Alan tajuta, etten saa koskaan kumppania eikä se vain "ilmesty kun sitä vähiten odottaa"
Olen ihan mukiinmenevän näköinen, en tietääkseni persoonalta hirviömäinen 41v nainen joka olisi halunnut pari lasta, kumppanin jonka kanssa jakaa arkea.
Ei kukaan oikeasti lähesty livenä paitsi juopot itseäni 20v vanhemmat setämiehet tai oudot afrikkalaiset jotka hädin tuskin puhuvat englantia tai suomea.
Deittiäpeissä olen laittanut ylärajaksi 50v mutta katsottuani sen ikäisten suomalaismiesten tarjontaa, en vaan pysty. Aivan rupsahtaneita liki jokaikinen.
Nuoremmat jotka eivät ole totaalisia sohvaperunoita eivät ikinä laita tykkäystä takaisinpäin.
Kai sitä yksinkin elelee, mutta se ei koskaan ollut elämänsuunnitelmani tai "valintani".
Suurin virheeni oli kuunnella kaikkia sukulaisia, ystäviä, tätejä ym. jotka hokivat että kyllä se oikea sitten tulee sitten kun sitä vähiten odottaa. Eikä tule. Nekin harvat kerrat kun olen saanut 'sutinaa' niin on pitänyt tehdä hommia ja etsimällä etsiä, seuloa, jutella. Eivät ne ole mistään taivaasta tipahtaneet.
Kommentit (811)
Vierailija kirjoitti:
"Ja tällöin muodostuu päällisin puolin hyvinkin epätodennäköisiä pareja."
Missähän nämä parit mahtavat oikein piileskellä, kun heitä ei missään näe?
Ihmetyttää tämä ilmeisesti yhden henkilön ylläpitämä keskustelu tässä ketjussa, missä hän koko ajan koettaa väittää, että ulkoisesti aivan eri paria olevat parit ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Kerro nyt missä olet tällaisia pareja nähnyt vai onko oma parisuhteesi sellainen, jolloin koet tarvetta normalisoida sitä?
Totta kai kaikkiin asioihin on poikkeuksia, mutta pääsääntöisesti parit ovat samankaltaisia suosioltaan ja ulkonäöltään.
Ihan tavallisessa elämässä näitä näkee. Mene vaikka Prisman aulaan istumaan muutamassa tunnissa niin näet ulkoisesti hyvinkin nepäsuhtaisia pareja. Kauniilla on rumia ja tavallisia pareja taviksilla on sekä rumia että kauniita pareja. Elävässä elämässä olen myös tavannut hyvin viehättäviä ihmisiä ja kun olen heidän puolisonsa tavannut niin voi vaan ihmetellä mikä heidätkin on saanut toisensa valitsemaan kun ei ole yhtään mitään yhteistä.
Itse olen myös rumahko tavis (lapsuudenaikainein onnettomuus jätti pysyvät jäljet) ja vittumainen ja epäempaattinen luonne ja silti mieheni on todella komea, älykäs, menestynyt, pitkä ja tumma ( toimi opiskeluaikana mallina) ja ennenkaikkea mukava.
Tilanne siellä tasoteoreetikon yksinäisessä hikikomerossa varmasti näyttää erilaiselta kuin elävässä elämässä ihmisten parissa
.
Vierailija kirjoitti:
"Fiksu mies tarvitsee parisuhteeseen paljon muutakin, kuin seksiä. "
Kyllä. Parisuhteessa on pitkän päälle tärkeintä toimiva arki ja se että toiveet ja odotukset elämästä menevät riittävästi yhteen.
Seksi tulee siinä sitten sivussa ja se useimmiten toimii kun nuo edelliset toimivat.
