Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija
Poiminta

Sain keskeytyneen keskenmenon viime keväänä. Raskaus oli pitkään harkittu, toinen lapsi. Esikoinen menee jo kouluun. Varhaisultrassa rv 7 oli kaikki hyvin ja minulla oli voimakasta pahoinvointia. Niskaturvotusultrassa todettiin sikiön kuolleen pari päivää ennen. Jouduin lääkkeelliseen tyhjennykseen ja ”synnytin” mini-ihmiseltä näyttävän sikiön ja istukan metalliastiaan. Jälkivuoto kesti yli 3 viikkoa. Aikaa on kulunut ja mies toivoisi että yrittäisimme uudelleen, ikääkin minulla jo on (36v). Minua on alkanut ahdistaa kumpikin vaihtoehto - uusi yritys tai sekin, että ei yritetä. Olin niin onnellinen raskaudesta mutta nyt tämä kokemus järkytti jotenkin mieltä.

Suurin osa keskenmenon saaneista yrittää pian uudestaan, ainakin minun tutuista. Mietin olenko ainoa jolla ajatukset uudesta raskaudesta ovatkin ristiriitaisia? Vaikka alunperin raskaus oli hartaasti toivottu asia.

Sivut

Kommentit (87)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Keskeytynyt keskenmeno?

Kyllä, ultra oli rv 12+5 ja sikiön mitat vastasi rv 12+1. En osannut epäillä mitään olevan vialla. Raskausoireita oli eikä mitään vuotoa. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Minulla oli keskenmeno viikolla 9. Sen jälkeen halusin lopettaa lapsen yrittämisen. Kolmen kuukauden kuluttua halusin yrittää uudelleen. Nyt vauva on 7kk, ihana lapsi. Keskenmeno on traumaattinen kokemus, mutta sinua kaduttaa myöhemmin jos et uskalla yrittää lasta.

Vierailija

Mulla ollut 2 keskenmenoa, raskausviikkoja molemmilla 14.

Pojan olen silti noiden jälkeen saanut, ja arvata saattaa kuinka rakas tämä ihme on!

Vierailija

En tiedä lohduttaako tämä sinua yhtään, mutta keskenmenon saaminen on lopulta aika luonnollinen ja yleinen tapahtuma.

Luin jostain, että keskimääräisesti nainen saa yhden keskenmenon kahta onnistunutta raskautta kohti. Eli keskiarvotasolla joka kolmas raskaus päättyy keskenmenoon. (Jokaista keskenmenoa ei tosin edes nainen itse huomaa, koska se voi tapahtua jo hyvin varhain ja nainen sekoittaa sen esim. kuukautisiin)

On hyvin todennäköistä, että sikiö oli jollakin tavalla elinkelvoton ja luonto hoiti asian näin. Vaikka se on henkilökohtaisella tasolla järkyttävää ja iso menetys, kun ehtii jo tottua ajatukseen vauvasta, niin kuitenkin biologian tasolla se on luonnollinen tapahtuma.

Asia ei ollut sinun käsissäsi, et olisi voinut tehdä mitään toisin. Jos haluatte yhä lapsen, niin pitää vain uskaltaa yrittää uudelleen. Ei ole takeita etteikö keskenmenoa voisi tulla taas, mutta todennäköisyydet ovat silti onnistumisen puolella.

Vierailija

Juuri koin itse saman. Keskenmeno juuri käynnissä. Torstaina sain pillerit.

Meillä on 8-vuotias lapsi ennestään ja tämä oli kuudes keskenmeno. Itse en ainakaan ole enää valmis käymään läpi tätä uudelleen.

Yritän päästä tästä yli ja keskittyä esikoiseeni. Tällä hetkellä se on tosin todella vaikeaa. Tunteet heittelee laidasta laitaan ja henkinen ja fyysinen olo on ihan pska! Pelkään, että jos tulen uudelleen raskaaksi, sairastun synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Ellei sitten tule taas keskenmeno.

Olen muuten saman ikäinenkin kuin sinä. Tämä ikäkin mietityttää. Varmaan jos ikää olisi vaikka 5 vuotta vähemmän, ei olisi näin ristiriitaiset tunteet.

Kysyin lääkäriltä ihan suoraan johtuiko tämä iästäni ja hän sanoi, että ikä on ollut riskitekijä.

Olisi kiva jatkossakin jakaa ajatuksia. Mulla ei ole tuttavapiirissä ketään samassa tilanteessa olevaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Keskeytynyt keskenmeno?

Keskeytynyt keskenmeno on sellainen, jossa sikiön kehitys on pysähtynyt. Mitään keskenmenon oireita ei ole ja raskaus jatkuu ihan normaalisti, kohtukin kasvaa, mutta sikiö on kuollut. Silloin tarvitaan lääkkeellinen tyhjennys tai kaavinta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Juuri koin itse saman. Keskenmeno juuri käynnissä. Torstaina sain pillerit.

