Miten perinteisen akateemisen suvun kasvatti ja työväenluokkaisen suvun kasvatti sopivat yhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten edes voi määritellä lastensa ystävien kotitaustat tai sen onko lapsen ystävä "akateemisesta" vai "työväenluokkaisesta" kodista? Vaikka tuntisi lapsen ystävien vanhemmat, niin tuskin kaikkien tutkintoja on läpikäyty.

 

Tuota noin. Mitä tulee lasten kavereihin, niin kyllä minä äitinä soittelen lapseni perään, sovitaan toisten vanhempien kanssa asioita yhdessä jne. Kyllä minä haluan tietää millaisissa kodeissa lapseni aikaansa viettää. Aika ihme vanhemmuutta, jos ei yhtään katso lapsensa perään, missä ja kenen kanssa tämä liikkuu.

Kysytkö samalla tutkintotodistukset vai miten se vanhempien akateemisuus tulee ilmi? Itse tunnen lapseni kaverien ja ystävien vanhemmat hyvin, mutta tiedän heistäkin vain lähinnä työpaikat, en tutkintotaustoja.

Aika yksinkertaistahan se on. Jos lapsen äiti on opettaja, niin maisterihan tuo on. Samoin, jos kaverin isä on juristina firmassa X, niin voi päätellä, että on akateeminen. Ei tämä rakettitiedettä ole. Naapurin asunto maksaa aika lailla saman kuin omanikin ja yhtiökokouksessa on nähty, joten omistavat sen asuntonsa myös itse. Jos pyydän kaverin äidin vaikka fb -frendiksi ja sillä on profiilissa tittelinä kirurgi, organisaatiossa keskusasiraala, niin aika on selvää peliä. Miten voi tämäkin olla jollekin epäselvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Se työväenluokkaisuus tai keskiluokkaisuus vaan näkyy siinä kivassa kaverissa ja vaikuttaa siitä miten kivaksi toisen kokee. Tarkoittaa sitä, että se akateemisen perheen opsikelija ei välttämättä koe sitä työväenluokasta tullutta kaveria sellaiseksi, jonka seurassa on yhteistä ja siinä viihtyy. Ja toisinpäin."

Älä nyt viitsi. Ei näy, jos kotona ei ole kyllästetty yläluokkaisuudella tai herravihalla.

Näkyy se ero aika monissa asioissa. Ylempään keskiluokkaan syntyneenä olen tavannut työläistaustaisia esim. ainejärjestön toiminnassa. Työläistaustaiset ovat usein rehellisiä ja mutkattomia ja lojaaleja kavereita, mitä ihailen, mutta köyhistä oloista tulevat suhtautuvat rahan käyttöön kovin eri tavalla kuin me, joilla rahaa on aina ollut. He eivät käy talvella laskettelemassa niin ei voi lähteä samalle reissulle, eivätkä ole juuri matkustelleet tai varsinka

Selittävä tekijä voi olla se, että sinä olet elitisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Se työväenluokkaisuus tai keskiluokkaisuus vaan näkyy siinä kivassa kaverissa ja vaikuttaa siitä miten kivaksi toisen kokee. Tarkoittaa sitä, että se akateemisen perheen opsikelija ei välttämättä koe sitä työväenluokasta tullutta kaveria sellaiseksi, jonka seurassa on yhteistä ja siinä viihtyy. Ja toisinpäin."

Älä nyt viitsi. Ei näy, jos kotona ei ole kyllästetty yläluokkaisuudella tai herravihalla.

Näkyy se ero aika monissa asioissa. Ylempään keskiluokkaan syntyneenä olen tavannut työläistaustaisia esim. ainejärjestön toiminnassa. Työläistaustaiset ovat usein rehellisiä ja mutkattomia ja lojaaleja kavereita, mitä ihailen, mutta köyhistä oloista tulevat suhtautuvat rahan käyttöön kovin eri tavalla kuin me, joilla rahaa on aina ollut. He eivät käy talvella laskettelemassa niin ei voi lähteä samalle reissulle, eivätkä ole juuri matkustelleet tai varsinka

Tämä ei riipu koulutustaustasta vaan rikkaudesta, sekoitat asiat keskenään eivätkä ne ole toisistaan riippuvia. 

Latte on sivistyneisyyden huippu, ja sushi, sepä sattui silmiin.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Se työväenluokkaisuus tai keskiluokkaisuus vaan näkyy siinä kivassa kaverissa ja vaikuttaa siitä miten kivaksi toisen kokee. Tarkoittaa sitä, että se akateemisen perheen opsikelija ei välttämättä koe sitä työväenluokasta tullutta kaveria sellaiseksi, jonka seurassa on yhteistä ja siinä viihtyy. Ja toisinpäin."

