystävyyssuhteita niistä kohtaamisista ei ole syntynyt.