Meillä on 8-vuotias lapsi ennestään ja tämä oli kuudes keskenmeno. Itse en ainakaan ole enää valmis käymään läpi tätä uudelleen.

Yritän päästä tästä yli ja keskittyä esikoiseeni. Tällä hetkellä se on tosin todella vaikeaa. Tunteet heittelee laidasta laitaan ja henkinen ja fyysinen olo on ihan pska! Pelkään, että jos tulen uudelleen raskaaksi, sairastun synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Ellei sitten tule taas keskenmeno.

Olen muuten saman ikäinenkin kuin sinä. Tämä ikäkin mietityttää. Varmaan jos ikää olisi vaikka 5 vuotta vähemmän, ei olisi näin ristiriitaiset tunteet.

Kysyin lääkäriltä ihan suoraan johtuiko tämä iästäni ja hän sanoi, että ikä on ollut riskitekijä.

Olisi kiva jatkossakin jakaa ajatuksia. Mulla ei ole tuttavapiirissä ketään samassa tilanteessa olevaa.

Hei, ja osanotto lukuisten keskenmenojenne johdosta. Tuo on todella rankkaa ja lannistavaa.

Halusin vain ottaa esille yhden asian, siltä varalta että vielä päättäisittekin yrittää. Millä tahdilla olette tähän asti yrittäneet raskauksia? Oletteko aina keskemenon jälkeen pitäneet taukoa ennen seuraavaa yritystä?

Minulla oli nimittäin samanlainen tilanne, sain 2 vuoden sisällä 4 keskenmenoa. Me pidimme aina keskenmenon jälkeen muutaman kk:n taukoa ennen kuin yritimme uudestaan, henkisistä ja fyysisistä syistä.

Satuin kuitenkin netissä (itseasiassa youtube-videossa, jossa joku äiti puhui keskenmenoistaan - harmi kun en enää muista sen nimeä!) törmäämään siihen, että lukuisten keskenmenojen jälkeen otollisin aika onnistuneelle raskaudelle olisikin heti keskenmenosta seuraava kierto. Ei siis tulisi pitää taukoa, vaan yrittää heti perään uudestaan.

Oma lääkärini ei tiennyt tällaisesta mitään (päinvastoin hän oli suositellut meille aina pientä taukoa), mutta googlailemalla löysin ainakin muutamia englanninkielisiä keskusteluja joissa naisilla oli tällaisia kokemuksia, että heti keskenmenosta seuraavassa kierrrossa olikin raskaus onnistunut.

Kun itse sain tuon neljännen keskenmenon, niin sen jälkeen yritimmekin heti perään uutta raskautta, vaikka henkisesti se olikin raskasta. Ja se onnistui! Tuli täysiaikainen raskaus ja terve vauva! :)

Toki en voi näin pienillä tiedoilla sanoa onko tässä todella perää vai oliko vain sattumaa, mutta ainakin tässä voi olla jotain ajattelun aihetta.
Voimia sinulle ja perheellesi

Vierailija

Otan osaa.

Raskauden epäonnistuminen on vielä yleisempää, kuin mitä tuolla ylempänä joku arveli. Vain 16% hedelmöittyneistä munasoluista syntyy koskaan vauvana maailmaan. Eli jokaista syntynyttä kohti on ollut viisi muuta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Juuri koin itse saman. Keskenmeno juuri käynnissä. Torstaina sain pillerit.

Meillä on 8-vuotias lapsi ennestään ja tämä oli kuudes keskenmeno. Itse en ainakaan ole enää valmis käymään läpi tätä uudelleen.

Yritän päästä tästä yli ja keskittyä esikoiseeni. Tällä hetkellä se on tosin todella vaikeaa. Tunteet heittelee laidasta laitaan ja henkinen ja fyysinen olo on ihan pska! Pelkään, että jos tulen uudelleen raskaaksi, sairastun synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Ellei sitten tule taas keskenmeno.

Olen muuten saman ikäinenkin kuin sinä. Tämä ikäkin mietityttää. Varmaan jos ikää olisi vaikka 5 vuotta vähemmän, ei olisi näin ristiriitaiset tunteet.

Kysyin lääkäriltä ihan suoraan johtuiko tämä iästäni ja hän sanoi, että ikä on ollut riskitekijä.

Olisi kiva jatkossakin jakaa ajatuksia. Mulla ei ole tuttavapiirissä ketään samassa tilanteessa olevaa.

Ei se aina tarvitse olla ikäkään. Itse olen saanut km 19v:nä, 28v:nä, 39v:nä ja 40v:nä. Toki tuo näyttää siltä että km todennäköisyys kasvaa iän mukana. Kuopus syntyi juuri ennen kuin täytin 42v. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Otan osaa.