Älä nyt viitsi. Ei näy, jos kotona ei ole kyllästetty yläluokkaisuudella tai herravihalla.

Näkyy se ero aika monissa asioissa. Ylempään keskiluokkaan syntyneenä olen tavannut työläistaustaisia esim. ainejärjestön toiminnassa. Työläistaustaiset ovat usein rehellisiä ja mutkattomia ja lojaaleja kavereita, mitä ihailen, mutta köyhistä oloista tulevat suhtautuvat rahan käyttöön kovin eri tavalla kuin me, joilla rahaa on aina ollut. He eivät käy talvella laskettelemassa niin ei voi lähteä samalle reissulle, eivätkä ole juuri matkustelleet tai varsinka

Tässäpä huomaa, että sekoitat rahan ja koulutuksen. Moni on varakkaasta perheestä, jossa ei tarvitse ajatella rahankäyttöä, vaikka ei olisi koulutetusta perheestä.

Itse olen akateemisesta perheestä, jossa rahasta on ollut tiukkaa. Minut varmaan olisit luokitellut työläistaustaiseksi, kun en käynyt talvella laskettelemassa enkä matkustellut pitkin maailmaa. Itse asiassa sellaista harrastaneet koulukaverinikaan eivät olleet korkeasti koulutetusta perheestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten edes voi määritellä lastensa ystävien kotitaustat tai sen onko lapsen ystävä "akateemisesta" vai "työväenluokkaisesta" kodista? Vaikka tuntisi lapsen ystävien vanhemmat, niin tuskin kaikkien tutkintoja on läpikäyty.

 

Tuota noin. Mitä tulee lasten kavereihin, niin kyllä minä äitinä soittelen lapseni perään, sovitaan toisten vanhempien kanssa asioita yhdessä jne. Kyllä minä haluan tietää millaisissa kodeissa lapseni aikaansa viettää. Aika ihme vanhemmuutta, jos ei yhtään katso lapsensa perään, missä ja kenen kanssa tämä liikkuu.

Kysytkö samalla tutkintotodistukset vai miten se vanhempien akateemisuus tulee ilmi? Itse tunnen lapseni kaverien ja ystävien vanhemmat hyvin, mutta tiedän heistäkin vain lähinnä työpaikat, en tutkintotaustoja.

 

Aika yksinkertaistahan se on. Jos lapsen äiti on opettaja, niin maisterihan tuo on. Samoin, jos kaverin isä on juristina firmassa X, niin voi päätellä, että on akateeminen. Ei tämä rakettitiedettä ole. Naapurin asunto maksaa aika lailla saman kuin omanikin ja yhtiökokouksessa on nähty, joten omistavat sen asuntonsa myös itse. Jos pyydän kaverin äidin vaikka fb -frendiksi ja sillä on profiilissa tittelinä kirurgi, organisaatiossa keskusasiraala, niin aika on selvää peliä. Miten voi tämäkin olla jollekin epäselvää.

Mites lapset joiden äiti on maisteri ja isä lukiopudokas?

Suhtautuminen rahaan, se on kyllä erilaista. Köyhässä perheessä kasvaneet pelkää että joskus vielä rahat loppuu. Jonkinlainen huijarisyndrooma ehkä lievässä muodossa, ovat luokkaretkellä vauraassa keskiluokassa, tai sanotaanko että ovat vaurastumassa. Se on ehkä se juttu. Pyrkivät johonkin mitä heillä ei ole lapsena ollut, mutta ovat jollain parempiosaisella nähneet. 

Vierailija kirjoitti:

Aika yksinkertaistahan se on. Jos lapsen äiti on opettaja, niin maisterihan tuo on. Samoin, jos kaverin isä on juristina firmassa X, niin voi päätellä, että on akateeminen. Ei tämä rakettitiedettä ole. Naapurin asunto maksaa aika lailla saman kuin omanikin ja yhtiökokouksessa on nähty, joten omistavat sen asuntonsa myös itse. Jos pyydän kaverin äidin vaikka fb -frendiksi ja sillä on profiilissa tittelinä kirurgi, organisaatiossa keskusasiraala, niin aika on selvää peliä. Miten voi tämäkin olla jollekin epäselvää.

Opettajaäiti on voinut käydä ammattikorkeakoulun, ja vaikka se onkin korkeakouluna samalla tasolal kuin yliopisto, amk-taustaisia ei pidetä akateemisina. Pitäydyt myös aika yksinkertaisissa esimerkeissä. Monissa tapauksissa työtehtävä tai ammatti ei kerro mitään koulutuksesta. Esimerkiksi yrittäjästä et pysty välttämättä päättelemään mikä koulutus hänellä on, ellei kyseessä ole yksinyrittäjäduunari joka ajelee firman pakulla työvaatteet päällä. Sitä paitsi ihmiset ovat yksilöitä ja joku saattaa elämänsä aikana luokkaretkeillä useammankin kerran eri suuntiin.

Vierailija kirjoitti:

Suhtautuminen rahaan, se on kyllä erilaista. Köyhässä perheessä kasvaneet pelkää että joskus vielä rahat loppuu. Jonkinlainen huijarisyndrooma ehkä lievässä muodossa, ovat luokkaretkellä vauraassa keskiluokassa, tai sanotaanko että ovat vaurastumassa. Se on ehkä se juttu. Pyrkivät johonkin mitä heillä ei ole lapsena ollut, mutta ovat jollain parempiosaisella nähneet. 

Sinäkin et tajua edes, että raha ja koulutus on kaksi eri asiaa. Ihmisellä ja hänen perheellään voi olla paljon rahaa ilman mitään koulutusta ja toisinpäin. 

Vierailija kirjoitti:

Suhtautuminen rahaan, se on kyllä erilaista. Köyhässä perheessä kasvaneet pelkää että joskus vielä rahat loppuu. Jonkinlainen huijarisyndrooma ehkä lievässä muodossa, ovat luokkaretkellä vauraassa keskiluokassa, tai sanotaanko että ovat vaurastumassa. Se on ehkä se juttu. Pyrkivät johonkin mitä heillä ei ole lapsena ollut, mutta ovat jollain parempiosaisella nähneet. 

Jep, samaa mieltä. Suhtautuminen rahaan on ero. Eikä se ole vain rikkaus tai köyhyys. Keskiluokkataustaisilla on työläistaustaisiin verrattuna eräänlainen varmuus, että keskiluokasta ei putoa noin vain pois kun se on ainoa viitekehys (tai "kupla"), minkä tuntee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika yksinkertaistahan se on. Jos lapsen äiti on opettaja, niin maisterihan tuo on. Samoin, jos kaverin isä on juristina firmassa X, niin voi päätellä, että on akateeminen. Ei tämä rakettitiedettä ole. Naapurin asunto maksaa aika lailla saman kuin omanikin ja yhtiökokouksessa on nähty, joten omistavat sen asuntonsa myös itse. Jos pyydän kaverin äidin vaikka fb -frendiksi ja sillä on profiilissa tittelinä kirurgi, organisaatiossa keskusasiraala, niin aika on selvää peliä. Miten voi tämäkin olla jollekin epäselvää.

Opettajaäiti on voinut käydä ammattikorkeakoulun, ja vaikka se onkin korkeakouluna samalla tasolal kuin yliopisto, amk-taustaisia ei pidetä akateemisina. Pitäydyt myös aika yksinkertaisissa esimerkeissä. Monissa tapauksissa työtehtävä tai ammatti ei kerro mitään koulutuksesta. Esimerkiksi yrittäjästä et pysty välttämättä päättelemään mikä koulutus hä

Täällä meilläpäin ne yrittäjät ovat yrittäjiä sillä tavalla, että ollaan vaikka yksityislääkäreitä. Ei liikuta pakuilla. Ilmeisesti siellä teilläpäin ei olla niin selkeillä keskiluokkaisilla asuinalueilla kuin meilläpäin. Sekaan mahtuu pakukansaakin. Itse näkisin, että pakukansa on aika selkeästi duunareita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika yksinkertaistahan se on. Jos lapsen äiti on opettaja, niin maisterihan tuo on. Samoin, jos kaverin isä on juristina firmassa X, niin voi päätellä, että on akateeminen. Ei tämä rakettitiedettä ole. Naapurin asunto maksaa aika lailla saman kuin omanikin ja yhtiökokouksessa on nähty, joten omistavat sen asuntonsa myös itse. Jos pyydän kaverin äidin vaikka fb -frendiksi ja sillä on profiilissa tittelinä kirurgi, organisaatiossa keskusasiraala, niin aika on selvää peliä. Miten voi tämäkin olla jollekin epäselvää.

Opettajaäiti on voinut käydä ammattikorkeakoulun, ja vaikka se onkin korkeakouluna samalla tasolal kuin yliopisto, amk-taustaisia ei pidetä akateemisina. Pitäydyt myös aika yksinkertaisissa esimerkeissä. Monissa tapauksissa työtehtävä tai ammatti ei kerro mitään koulutuksesta. Esimerkiksi yrittäjästä et pysty välttämättä päättelemään mikä koulutus hä

Sotken pakkaa vielä enemmän ja muistutan, että sillä "duunarillakin" voi myös olla maisterin paperit. Esimerkiksi isälläni on, vaikka hän ei ole niitä hommia tehnyt kuin nuorena. Nykyään on yrittäjä joka ajelee firman pakolla työvaatteet päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika yksinkertaistahan se on. Jos lapsen äiti on opettaja, niin maisterihan tuo on. Samoin, jos kaverin isä on juristina firmassa X, niin voi päätellä, että on akateeminen. Ei tämä rakettitiedettä ole. Naapurin asunto maksaa aika lailla saman kuin omanikin ja yhtiökokouksessa on nähty, joten omistavat sen asuntonsa myös itse. Jos pyydän kaverin äidin vaikka fb -frendiksi ja sillä on profiilissa tittelinä kirurgi, organisaatiossa keskusasiraala, niin aika on selvää peliä. Miten voi tämäkin olla jollekin epäselvää.

Opettajaäiti on voinut käydä ammattikorkeakoulun, ja vaikka se onkin korkeakouluna samalla tasolal kuin yliopisto, amk-taustaisia ei pidetä akateemisina. Pitäydyt myös aika yksinkertaisissa esimerkeissä. Monissa tapauksissa työtehtävä tai ammatti ei kerro mitään koulutuksesta. Esimerkiksi yrittäjästä et pysty välttämättä päättelemään mikä koulutus hä

Niin, tässä maassa on mm. lääkärifirma, jota johtaa röntgenhoitajan koulutuksen saanut henkilö. Tienaa varmaan vähän enemmän kuin koulutuksellaan ylvästelevä palsta-akateeminen, joka käy talvisin laskettelemassa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtautuminen rahaan, se on kyllä erilaista. Köyhässä perheessä kasvaneet pelkää että joskus vielä rahat loppuu. Jonkinlainen huijarisyndrooma ehkä lievässä muodossa, ovat luokkaretkellä vauraassa keskiluokassa, tai sanotaanko että ovat vaurastumassa. Se on ehkä se juttu. Pyrkivät johonkin mitä heillä ei ole lapsena ollut, mutta ovat jollain parempiosaisella nähneet. 

Sinäkin et tajua edes, että raha ja koulutus on kaksi eri asiaa. Ihmisellä ja hänen perheellään voi olla paljon rahaa ilman mitään koulutusta ja toisinpäin. 

Tajuan kyllä. Tottakai. Mutta silti olen sitä mieltä että suhtautuminen rahaan on työväenluokasta ja keskiluokasta tulevilla kokemukseni mukaan erilaista. En ole tätä ennen joutunut ajattelemaan kovin tarkkaan, mutta voin yrittää selittää. Pitää miettiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtautuminen rahaan, se on kyllä erilaista. Köyhässä perheessä kasvaneet pelkää että joskus vielä rahat loppuu. Jonkinlainen huijarisyndrooma ehkä lievässä muodossa, ovat luokkaretkellä vauraassa keskiluokassa, tai sanotaanko että ovat vaurastumassa. Se on ehkä se juttu. Pyrkivät johonkin mitä heillä ei ole lapsena ollut, mutta ovat jollain parempiosaisella nähneet. 

Jep, samaa mieltä. Suhtautuminen rahaan on ero. Eikä se ole vain rikkaus tai köyhyys. Keskiluokkataustaisilla on työläistaustaisiin verrattuna eräänlainen varmuus, että keskiluokasta ei putoa noin vain pois kun se on ainoa viitekehys (tai "kupla"), minkä tuntee. 

Edelleenkin sekoitat koulutuksen ja rahan. 

Keskiluokkaan kuuluu muuten suurin osa kansasta. Se ei anna mitään varmuutta yhtään mistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtautuminen rahaan, se on kyllä erilaista. Köyhässä perheessä kasvaneet pelkää että joskus vielä rahat loppuu. Jonkinlainen huijarisyndrooma ehkä lievässä muodossa, ovat luokkaretkellä vauraassa keskiluokassa, tai sanotaanko että ovat vaurastumassa. Se on ehkä se juttu. Pyrkivät johonkin mitä heillä ei ole lapsena ollut, mutta ovat jollain parempiosaisella nähneet. 

