Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun lapsi mieluummin kiukkuaa nälkää kuin syö?
14.06.2024 |
Meillä aika usein käy niin, että lapsi kieltäytyy syömästä vaikka olisi hänen lempiruokaa pöydässä. Ja vaikka hänellä on nälkä. Ja koska ei syö niin nälkä pahenee ja kiukuttelee nälkänsä vuoksi. Eikä suostu syömään seuraavallakaan aterialla. Päivä menee nälän takia kiukutellessa. Ruoka ei silti kelpaa vaikka olisi mitä ruokana. Hän saattaa ihan sanoa että valitsen kiukun. Ei siinä muuten mitään mutta samalla menee kaikkien päivä siinä, mitään ei oikein pysty tekemään ja sovitut menot on pakko perua kun ei nälkäänsä suoraa huutoa huutavaa lasta voi kantaa vaikka kauppakeskusreissulle vaan on jäätävä sitten kotiin. Itsellä alkaa olla ideat ja keinot loppu. Miten te muut ratkaisette tällaisen asian?
Kommentit (106)
Ruokailu on etuoikeus, ei pakko, velvollisuus tai palkinto. Rajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitään muuta erityistä arjessa? PDA?
Kasvatamme lapsemme. Lapset syö kun on nälkä. Meillä ei ole koskaan ollut pakko syödä. Meillä saa syödä. Jos paino on normaali niin lapsi on syönyt ja aloite Porvoosta.
Minkä ikäinen lapsi on? Miten lapsen ruokailu sujuu päiväkodissa?
Tekemällä ruokailutilanteesta valtataistelun kasvatat vain lapsen egoa. Sinä jotenkin ärsytät tiedostamattasi lasta ja pistät nokkavasti valitsemaan syömisen tai kiukun. Tottakai mielensä pahoittanut pikkulapsi valitsee herkästi sen kiukun. Lakkaa ärsyttämästä lasta noissa ruokailutilanteissa.
Koita käsittää, että lapsi ei ole kognitiivisesti ja sosiaalisilta taidoiltaan tasaveroinen aikuisen kanssa. Ei ole kyse siitä, kumpi pomottaa kovempaa. Tuollainen käytös on lapsellista sinulta aikuisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ruokailut liian myöhään lapsen nälän huomioiden? Välipala?
Ei ole liian myöhään, meillä on viisi ateriaa päivässä samoihin aikoihin. Usein aloittaa jo aamiaisella sen ettei syö. Ap
Eli helvetilliseltä valtataistelulta kuulostaa. Lapsi syö kunnon nälkä. Anna olla ilman, älä tuputa. Ei se vuosikausia jaksa taistella.
Miksi lapsi on niin voimakkaassa tunnetilassa syömistilanteissa, että pakotat valitsemaan syömisen tai kiukun? Mitä tapahtuu ennen tätä? Avaapa vähän tätä, niin päästään ongelman ytimeen. Tilanne ei synny tyhjästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
37 jatkaa.
Eli meillä ei tosiaan ruoka-aine allergioista tullut lapselle muuta kuin tuollaisia hirveitä raivareita. Ja käytännössä aina kun raivareita alkoi olla niin paljon että haittasivat normaali elämää niin ruvettiin pitämään ruokapäiväkirjaa. Eli kirjattiin ylös ihan joka ainoa asia mitä lapsi söi. Eli ei kirjattu että lihaperunoita vaan kirjattiin kaikki ainesosat mitä lihaperunoita oli ylös. Ja tietysti kirjattiin myös oireilu siihen ylös. Näin saattoi välillä huomata että oireili vaikka E472c lisäaineelle tai vaikka kanelille tai kanamunalle. Työlästä mutta palkitsevaa.
Syy yhteyksien löytymistä vaikeutti se että lapsi kesti osaa allergiaa aiheuttavia juttuja tietyn määrän. Esimerkiksi jos söi meetwurstileivän kaakaon kanssa niin raivosi. Mutta kaakao mukillinen ilman meetwurstia ok. Tai meerwurstileipä veden kanssa ok. Mutta yhdessä raivoaminen koska kyseisessä meetwurstissa lisäaine joka ei sopinut ja samoin kaaakao ei sopinut kunnolla.
Omalla kokemuksella veikkaisin että apn lapsi reagoi johonkin ruoka-aineeseen ja se tekee huonon ja kurjan olon. Ja siksi ei syö ja kiukkuaa. Meillä esikoinen oppi joskus 8-9 vuotiaana sanomaan että allergiakurjaolo. Siihen asti vaan raivosi kurjaa oloaan syötyään jotain sopimatonta.
Itse alkaisin pitämäään apn tilanteessa ruokapäiväkirjaa ja seuraamaan aiheuttaako joku asia ongelmia. Jos lapsi syö välillä kuitenkin hyvin jne niin veikkaisin että ongelma ei olisi välttämättä joka päivä käytettävissä ruoka-aineissa kuten maito, vehnä jne vaan ennemmin satunnaisesti käytettävissä. Tyypillisiä ongelman aiheuttajia voisi olla edellisten lisäksi kanamuna, kala, pähkinät, tomaatti, porkkana jne. Siis ongelmia voi aiheuttaa mikä ruoka-aine tahansa mut kannattaa ensin tarkastella yleisimpiä vaihtoehtoja.
Myös allergiatesteissä voi käydä jos saa lähetteen. Valitettavasti niissä testataan yleensä vain perussetti noin 10 ruoka-ainetta mutta kyllä niistä testeistäkin voi saada jotain vinkkiä mahdollisesti sopivista/sopimattomista ruoka-aineista.
tsemppiä ap! Meillä helpotti kun löydettiin sopiva ruokavalio. Ja vaikka välillä se ruokavalio muuttui niin helpotti kun tiesi mitä tehdä kun alkoi taas tulla ongelmia ruokailun ja raivoamisen kanssa. Nyt esikoinen on jo aikuinen ja syö melkein kaikkea. Pähkinöitä välttelee edelleen isompina määrinä koska niistä tulee kurja olo vieläkin.
Allergia. Vatsa on kipeä eikä lapsi hahmota mistä on kyse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No miten nuo tilanteet syntyvät? Kuulostaa siltä, että teillä on vuorovaikutuksessa jotain häikkää. Ärsytätkö lasta tiedostamattasi jotenkin hänen tullessaan pöytään? Millaisia ruokailutilanteet ovat?
Miksi kutsut käytöstä nälkäkiukuksi? Nälkäkiukku on yleensä sitä, että ruokailu on venynyt liian pitkälle. Kuitenkin kiistät, että näin olisi käynyt. Tässä on ristiriita.
Tilanteet syntyy yllättäen. En ärsytä lasta hänen tullessa pöytään vaan ihan samalla tavalla pyydän syömään aina. Joskus syö hyvin, joskus kieltäytyy syömästä. Kutsun asiaa nälkäkiukuksi koska lapsi kiukkuaa nälän takia. Hänellä syöminen venyy liian pitkälle, koska kieltäytyy syömästä vaikka ruokaa on tarjolla. Ei hän siinä pöydässä välttämättä kiukkua vaan sitten myöhemmin ja silloin nälän takia. Mutta ei edelleenkään suostu syömään. Sitten kiukkuaa myöhemmin vain lisää, koska nälkä yltyy. Muttei edelleenkään suostu syömään vaikka ruoka on tarjolla. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät että lapsella on nälkä?
Hän sanoo. Ja näen sen hänen käyttäytymisestä. Ja edellisestä syömisestä on aikaa esim aamulla heräämisen jälkeen iltapalasta on aikaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko joku meno tai tekeminen, jota mukula erityisesti inhoaa? Vie sinne/pane tekemään sitä aina, kun alkaa kiukutella ruuasta.
Vierailija kirjoitti:
Kasvatamme lapsemme. Lapset syö kun on nälkä. Meillä ei ole koskaan ollut pakko syödä. Meillä saa syödä. Jos paino on normaali niin lapsi on syönyt ja aloite Porvoosta.
Huoh. Meilläkään ei ole pakko syödä. Ja paino on normaali, koska välillä lapsi syö hyvin. Ongelma sinänsä ei edes ole se syöminen vaan ne nälkäkiukut. Ihan sama vaikka ei välillä söisi, jos ei sitten kiukkuaisi niin pahasti että mikään suunniteltu tekeminen ei onnistu. Tämän aloitukseni aihe on siis lähinnä ne kiukut. Ei syöminen. Kiukut vain johtuu nälästä. Eikä lapsi suostu syömään, jotta kiukku loppuisi. Jos joskus olen saanut hänet harhautettua syömään on kiukutkin siltä päivältä loppuneet ihan minuutissa kokonaan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ovat erilaisia.
Yksi lapsistani alkoi kieltäytyä välipaloista jo varhain, ja kouluaikana tuli jatkuvasti palautetta, miten ei syö koulussa. On aikuisenakin sitä tyyppiä, joka syö vain nälkäänsä.
Toinen oli loputon kaivo, ja yhä hänessä on samaa piirrettä. Usein kävi mielessä, ettei voi olla taas nälkäinen, mutta niin vaan oli. Opin myös varhain, että millään välipalalla ei tee mitään hänen kanssaan vaan pakkasin suosiolla kunnon ruokaa kunnon annoksen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen lapsi on? Miten lapsen ruokailu sujuu päiväkodissa?
Viisi. Päiväkodissa ei juuri halua syödä. Siellä niillä ei ole aikaa juuri kiinnittää asiaan huomiota, niin ei vain sitten syö siellä juuri mitään. Mutta kiukuttelee nälän vuoksi sielläkin, jos ei ole syönyt. Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsi on niin voimakkaassa tunnetilassa syömistilanteissa, että pakotat valitsemaan syömisen tai kiukun? Mitä tapahtuu ennen tätä? Avaapa vähän tätä, niin päästään ongelman ytimeen. Tilanne ei synny tyhjästä.
En pakota valitsemaan, vaan sanon vain rauhallisesti, että jos et halua syödä niin ei ole pakko, voit nousta pöydästä jos et syö. Olen muutaman kerran häneltä ruokailujen välissä tästä asiasta jutellessa kysynyt, että eikö olisi kivampi syödä kuin kärsiä nälästä ja sitten kiukuta sen nälän vuoksi. Silloin lapsi on pari kertaa tiuskaissut, että valitsen kiukun. Ja lisännyt siihen että minun täytyy saada kiukutella kun kiukuttaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myy se paska sirkukseen.
Totta! En ole koskaan nähnyt pientä enkä isoa ihmistä, joka ei ole syönyt, kun on nälkä ja ruokaa tarjolla. Haluaisin nähdä ja maksan toki.
Minä olen ja paria sellaista hoitanutkin töissä. Toinen päätyi välillä sairaalaan saamaan nesteytystä ja ravintoa.
Itse sanoisin, että kuuluu lapsen kehitykseen. Ei kaikille, mutta joillekin. Mulla yksi lapsista teki ruoasta ja ruokailusta pelin, muilta ruokailu sujui ongelmitta.
Kyllä se lapsi saa sitten huutaa sitä nälkäänsä ja kiukkuaan kaupassa tai muualla. Sellaisia lapset ovat. Mun lapsista yksi heittäytyi huutaen levyksi kaupan lattialle, kun ei saanut haluamaansa, muut kävelivät lampaina mukana. Sellaista se on - lapsiperhe-elämä.
Älä tee siitä ruokailusta asiaa. Unohda koko juttu. Pyydät syömään, annat ruoan eteen. Lapsi joko syö tai on syömättä.
Uskoisin, että ohi menee.
Ja olet jo hakenut asiaan apua. Lapsi tarve ja normaalipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Mitään muuta erityistä arjessa? PDA?
Voi jeesus nyt taas tän muoti-diagnoosin kanssa. Joo, se on ihan oikea ilmiö, mutta ei sitä ole joka toisella autistilla/ADHD:lla saati ihan tavallisella kakaralla. Ihan samanlaista järjetöntä jänkkäystä saa aikaan liian lepsu kasvatus, jossa lapsen just annetaan " valita kiukku" sen sijaan että sanottaisiin, että istu alas ja syö tuosta jogurtti, muuta ei tarvitse jos ei enää ole nälkä. Mutta ei anneta lapsen valita itseään vahingoittavaa käytöstä, se on ihan järjetöntä.
Ja vielä tuosta PDA:sta: on myös olemassa ihan tavallista voimakasta omaehtoisuutta erityisesti nepsylapsilla. Sitä toki saa vahvistettua patologisiin mittasuhteisiin olemalla jatkuvasti napit vastakkain lapsen kanssa. Mutta sellainen voimakaskaan omaehtoisuus ei ole PDA:ta.
meillä lapsi kasvatettiin tavoille, mutta ymmärrän toki, ettei se sovi kaikille perheille