Miehet kaipaavat kyllä suhteessaan muutakin sisältöä kuin seksiä - suurin osa miehistä siis, toki joillekin voi pelkkä seksikin riittää. Mutta tuosta olen eri mieltä, että kunhan vain arki toimii ja toivotaan elämältä samansuuntaisia asioita, niin seksikin toimisi. Ei mene välttämättä näin. Itselläni on kokemus suhteesta, jossa olimme todella samanhenkisiä, viihdyimme yhdessä ja suhteen moni osa-alue toimi todella hyvin - mutta seksuaalisesti olimme sitten kuitenkin liian erilaisia. Seksi ei todellakaan toiminut. Seksi ei muutenkaan "tule siinä sivussa", vaan se on keskeinen osa-alue suhteessa. Mutta siinä toki samaa mieltä, että myös henkisen puolen pitää toimia, pitää oikeasti olla yhteensopivat persoonat, ja toiveet suhteelle pitää olla samanlaiset, arvomaailman ja ajattelutapojen samansuuntaiset jne.
N46
Jokaisella naisella on kyllä ottajia mutta ei kelpaa
"Mutta niin, mistä voi tietää oman tasonsa? Mistä voi tietää, ketkä miehet ovat samantasoisia kuin itse olen?"
Sen tiedät siitä miehestä, jonka kanssa olet ollut pitemmässä parisuhteessa. Kevyttä seksipitoista tapailua ei lasketa, vaan ainostaan yhdessä asuminen tms. oikea sitoutuminen.
Näin siis tasoteorian mukaan. Eri
"Tasoteoriassa huomioidaan myös sosiaalisuus merkittävällä tavalla. Ihminen, joka ei ole sosiaalisesti taitava jää maksimissaan tavikseksi, vaikka olisi kaunis tai komea. "
Ei huomioida. Perinteinen tasoteoria ottaa huomioon tasan kaksi asiaa: ulkonäön ja statuksen.
Ihmiset toki aina sitten selittävät miten tasoteoria kyllä oikeastaan ottaa huomioon sitä ja tätä mutta valitettavasti näin ei ole. Nämä ovat vain paikkailuyrityksiä kun tasoteorian melkoinen kapeakatseisuus tulee kritiikin kohteeksi.
Täälläkin on jo moneen kertaan kerrottu että kun olet kaunis niin kiinnostuneita riittää. Mitään sosiaalisuutta siinä ei tarvita.
kyllä 41 vuotias emäntä alkaa olla liian vanha jo minulle,
tv mies 53
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Fiksu mies tarvitsee parisuhteeseen paljon muutakin, kuin seksiä. "
Kyllä. Parisuhteessa on pitkän päälle tärkeintä toimiva arki ja se että toiveet ja odotukset elämästä menevät riittävästi yhteen.
Seksi tulee siinä sitten sivussa ja se useimmiten toimii kun nuo edelliset toimivat.
Miehet kaipaavat kyllä suhteessaan muutakin sisältöä kuin seksiä - suurin osa miehistä siis, toki joillekin voi pelkkä seksikin riittää. Mutta tuosta olen eri mieltä, että kunhan vain arki toimii ja toivotaan elämältä samansuuntaisia asioita, niin seksikin toimisi. Ei mene välttämättä näin. Itselläni on kokemus suhteesta, jossa olimme todella samanhenkisiä, viihdyimme yhdessä ja suhteen moni osa-alue toimi todella hyvin - mutta seksuaalisesti olimme sitten kuitenkin liian erilaisia. Seksi ei todellakaan toiminut. Seksi ei muutenkaan "tule siinä sivussa", vaan se on keskei
Kaikille ei se seksi ole niin merkityksellistä, että se kaataisi muuten hyvä bän suhteen. Esim. itselleni seksi on jokseenkin yhdentekevää. Aivan sama onko sitä vai eikö ole. Mielestäni nykyaikana sitä korostetaan liikaa. Eli ennenkaikkea kannattaa tuntea itsensä ja se mitä haluaa ja arvostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinderistä nyt vaan miestä. Ei oman ikäistä saati vanhempaa vaan nuorempaa. Sulle sopiva ikähaarukka 30-39. Kuuntele minua, erosin 41-vuotiaana, puolen vuoden päästä siitä löysin hyvän miehen tinderistä ja nyt olemme avoliitossa. Täytän 43 syksyllä.
Mutta joo, työtä se vaati, eli itsensä alttiiksi laittamista, oman miesmaun pohdintaa, eri miestyyppien testailua ja sitten sitä aktiivista deittailua ja miesten lähestymistä siellä tinderissä. Ei tule kukaan enää nykyään kotoa hakemaan. Mutta eihän mikään muukaan onni ja menestys tule itsellään. Maailma on tarjotin josta jokainen ottaa tai on ottamatta.Miksi esimerkiksi kolmekymppinen, fiksunnäköinen, urheilullinen ja menevä mies laittaisi Tinderissä tykkäystä itseään 10 vuotta vanhemmalle tanttaralle?? Jos tarjolla on samanikäisiä tai nuorempia, ki
Ai miksi?
No koska se mies ei saa tinderissä tykkäyksiä oman ikäisiltään eikä nuoremmiltakaan. Palstalta kuultu.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella naisella on kyllä ottajia mutta ei kelpaa
Ihan hyvä. Koska jos nainen ottaisi sellaisen miehen joka "vain kelpaa", ei parisuhdeseksistä tulisi mitään, ja molemmat olisivat onnettomia: mies kävisi ehkä maksullisissa ja vaimo vieraissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menkää sporttibaareihin peli-iltoina, mutta lähestykää vain erätauoilla tai pelin päätyttyä.
Ei toimi. Asun Keski-Euroopassa ja käyn katsomassa kaikki suuret urheilutapahtumat pubeissa, usein myös olen liikkeellä yksin. Seuraa on löytynyt tasan nolla kertaa. Jutteluseuraa pelin ajaksi toki, mutta ei mitään sen kummempaa.
Oletko mies vai nainen?
Nainen.
Jos olet pubissa istunut vierekkäin juttelemassa eri miesten kanssa futismatsin keston ajan, eikä kertaakaan ole minkäänlaista kipinää tai kiinnostusta herännyt miehen suunnalta, niin pelkäänpä pahoin että ulkonäössäsi on todennäköisesti jotain todell
Olen eri, mutta tuossa on kaksi asiaa:
1. On hyvin yleistä arvioida oma ulkoinen taso yläkanttiin
2. Tasoteoriassa suosioon vaikuttavat myös muut asiat kuin ulkonäkö, myös naisen kohdalla
"Mutta tuosta olen eri mieltä, että kunhan vain arki toimii ja toivotaan elämältä samansuuntaisia asioita, niin seksikin toimisi. Ei mene välttämättä näin."
Olet oikeassa. Sanomani oli kärjistys jolla tarkoitin lähinnä sitä että jos elämä sujuu helposti yhdessä niin siinä on yksi merkittävä este poissa joka useimmiten aiheuttaa ongelmia myös seksissä. Jos riidellään paljon kotitöistä tai ajatukset siitä mitä tehdään yhdessä ovat kovin erilaiset niin se usein johtaa myös siihen että suhde viilenee myös makuuhuoneessa.
Mutta haluttomuutta on toki myös muunlaista ja muista syistä johtuvaa.
Vierailija kirjoitti:
"Sillä tarkoitetaan tuota ehkä Amerikassa. Suomessa naapurintyttö on ihan vain se tavallinen perustyttö koulussa jota ei kukaan erityisemmin noteeraa."
Tämän noteeraamattomuuden voi miehenä hyvin allekirjoittaa. Kun itse olin teini, katselin vain niitä luokan kauneimpia tyttöjä vaikka ei se oma ulkonäkö kylle heihin mitenkään riittänyt. Nyt kun vähän vanhempana ja kypsempänä katselen luokkakuvia niin ei voi kuin ihmetellä että miksi en yrittänyt niitä muita. Nyt näyttävän omiin silmiin oikein näteiltä tavallisilta tytöiltä ja niihin minulla olisi kyllä ollut ihan mahdollisuuskin. Mutta kun oli nuori ja tyhmä niin ei sille voi mitään.
Siis oikeasti nyt sinä aikuisena miehenä harmittelet jotain lukioajan ihastuksiasi ja menetettyjä kuvitteellisia mahdollisuuksia? Tosi kummallista. Lukiossa ollaan vielä nuoria ja keskeneräisiä - ei se elämänkaaren kannalta mitään haittaa, vaikka silloin olisi ollut joku epärealistinen ihastus tai et olisi "tajunnut" kiinnostua jostain tietyistä tytöistä. Miten elämäsi olisi ollut erilaista, jos sinulla olisi ollut joku teiniseurustelu jonkun ei-niin-suositun tytön kanssa? Jos seksiä mietit, niin eihän sitä välttämättä olisi edes ollut, joskin olisit toki ehkä voinut ainakin pussailla ja käydä yhdessä leffassa. Mutta entä sitten? Itse en seurustellut lukiossa, mutta ei haittaa yhtään nyt yli 40-vuotiaana naisena. Enkä todellakaan haikaile yhdenkään lukiossa olleen, mahdollisesti kivan tai kivannäköisen pojan perään - lukioajat ovat menneisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ja tällöin muodostuu päällisin puolin hyvinkin epätodennäköisiä pareja."
Missähän nämä parit mahtavat oikein piileskellä, kun heitä ei missään näe?
Ihmetyttää tämä ilmeisesti yhden henkilön ylläpitämä keskustelu tässä ketjussa, missä hän koko ajan koettaa väittää, että ulkoisesti aivan eri paria olevat parit ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Kerro nyt missä olet tällaisia pareja nähnyt vai onko oma parisuhteesi sellainen, jolloin koet tarvetta normalisoida sitä?
Totta kai kaikkiin asioihin on poikkeuksia, mutta pääsääntöisesti parit ovat samankaltaisia suosioltaan ja ulkonäöltään.
Ihan tavallisessa elämässä näitä näkee. Mene vaikka Prisman aulaan istumaan muutamassa tunnissa niin näet ulkoisesti hyvinkin nepäsuhtaisia pareja. Kauniilla on rumia ja tavallisia pareja taviksilla on sekä rum
Kyllä minä käyn Prismassa ja näen paljon pareja myös työssäni enkä ole mikään yksinäinen mies, vaan keski-ikäinen, pitkään naimisssa ollut nainen. Minunkin mieheni on hyvin komea.
Eli syysi pitää asiaa (poikkeusta) esillä on oma parisuhteesi normalisoinnin tarve.
"Sen tiedät siitä miehestä, jonka kanssa olet ollut pitemmässä parisuhteessa."
Minä olen siis samaa tasoa kuin mieheni joka on taas samaa tasoa kuin minä. Selvä, mutta mitä tuo siis selittää? Mikä se meidän tasomme on suhteessa muihin? Sitähän tuo ei kerro mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
"Tasoteoriassa huomioidaan myös sosiaalisuus merkittävällä tavalla. Ihminen, joka ei ole sosiaalisesti taitava jää maksimissaan tavikseksi, vaikka olisi kaunis tai komea. "
Ei huomioida. Perinteinen tasoteoria ottaa huomioon tasan kaksi asiaa: ulkonäön ja statuksen.
Ihmiset toki aina sitten selittävät miten tasoteoria kyllä oikeastaan ottaa huomioon sitä ja tätä mutta valitettavasti näin ei ole. Nämä ovat vain paikkailuyrityksiä kun tasoteorian melkoinen kapeakatseisuus tulee kritiikin kohteeksi.
Täälläkin on jo moneen kertaan kerrottu että kun olet kaunis niin kiinnostuneita riittää. Mitään sosiaalisuutta siinä ei tarvita.
Ei pidä paikkansa, täällähän on usein ollut esillä se taulukko missä oli mainittu myös naisen luonteeseen liittyvät asiat. Itselläni ei sitä linkkiä ole tallessa, kun en varsinainen asian harrrastaja ole, mutta näin se asia kuitenkin on, jos oikeasta tasoteoriasta puhutaan. Siinä oli mm. naisen mukava luonne mainittu hyvinkin tarkkaan.
Onko tuolla väliä? Huonolla tuurilla saat miehen, joka pilaa loppuelämäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Täällä usein käsketään laskemaan tasoa eli suosimaan rumempia miehiä, mutta eihän se onnistu, koska jos nainen ei viehäty, ei seksikään onnistu."
Suurin osa ihmisistä ei sijaitse vain akselilla kaunis-ruma vaan siinä välillä joten kyllä sitä tasoa on mahdolista hieman laskea ilman että ollaan heti siellä rumimmassa päässä.
Olen samaa mieltä, mutta siinä piilee ongelma josta jo mainitsin eli se, että moni nainen ei suostu hyväksymään sitä, että syy sille etteivät miehet sitoudu voi hyvinkin piillä siinä, että kyseiset miehet ovat tavikselle liian komeita, joten tulee vain seksisuhde. Moni nainen jää tuollaiseen koukkuun killumaan, kun valitsee intuitiivisesti sen komeimman. Jos kerta toisensa jälkeen tapahtuu noin, silloin kannattaa pohtia tuota pointtia.
Myös vähemmän komeat miehet saattavat tehdä tuon "pump & dump" naiselle, jos vain pystyvät. Ilkeää myöntää, niin olen minäkin tehnyt. Menetin poikuuteni kiusaamisesta johtuvan huonon itsetunnon myötä vasta parikymppisenä, ja se tapahtui naisen kanssa, johon en tuntenut oikeastaan mitään vetoa. Hän tunsi minuun, ja siksi päädyin seksiin, heti samana iltana. Se jatkui sitten tapailuna, kunnes yksinkertaisesti vain lopetin (koska aloin tavata muitakin naisia, itsetunnon parannuttua).
En siis ollut komea; en rumakaan, mutta auttamattoman lyhyt, joka epäilemättä vaikutti epäkypsänä nuorena miehenä menneisyyden koulukiusaamisen kanssa itsetuntoa ratkaisevasti madaltavana tekijänä.
Se harmittaa, että jos tuolloin minulla olisi ollut parempi itsetunto, olisin ehkä lähestynyt niitä tyttöjä/naisia, joista olin oikeasti kiinnostunut, ja olisin voinut kohdella paremmin niitä naisia, jotka olivat yksipuolisesti minusta kiinnostuneita.
"Siis oikeasti nyt sinä aikuisena miehenä harmittelet jotain lukioajan ihastuksiasi ja menetettyjä kuvitteellisia mahdollisuuksia? "
En minä mitään harmittele. Kerroin vain että nuorena ei oikein aina tajunnut että ne tavallisenkin näköiset tytöt olivat oikeasti varsin kauniita. Ja siksi nekin sinällään nätit tytöt eivät saaneet silloin lähestymisyrityksiä. Heissä ei siis ollut mitään vikaa vaan pojissa joilla oli vain hormonien kiilto silmissä ja ne luokan kauneimmat tytöt kiikarissa.
Vierailija kirjoitti:
15-vuotiaana kiinnosti 13-15-vuotiaat tytöt.
20-vuotiaana kiinnosti 17-20-vuotiaat tytöt.
25-vuotiaana kiinnosti 19-24-vuotiaat nuoret naiset.
30-vuotiaana kiinnosti 24-29-vuotiaat naiset.
35-vuotiaana kiinnosti 27-33-vuotiaat naiset.
40-vuotiaana kiinnosti 29-36-vuotiaat naiset.
45-vuotiaana kiinnostaa 31-39-vuotiaat naiset.
Oletan että tämä kehitys jatkuu. Luulen että valtaosilla miehistä tämä menee ihan samalla tavalla. Tee tiedolla mitä haluat.
Omasta puolestani sanosin että oot oikeilla linjoilla paitsi että ei sillä oikealla iällä ole väliä kunhan näyttää tai vaikuttaa ton ikäiseltä. Paras mulle oisi vähän nuoremman näköinen nainen joka on kuitenkin about samaa ikäluokka kun mä. Meillä oisi sitten paljon juteltavaa ja samoja kokemuksia.