Jep, samaa mieltä. Suhtautuminen rahaan on ero. Eikä se ole vain rikkaus tai köyhyys. Keskiluokkataustaisilla on työläistaustaisiin verrattuna eräänlainen varmuus, että keskiluokasta ei putoa noin vain pois kun se on ainoa viitekehys (tai "kupla"), minkä tuntee. 

Amiksen käynyt, yrittäjänä työskentelevä, veljeni ei millään tavalla ole akateeminen äitimme maisterintutkintoa lukuunottamatta, mutta hänellä on kyllä aina ollut suht varma taloudellinen tilanne elämässään. Siitä piti huolen nuorena perustettu hyvin menestynävä yritys sekä jo nuorena isältään saamansa perintö.

Vierailija kirjoitti:

Perinteiset varakkaat/akateemiset suvut Suomessa ovat joko ruotsalaista tai saksalaista syntyperää.

Kyllä se näin pitkälti on, myös venäläisiä emigrantteja. Noita kaikkia on omassa suvussani (aloittaja) ja miehen suvussa myös.

Ja todella myös naiset olivat akateemisia suvussani. Suomessakin pääsi opiskelemaan alkuun erityisluvalla, mutta noihin aikoihin sukuni äidin puolelta ei vielä asunut Suomessa. Isän puolen naisissa oli sitten naisia, jotka eivät olleet ammatissa. Mutta heilläkin oli koulutusta, se oli tapana hankkia ulkomailta. Nuoriso lähetettiin pois kotoa aikuistumaan, sivistymään ja oppimaan kieliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtautuminen rahaan, se on kyllä erilaista. Köyhässä perheessä kasvaneet pelkää että joskus vielä rahat loppuu. Jonkinlainen huijarisyndrooma ehkä lievässä muodossa, ovat luokkaretkellä vauraassa keskiluokassa, tai sanotaanko että ovat vaurastumassa. Se on ehkä se juttu. Pyrkivät johonkin mitä heillä ei ole lapsena ollut, mutta ovat jollain parempiosaisella nähneet. 

Sinäkin et tajua edes, että raha ja koulutus on kaksi eri asiaa. Ihmisellä ja hänen perheellään voi olla paljon rahaa ilman mitään koulutusta ja toisinpäin. 

Tajuan kyllä. Tottakai. Mutta silti olen sitä mieltä että suhtautuminen rahaan on työväenluokasta ja keskiluokasta tulevilla kokemukseni mukaan erilaista. En ole tätä ennen joutunut ajattelemaan kovin tarkkaan, mutta voin yrittää selittää. Pitää miettiä. <

Mieheni on ylempää keskiluokkaa ja itse olen työväenluokkainen. Jos jotain pitää tehdä, oma ajatus on aina, että tehdään itse. Mies palkkaa ajattelematta ammattimiehen asian tekemiseen. Jos pitää ostaa kengät, hän ostaa laadukkaat ja hyvä, minä halvat. Kyllä se rahankäyttö hyvin erilaista on ja myös työn arvo. Monelle duunarille se itse tekeminen on myös merkki miehisyydestä, naiseudesta. Keskiluokkaiselle se on vain rahakysymys ja miehen arvo ei määrity sillä, että osaa remontoida kotona.

Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Koulutus on kaikille avointa. Toki akateemisten lapset menevät useammin yliopistoon kuin duunareiden, mutta kaikilla on mahdollisuus.

Sitäpaitsi miten määritellään millainen akateemisen pitäisi olla? Isäni ja allekirjoittanut olemme molemmat DI:jä, mutta ihan tavallisia tallaajia olemme. Emme kylläkään notku baarissa vetämässä keskikaljaa, mutta emme kyllä myöskään käy jatkuvasti oopperassa tai keskustele kotona kauhean syvällisiä vaikkapa filosofiasta.

Kannattaa vähän relata ja olla ihan sen kanssa jonka kanssa hyvältä tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Koulutus on kaikille avointa. Toki akateemisten lapset menevät useammin yliopistoon kuin duunareiden, mutta kaikilla on mahdollisuus.

Sitäpaitsi miten määritellään millainen akateemisen pitäisi olla? Isäni ja allekirjoittanut olemme molemmat DI:jä, mutta ihan tavallisia tallaajia olemme. Emme kylläkään notku baarissa vetämässä keskikaljaa, mutta emme kyllä myöskään käy jatkuvasti oopperassa tai keskustele kotona kauhean syvällisiä vaikkapa filosofiasta.

Kannattaa vähän relata ja olla ihan sen kanssa jonka kanssa hyvältä tuntuu.

 

Mahdollisuus opiskella ja yhteiskuntaluokat eivät ole toisiaan poissulkevia.