Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
IS:Lääkärit käännyttivät Sinin päivystyksestä kolme kertaa - Lopulta tulehtunut haava oli niin paha, että Sinin jalka jouduttiin amputoimaan
09.06.2024 |
Mielenterveystaustan omaavat potilaat eivät saa Suomessa yhtä laadukasta hoitoa fyysisiin vammoihin ja sairauksiin kuin muut. Asian vahvistaa Ilta-Sanomille Mieli Ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck, joka on itsekin tehnyt tutkimusta aiheen parissa.
Järkyttävää!!
Kommentit (188)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä psykalla työskentelevät tietävät, mistä häiriössä tässä on kyse ja miten sitä hoidetaan.
Tampereellahan vaan on ollut yksi Suomen katastrofaalisimmista tilanteista hoidon saamisen suhteen. Lisäksi koin itse että psykalla tuo neuroleptienkin määrääminen oli aivan holtitonta muutaman lääkärin toimesta. Ne aiheuttavat monelle todella vaikeita haittoja ja kovaa ahdistusta, on mielestäni täysin käsittämätöntä että niitä määrätään ei-psykoottisille niin paljon nykyään. Lähdin näistä(kin) syistä muualle kun en pystynyt olemaan tuollaisessa mukana. Paperilla kaikki näytti aina oikein hyvältä ja asialliselta, totuus jotain muuta.
Oliko tuo injektio neurolepti? Mihin vaivaan/vaivoihin injektio yleensä annetaan?
Olantsapiini ja risperidoni tulee ekana mieleen. Nämä injektiot eivät ole missään erityisen laajassa käytössä, yleensä otetaan ihan suun kautta. Jotkut tarvii injektion että vointi pysyy tasaisempana pitkään (tai jos eivät muista suun kautta otettavista huolehtia), ovat depotinjektioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä se on, kun mielisairaalat lakkautetaan ja kaikki työnnetään koteihinsa pillereitten kanssa, ja kutsutaan sitä avohoidoksi. Apua eivät saa mistään ja ongelmat pahenevat, sen näkee kyllä hyvin ihan katukuvastakin. Sitten tulee fyysisiä sairauksia, mutta nekin niputetaan mt-ongelmiksi ja kirjoitetaan lisää pillereitä ja lähetetään taas kotiin.
Sellaista on hyvinvointivaltion terveydenhuolto.
Ei tässä tapuksessa ollut sellaisesta kyse. Nuo infektioiden hoidot epäonnistuu valitettavan usein. Tämän naisen nilkkaa oli korjattu jo neljällä leikkauksella eikä nilkassa ollut enää oikein mitään jäljellä. Oli infektoitunut, mutta hänelle esitettiin vaihtoehdot, joista sääriamputaatio oli riskittömin ja hän valitsi sen. Kun olen vammautuneiden ihmisten kanssa työskennellyt 12 vuotta, hyvin yleinen jalan amputaation syy on ollut infektio ja sen leviämisen estäminen, esimerkiksi sairaalabakteerin leviämisen estäminen. Tavallaan siinä valitaan joko jalka tai henki, jompi kumpi lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä se on, kun mielisairaalat lakkautetaan ja kaikki työnnetään koteihinsa pillereitten kanssa, ja kutsutaan sitä avohoidoksi. Apua eivät saa mistään ja ongelmat pahenevat, sen näkee kyllä hyvin ihan katukuvastakin. Sitten tulee fyysisiä sairauksia, mutta nekin niputetaan mt-ongelmiksi ja kirjoitetaan lisää pillereitä ja lähetetään taas kotiin.
Sellaista on hyvinvointivaltion terveydenhuolto.
Ei tässä tapuksessa ollut sellaisesta kyse. Nuo infektioiden hoidot epäonnistuu valitettavan usein. Tämän naisen nilkkaa oli korjattu jo neljällä leikkauksella eikä nilkassa ollut enää oikein mitään jäljellä. Oli infektoitunut, mutta hänelle esitettiin vaihtoehdot, joista sääriamputaatio oli riskittömin ja hän valitsi sen. Kun olen vammautuneiden ihmisten kanssa työskennellyt 12 vuotta, hyvin yleinen jalan amputaation syy on ollut infektio ja sen leviämisen estäminen,
Jos olisi hoidettu kunnolla eikä lähetetty kotiin psykoosi-infuusioiden jälkeen ilman seurantaa lääkkeen vaikutuksista, ei mitään jalkavammaa olisi ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä se on, kun mielisairaalat lakkautetaan ja kaikki työnnetään koteihinsa pillereitten kanssa, ja kutsutaan sitä avohoidoksi. Apua eivät saa mistään ja ongelmat pahenevat, sen näkee kyllä hyvin ihan katukuvastakin. Sitten tulee fyysisiä sairauksia, mutta nekin niputetaan mt-ongelmiksi ja kirjoitetaan lisää pillereitä ja lähetetään taas kotiin.
Sellaista on hyvinvointivaltion terveydenhuolto.
Ei tässä tapuksessa ollut sellaisesta kyse. Nuo infektioiden hoidot epäonnistuu valitettavan usein. Tämän naisen nilkkaa oli korjattu jo neljällä leikkauksella eikä nilkassa ollut enää oikein mitään jäljellä. Oli infektoitunut, mutta hänelle esitettiin vaihtoehdot, joista sääriamputaatio oli riskittömin ja hän valitsi sen. Kun olen vammautuneiden ihmisten kanssa työskennellyt 12 vuotta, hyvin yleinen jalan amputaation s
Jos vanhemmat eivät olisi kasvattaneet lasta mielisairaaksi niin ei olisi tullut mitään ongelmia. Missä ovat tämän nuoren vanhemmat ja ottavatko he vastuuta tekemästään vahingosta. On aina helppo syyttää lääkäreitä ja yhteiskuntaa kun todellinen vahingontekijä on muualla. Kotikasvatus tai sen puute on nykyisen nuorten pahoinvoinnin ja mielisairausepidemian takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tätä ihmistä ei ole mukamas autettu? Suora lainaus jutusta:
"Viimeisen viiden vuoden aikana Sini on kirjattu sairaalaan sisään yli 50 kertaa."Kaikkia ei vain voida auttaa.
Ymmärrät varmaan että vaikeasti sairas ihminen tarvitsee pitkän kuntoutuksen ja kunnon hoitosuunnitelman jota noudatetaan, ei mitään yhden päivän piipahduksia osastolla? Vai onko se mielestäsi tehokasta "apua", että ihminen kirjataan osastolle sisään, pidetään vähän aikaa ja lähetetään kotiin? Missä kohtaa se apu siinä ilmeni?
Niin, mutta kun naisia ei voi väkisin pakottaa noudattamaan hoitosuunnitelmaa.
Se on helppo huudella k
Mitä muutoksia ehdota? Suljetaan hullut laitoksiin ikuisiksi ajoiksi vai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä muutoksia ehdota? Suljetaan hullut laitoksiin ikuisiksi ajoiksi vai.
>Ikävä kyllä olet itse hullu. Varmaankin joku psykiatriassa työskentelevä.
Vierailija kirjoitti:
Minkähän niminen antipsykoottinen lääke hänellä oli käytössä? Tarttis tietää. Risperidon ainakin aiheutti pakkoajatuksia itsarista (ja ittensä satuttamisesta) sen aikaa kun sitä käytin. Toimiva lääke, jos on tarkoitus eliminoida potilas.
Älä viitsi pelotella, tuo sattuu olemaan monelle ainoa lääke, jolla on käyttäytymistä ja olemista tasaava vaikutusta. Se ei sovi kaikille, mutta joillekin on kokeiltu kaikki muut vaihtoehdot ja mistään ei apua, mutta kyseinen lääke tekee ihmeen. Näin oman sukulaiseni kohdalla kävi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä tarinassa on vain toisen osapuolen kertomus. Toinen osapuoli ei voi osallistua keskusteluun mitenkään.
Olen varma, ettei tässä tarinassa tuotu julkisuuteen kaikkea. Jutusta se paistaa läpi, kun itsekin alalla ja törmännyt kaikenlaiseen vuosien varrella.Se on kuitenkin selvää, että mt- hoito on täysin retuperällä Suomessa. Vuosikymmenet jo on siirretty avohoitoon potilaita. Tätä hoitoa ei joko ole ollenkaan tai se on täysin riittämätöntä. Juurisyy se on tämänkin nuoren naisen ongelmille.
Yksikään päivystyksen lääkäri tai hoitaja ei ole vastuussa tästä hoidon riittämättömyydestä. Ei myöskään missään muussa yksikössä. Tyhjästä on paha nyhjästä, kuten sanonta sanoo. Syylliset löytyy eduskunnasta ja muista päättäjistä, monelta vuosikymmeneltä.
Kaikissa päivystyspisteissä ei ole edes psykiatrista hoitajaa tai psykiatria käytettävissä ympäri vuorokauden. Helsingissä potilaiden määrä on niin valtava että monesti psykiatri tulee vasta seuraavana päivänä arvioimaan tilannetta ja yksi tavallisimmista syistä lääkeaineintoksikaatio. Joskus ratkaisu on osastohoito ja toisinaan avohoito. Päivystys ei todellakaan ole se paikka missä mielialaonglemat ratkeavat sillä henkilökunnalla ei ole siihen osaamista saati aikaa. Empatiaa toki löytyy ja akuutti hoito mutta siihen se jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän niminen antipsykoottinen lääke hänellä oli käytössä? Tarttis tietää. Risperidon ainakin aiheutti pakkoajatuksia itsarista (ja ittensä satuttamisesta) sen aikaa kun sitä käytin. Toimiva lääke, jos on tarkoitus eliminoida potilas.
Älä viitsi pelotella, tuo sattuu olemaan monelle ainoa lääke, jolla on käyttäytymistä ja olemista tasaava vaikutusta. Se ei sovi kaikille, mutta joillekin on kokeiltu kaikki muut vaihtoehdot ja mistään ei apua, mutta kyseinen lääke tekee ihmeen. Näin oman sukulaiseni kohdalla kävi.
Jos haittavaikutukset ovat noin yleisiä ja vakavia, pitäisi olla kunnollinen seuranta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä muutoksia ehdota? Suljetaan hullut laitoksiin ikuisiksi ajoiksi vai.
>Ikävä kyllä olet itse hullu. Varmaankin joku psykiatriassa työskentelevä.
Ei tulisi mieleenkään että lähtisin psykiatrialle työskentelemään. Sen verran pitää olla itsesuojeluvaista koska mielialapotilaat ovat henkisesti erittäin kuormittavia psyykelle. Menkööt ne jolla on halua ja kykyä auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitit pitkään mutta tosielämässä psykiatrilla on kolme hoitokeinoa jos potilas tulee apua pyytämään eli lääkkeet, terapia ja sähköhoito. Lääkkeillä lähdetään liikkeelle koska potilas ei välttämättä ole siinä kunnossa että terapia voisi onnistua. Sähköhoitoa annetaan joissain tapauksissa jos lääkkeille ei saada vastetta. Psykiatrisia potilaita on paljon ja kauan sitten heidät vain suljettiiin sairaaloihin kun ei ollut hoitokeinoja. Vieläkään ei kaikkia voida kunnolla auttaa mutta tuskin kukaan alalla työskentelevä tekee harmia tarkoituksella. Jos olisi parempia keinoja potilaiden auttamiseksi niin varmasti niitä käytettäisiin.
Aika moni psykoosipotilas joka on päässyt sairaaalasta ulos lopettaa lääkityksensä ja alkaa sitten käyttäytyä poikkeavasti ja voi olla vaaraksi itselleen tai muille. Pitäisikö kunnioittaa heidän itsemäärämisoikeuttaan ja olla aloittamatta lääkitystä uudelleen. Jos tuloksena on suisidi niin sitten ollaan syyllistämässä hoitotahoa. Lääkärikoulussa aikoinaan professori Ranan Rimon sanoi että psykoosissa olevalle on käytettävä lääkkeitä eli on hoitovirhe olla aloittamatta niitä. Vielä ei ole itselle tullut vastaan hoitokeinoa jolla psykoosi menisi ikään kuin itsestään ohitse mutta olisi mukava kuulla jos sellaisia hoitoja on.
Niinkö luulet?
"TS: Henkilökunta pahoinpiteli potilaitaan vuosia Turun kaupungin psykiatrisella osastolla"
Lääkärit koulutettu ilmaiseksi. Nyt eivät viitsi tehdä töitä. Kuusi potilasta p v on vähän. Turhaan meni koulutukset. Poppamiehiä tuotakoon tilalle ja reseptin teko kirja heille. Arvausperusteella samat tulokset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä psykalla työskentelevät tietävät, mistä häiriössä tässä on kyse ja miten sitä hoidetaan.
Paraneeko potilaat?
No, mitäpä luulet, voiko kaikista häiriöistä tai sairauksista parantua. Luuletko, että jossain psykiatrian osastolla terapoidaan potilaat terveiksi? Akuutit osastojaksot ovat lyhyitä, osastot ovat ylipaikoilla ja henkilöstöåula on valtava. Ei sinne osastoille mitään itsensä viiltelijöitä kaivata, koska psykoottisten potilaiden hoito on priorisoitava.
Niitä viiltelijöitä riittää päivystyksessä aivan tarpeeksi. On varmasti ahdistusta ja psykiatri tulee aina arvioimaan tilannetta. Käsittääkseni aika usein potilas pääsee kotiin. Monella on joku skitsoaffektiivinen häiriö ja tuettu asuminen eli jonkinlaisessa seurannassa ollaan eikä parempia hoitokeinoja oikein löydy. Oma porukkansa ovat lääkeaineintoksikaatioita ottavat esim. parasetamoli joita sitten lääkitään tai esineitä nielevät joita tähystellään leikkaussalissa. Mistä apu näille potilaille jotka tulevat kerrran tai kaksi viikossa päivystykseen ympäri vuoden. Osa on osastohoidossa mutta sielläkin tuntuu löytyvän paristoja tai veitsiä nieltäväksi mutta lääkitykset ovat lukkojen takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tätä ihmistä ei ole mukamas autettu? Suora lainaus jutusta:
"Viimeisen viiden vuoden aikana Sini on kirjattu sairaalaan sisään yli 50 kertaa."Kaikkia ei vain voida auttaa.
Ymmärrät varmaan että vaikeasti sairas ihminen tarvitsee pitkän kuntoutuksen ja kunnon hoitosuunnitelman jota noudatetaan, ei mitään yhden päivän piipahduksia osastolla? Vai onko se mielestäsi tehokasta "apua", että ihminen kirjataan osastolle sisään, pidetään vähän aikaa ja lähetetään kotiin? Missä kohtaa se apu siinä ilmeni?
Taitaa olla nykyresurssit sen verran tiukilla että enempää ei yhteiskunta pysty valitettavasti. Pulaa on työntekijöistä ja hoitokeinoista mikä johtaa siihen että kaikki eivät saat tarvitsemaansa apua. Tilanne tuskin tulee muuttumaan vuosiin vaikka poliitikot lupaisivat mitä. Olisi hienoa että kaikille löytyisi apua mutta sellaista paijaamisapua tai sydänystävää ei yhteiskunta voi järjestää kenellekään vaan se on itse tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohoitopäätös voidaan tehdä pelkästään jo silloin, jos mielisairaus uhkaa pahentua eikä avohoito ole soveliasta lääkärin arvion mukaan. Esimerkiksi jos ihminen yrittää lopettaa neurolepti-injektion omin toimin vastoin lääkärin ohjeistusta eikä saavu injektioajalle, niin lääkäri voi määrätä tarkkailuun. Pakkohoidon kriteerit ovat epämääräisiä ja löysiä, ja niitä voi soveltaa lääkäri aika luovasti. Se on juridinen instrumentti, jota voidaan käyttää epäeettisesti potilaan painostamiseen, jos potilas on "vaikea" eikä koe hoitoa itselleen soveliaana tai hyödyllisenä. On ylipäätään kummallista, että käyttäytymisen ja tulkintojen perusteella tehty diagnoosi oikeuttaa noin massiivisen vallankäytön aikuista ihmistä kohtaan. Psykoosihan on hyvin tulkinnanvarainen ilmiö, ja lääkärit joutuvat ventovieraista ihmisistä tekemään arvioita hyvin lyhyellä aikavälillä tarkkailulähetteitä ja pakkohoitopäätöksiä tehdessään. Pakkohoito on eräiden tulkintojen mukaan vastoin mm. vammaisten oikeuksien yleissopimusta, joka kieltää vastentahtoisen toimenpiteet. Tätä pitää soveltaa myös ns. mielisairaisiin, koska kyse on yhdenvertaisuudesta. Käytännössä Suomi rikkoo omaa perustuslakiaan, jossa se on sitoutunut noudattamaan ratifioimiaan ihmisoikeussopimuksia, mikä ei sinänsä ole kovinkaan uusi asia. Samaan aikaan kuin itsekseen naureskelusta joutuu pakkohoitoon, niin ei-psykoottinen itsetuhoinen mielenterveyspotilas ei saa kovasti kaipaamaansa hoitoa vaikka kuinka sinnikkäästi hakisi. Psykiatriassa on kyllä prioriteetit sekaisin, varmaan johtuu psykiatrian historiallisista juurista sosiaalisen kontrollin välineenä, jolloin sen alkuperäinen tarkoitus ei ole ollut niinkään elämän suojelu ja terveyden edistämien kuin epänormaalien ja kummallisesti käyttäytyvien, vääriin asioihin uskovien ihmisten sulkeminen laitoksiin. Se näkyy myös nykyisessä mielenterveyslainsäädännössä.
Kyllähän näitä tarinoita riittää. Tuo pakkolääkintä avohoidossa (pakkohoidolla uhkailemalla) on kieltämättä kyseenalaista, todennäköisesti laitonta. Ketään ei kiinnosta?
Juha passitettiin suljetulle osastolle "Kuinka todistaa eristyksessä, ettei ole hullu?"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/juha-passitettiin-suljetulle-osasto…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä psykalla työskentelevät tietävät, mistä häiriössä tässä on kyse ja miten sitä hoidetaan.
Paraneeko potilaat?
No, mitäpä luulet, voiko kaikista häiriöistä tai sairauksista parantua. Luuletko, että jossain psykiatrian osastolla terapoidaan potilaat terveiksi? Akuutit osastojaksot ovat lyhyitä, osastot ovat ylipaikoilla ja henkilöstöåula on valtava. Ei sinne osastoille mitään itsensä viiltelijöitä kaivata, koska psykoottisten potilaiden hoito on priorisoitava.
Psykoottinen potilas ei ole mitenkään tärkeämpi ihmisenä kuin syvästi masentunut. Kumpikin ansaitsee hoitoa. Hyi yök jos sinunkaltaisia ihmisiä teke
Persoonallisuushäiriöinen haluaa hoitoa mutta ei oikein sitoudu hoitoon. Mitään kunnon lääkitystä tai terapiaa eikä muutakaan hoitokeinoa oikein löydy. Monesti oireet helpottavat iän myötä mutta ei aina. Monet näistä potilaista ovat aika manipulatiivisia ja narsistisia mikä on henkilökunnalle kovin kuormittavaa kuten myös potilaiden lähipiirille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa lääkäreistä on nykyään naisia.
En sano että sen huomaa, mutta...
Mitähän oikein yrität sanoa? Että mieslääkärit hoitaisivat paremmin, mutta heitä ei ole?
Sanon että naisvaltainen terveydenhuolto keskittyy kivun tuottamiseen. Se kohdistuu enimmäkseen miehiin, mutta välillä naisetkin saavat maistaa omaa lääkettään.
Ei kaikki naiset, mutta aina nainen.
Nyt on pahat vainoharhat. Etsipä joku mieslääkäri ja kerro sille tuo teoria, ja katso miten käy.
Luemme kaikki jatkuvasti lehdistä kuinka naishoitaja on varastanut syöpäpotilaiden kipulääkkeet tai iskenyt miestä veitsellä selkään menettämättä virkaansa. Jos kaikki n
Jos tosiaan luet jatkuvasti tuollaisia lehdistä, suosittelen laittamaan ne vanhat lehdet keräykseen ja ostamaan uudet. Ne vanhan lehden jutut on totta vain kerran.
Alue: Aihe vapaa
Pakkohoitopäätös voidaan tehdä pelkästään jo silloin, jos mielisairaus uhkaa pahentua eikä avohoito ole soveliasta lääkärin arvion mukaan. Esimerkiksi jos ihminen yrittää lopettaa neurolepti-injektion omin toimin vastoin lääkärin ohjeistusta eikä saavu injektioajalle, niin lääkäri voi määrätä tarkkailuun. Pakkohoidon kriteerit ovat epämääräisiä ja löysiä, ja niitä voi soveltaa lääkäri aika luovasti. Se on juridinen instrumentti, jota voidaan käyttää epäeettisesti potilaan painostamiseen, jos potilas on "vaikea" eikä koe hoitoa itselleen soveliaana tai hyödyllisenä. On ylipäätään kummallista, että käyttäytymisen ja tulkintojen perusteella tehty diagnoosi oikeuttaa noin massiivisen vallankäytön aikuista ihmistä kohtaan. Psykoosihan on hyvin tulkinnanvarainen ilmiö, ja lääkärit joutuvat ventovieraista ihmisistä tekemään arvioita hyvin lyhyellä aikavälillä tarkkailulähetteitä ja pakkohoitopäätöksiä tehdessään. Pakkohoito on eräiden tulkintojen mukaan vastoin mm. vammaisten oikeuksien yleissopimusta, joka kieltää vastentahtoisen toimenpiteet. Tätä pitää soveltaa myös ns. mielisairaisiin, koska kyse on yhdenvertaisuudesta. Käytännössä Suomi rikkoo omaa perustuslakiaan, jossa se on sitoutunut noudattamaan ratifioimiaan ihmisoikeussopimuksia, mikä ei sinänsä ole kovinkaan uusi asia. Samaan aikaan kuin itsekseen naureskelusta joutuu pakkohoitoon, niin ei-psykoottinen itsetuhoinen mielenterveyspotilas ei saa kovasti kaipaamaansa hoitoa vaikka kuinka sinnikkäästi hakisi. Psykiatriassa on kyllä prioriteetit sekaisin, varmaan johtuu psykiatrian historiallisista juurista sosiaalisen kontrollin välineenä, jolloin sen alkuperäinen tarkoitus ei ole ollut niinkään elämän suojelu ja terveyden edistämien kuin epänormaalien ja kummallisesti käyttäytyvien, vääriin asioihin uskovien ihmisten sulkeminen laitoksiin. Se näkyy myös nykyisessä mielenterveyslainsäädännössä.