Raskauden epäonnistuminen on vielä yleisempää, kuin mitä tuolla ylempänä joku arveli. Vain 16% hedelmöittyneistä munasoluista syntyy koskaan vauvana maailmaan. Eli jokaista syntynyttä kohti on ollut viisi muuta.

Voisiko olla näin? Ehkä se on niin että tuo tuolla ylempänä mainittu yksi keskenmeno kahta onnistunutta raskautta kohti kuvaa niitä keskenmenoja jotka tapahtuvat kun raskautta on jo jatkunut hetken aikaa (tyyliin rv 6 eteenpäin). Olisiko tuo 16% taas sellainen luku, että nuo keskenmenot ovat sellaisia jotka tapahtuvat jo ihan alussa, ennen kuukautisten poisjääntiä, eikä nainen koskaan tiedä olleensa raskaana. Ei ainakaan voi olla "huomattuja" keskenmenoja noin iso luku

Vierailija

Ainakin minun lähipiirissäni melkein kaikki naiset, joilla on useampia lapsia, ovat kokeneet myös keskenmenon jossain vaiheessa. Minulla on kolme lasta ja kaksi keskenmenoa. Siskollani neljä lasta ja yksi km.

Eräällä ystävälläni on kymmenen lasta ja neljä keskenmenoa vuosien varrella. Hän sai alkuun 6 lasta putkeen ilman ongelmia, sen jälkeen tulikin 4 keskenmenoa putkeen, ja sen jälkeen vielä 4 lasta ilman ongelmia. Lääkäri oli sanonut hänelle tuossa keskenmenojen aikaan, kun mitään fyysistä syytä ei löytynyt, että "ehkä hän nyt vain ottaa niitä todennäköisyyksiä kiinni".

Tuo 1 keskenmeno / 2 onnistunutta raskautta kuulostaa suhteellisen paikkansapitävältä arviolta ainakin mitä omaa lähipiiriäni mietin.

Hyvin surullista, mutta hyvin yleistä myös.

Vierailija

Mulla meni kanssa kolmas raskaus kesken, viikolla 9. Olin vieläpä ulkomaanmatkalla silloin. Muutaman kuukauden päästä uusi raskaus ja se sujui taas normaalisti.  

Vierailija

Itselläni kävi samoin, mutta sikiö menehtynyt rv6, huomattiin myös vasta nt- ultrassa. Päätettiin heti yrittää uudestaan, koska minulla ikää 34 ja pelko siitä, että jos käy sama uudestaan. Tultiin kahdesti vielä raskaaksi jokaisesta kierrosta ja rv 5 spontaanit keskenmenot. Heti seuraavasta kierrosta tärppäsi kolmannen kerran ja nyt ollaan yli puolenvälin. Välillä marraskuu- maaliskuu olen ollut siis neljästi raskaana, joista tämä viimeisin toivottavasti saa jatkua loppuun asti. Minulla kävi hyvä onni helposta raskautumisesta ja lääkärinkin mukaan parhaat mahdollisuudet raskautumiselle on km jälkeen heti seuraavasta ovulaatiosta. Kaikki olemme erilaisia, mutta kokemuksesta voin kertoa, että kyllä sen kestää, vaikka pahaa tekeekin.

Vierailija

2. ja 3. lapsen välissä kaksi keskenmenoa viikoilla 9 ja 12. Olihan se rankkaa, mutta onneksi tulin nopeasti uudestaan raskaaksi ja kaikki meni hyvin. Uskalla vain yrittää uudestaan!

Vierailija

Minulla on takana 4 keskenmenoa ja 3 lasta. Keskenmenot olivat viikoilla 13, 12, 10 ja 16.

Tavallaan keskeytyneitä olivat kaikki, kaksi viimeistä lähtivät tulemaan itsestään ulos.

Erityisesti ensimmäisessä keskenmenossa, joka oli ensimmäinen raskauteni, olin kovin järkyttynyt. En ollut edes ajatellut, että moinen olisi edes mahdollista. Ja ultrassa sama tuomio, ei sykettä, aika kaavintaan.

Monenlaisia tunteita käy läpi, tuntui, että koko maailma on raskaana tai että kaikki työntelevät vaunuja.

Halusin kuitenkin niin paljon lasta, että aika pian aloitettiin yritys ja raskautumiseen menikin vuosi.

Viimeinen jeskenmeno ja sitä seurannut raskaus olivat todella raskaita. Kävi niin kaameasti, että sain uudelle raskaudelleni päivälleen saman lasketun ajan, kun synnyttämälläni pienellä pojalla oli. Elin viikkoon 16 asti pelossa.

Tunteet varmasti heittelevät, mutta jos jotain kovasti haluaa, ei auta kuin yrittää. Kupukseni syntyi kun olin 37-vuotias.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat