Puolison äiti saattohoidossa ja kesäloma tulossa
Puolisoni äiti joutui saattohoitoon hieman alle 3 viikkoa sitten. Vastoin odotuksia, hän on edelleen hengissä ja on voinut viime päivinä jopa paremmin kuin ennen saattohoitoa.
Meillä piti alkaa kesäloma viikko sitten. Lykkäsin viikolla eteenpäin, puoliso sairaslomalla. Nyt ollaan taas saman äärellä. En varmaankaan saa itse sairaslomaa tässä tilanteessa, vaikka olen todella uupunut tilanteeseen. Kesäloma ei tunnu lomalta kun mitään ei voi suunnitella ja elämme ns päivystystilassa.
Mitä tässä kannattaa tehdä?
Kommentit (203)
Kylläpä oli empatiaa ja lähimmäisen rakkautta pursuava aloitus.
Kylläpä anoppi kehtaa! Aattele miten pilaa tulevien kesienkin lomat? Ainahan tän muistaa, että vetkutti kuolemaansa pitkälle kesää.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kävi aikoinaan samalla tavalla. Lähtö tuli vasta joulukuun puolivälissä.
Kannattaa jutella asiat selviksi kun elää. Loppu ajalla ei isä oikein enää jaksanut puhuakkaan. Oli kiitollinen sairaalapastorin käynnistä ja ehtoollisesta, vaikka ei uskovainen ollutkaan.
Teillä on stressaava kesä mutta mitään ette voi kuitenkaan tehdä kuin olla tukena hänelle ja toisillenne.
Osastoilla on sairaalapastorin yhteystiedot ja hoitajilta kansliasta ainakin pitäs saada ne. Koittakaa nauttia kesästä kuitenkin välillä.
No varsinaisessa saattohoidossa potilasta ei kylläkään pidettä puolta vuotta. Siis kesäkuusta joulukuuhun.
Ei kaikki sairaalassa oleminen ole mitään saattohoitoa.
Saattohoito tarkoittaa sitä, että potilaan elämän ylläpitämistä vähennetään, koska kuolema on varma vähintään 30 päivän sisällä.
Potilasta ei enää nesteytetä, sairautta ei hoideta. Mutta kipulääkitystä annetaan, yleensä suoraan suoneen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kävi aikoinaan samalla tavalla. Lähtö tuli vasta joulukuun puolivälissä.
Kannattaa jutella asiat selviksi kun elää. Loppu ajalla ei isä oikein enää jaksanut puhuakkaan. Oli kiitollinen sairaalapastorin käynnistä ja ehtoollisesta, vaikka ei uskovainen ollutkaan.
Teillä on stressaava kesä mutta mitään ette voi kuitenkaan tehdä kuin olla tukena hänelle ja toisillenne.
Osastoilla on sairaalapastorin yhteystiedot ja hoitajilta kansliasta ainakin pitäs saada ne. Koittakaa nauttia kesästä kuitenkin välillä.
Ei käynyt.
Ketään ei siirretä saattohoitoon jo 6 kuukautta, ennen arvioitua kuolemaa.
No joo, aloitus teksteineen on trolli.
Vierailija kirjoitti:
Kun anoppi kuolee, alkaa hautajaisjärjestelyt. Ja hautajaiset. Ja muut selvittelyt perunkirjoitusta varten.
Meillä anopilla oli hautaustestamentti, hautaustoimisto teki kaiken tuon ja se maksoi vähän yli 10 000 e. Anoppi oli fiksu ihminen ja ymmärsi, että rahalla saa lapsille ja näiden perheille paljon helpotusta.
Kaikkea pirullista ne anopit keksiikin kun viimeisenä "palveluksena" vaativat saattohoitoa juuri miniän kesäloman alkuna/aikana!
Vaikka kyseessä on vauva-palsta, ilkeiden kommenttien määrä yllätti silti.
En odottanut empatiaa koska tällä palstalla ruoskitaan kaikki, mutta ajattelin että ehkä sieltä tulee muutama asiallinen, jopa ystävällinen kommentti (niin kuin tulikin). Uupumus, väsymys ym tunteet tulee myös meille "väärille ihmisille ja väärään aikaan ".
Joskus kun on sen kuplan sisällä, ei näe asioita terävästi. Avustajan työssä olen havainnut samaa kuin näissä kommenteissa. Sairaan läheisten voinnista on harva kiinnostunut, vaikka he elävät samassa arjessa sairastuneen kanssa.
Tietenkin tuen puolisoani ja anoppi on minulle rakas.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kyseessä on vauva-palsta, ilkeiden kommenttien määrä yllätti silti.
En odottanut empatiaa koska tällä palstalla ruoskitaan kaikki, mutta ajattelin että ehkä sieltä tulee muutama asiallinen, jopa ystävällinen kommentti (niin kuin tulikin). Uupumus, väsymys ym tunteet tulee myös meille "väärille ihmisille ja väärään aikaan ".
Joskus kun on sen kuplan sisällä, ei näe asioita terävästi. Avustajan työssä olen havainnut samaa kuin näissä kommenteissa. Sairaan läheisten voinnista on harva kiinnostunut, vaikka he elävät samassa arjessa sairastuneen kanssa.
Tietenkin tuen puolisoani ja anoppi on minulle rakas.
Uhriutuminen sen kun jatkuu vaan. Etkö lainkaan ymmärrä, miksi aloitukseesi reagoitiin tällä tavalla?
Ymmärrän kyllä aloittajaa. Vaikka olisi eri mieltä niin miksi pitää syyllistää inhimillisistä tuntemuksista? Joskus tuntuu että suomalaiset on sairastuneet kovuuteen. Jaksamista aloittaja ja hänen läheiset.
Vierailija kirjoitti:
Saattohoitoon laitettu potilas ei enää tervehdy. Se että vaikuttaa paremmalta / virkeämmältä välillä, johtuu lääkityksestä. Useille annetaan morfiinia.
Saattohoito kestää kahdesta viikosta kuukauteen.
Lääkärit osaavat päätellä potilaan kuoleman
potilaan kunnosta, sairauden edetessä.
Saattohoito voi kestää pitkäänkin. Esimerkiksi Janita Lukkarisella se alkoi 1.1-20 ja kuolema tuli 27.11-20.
Mä tuossa tilanteessa yrittäisin jaksaa nyt vielä alkukesän töissä ja koittaisin siirtää kesälomani loppukesään. Onko tilanne nyt se, että miehesi on sairauden takia kykenemätön käymään äitiään katsomassa ja sun pitäisi sen vuoksi käydä katsomassa? Jos näin ja tuntuu, että et jaksa töiden jälkeen käydä anoppia katsomassa, pitäisin sen lomani nyt. Kuten muutkin ovat sanoneet jo, niin ensi kesänä tilanne on otinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saattohoitoon laitettu potilas ei enää tervehdy. Se että vaikuttaa paremmalta / virkeämmältä välillä, johtuu lääkityksestä. Useille annetaan morfiinia.
Saattohoito kestää kahdesta viikosta kuukauteen.
Lääkärit osaavat päätellä potilaan kuoleman
potilaan kunnosta, sairauden edetessä.
Saattohoito voi kestää pitkäänkin. Esimerkiksi Janita Lukkarisella se alkoi 1.1-20 ja kuolema tuli 27.11-20.
Ja ajattele miten raskasta pitkittynyt kuoleminen oli hänen perheelleen! Eivät saaneet edes viettää lomaa. Heitä tässä täytyy ensisijaisesti sääliä.
Tämän on oltava provo.
Jos ei ole, niin kannattaa ap:n katsella tarkkaan peiliin ja miettiä arvojaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämän on oltava provo.
Jos ei ole, niin kannattaa ap:n katsella tarkkaan peiliin ja miettiä arvojaan.
Niin on oltava. Jos ei ole, niin ap:n kannattaa myös miettiä mitä tekisi jos saattohoidossa makaisi hänen oma äitinsä. Tai puolisonsa. Tai lapsensa. Vinkuisiko hän silloin vauvapalstalla että menee kesäloma pilalle.
Saattohoito on lupa kuolla ja lupa puhua kuolemasta. Nyt anopin kanssa voi keskustella hautajaustoiveet ym ja alkaa suunnitella. Ei hautajaiset ja perukirjat mitään erityisen aikaa vieviä ole, kun ottaa asiaksi. Suru tietty on sellainen asia, joka tuo pahan olon, mutta elämä jatkuu.
Tässä nyt jotain, kun ap mietti mitä kannattaa tehdä.
Minäminäminä ja minun loma! Kuinka itsekäs ihminen voi olla? Ja anoppikin kun ny tälleen sun loma-aikana menee saattohoitokuntoon ja varmaan vielä kuolemaan. Häpeäisi!
Ihan mielenkiinnosta, mitä jos joku lähiomainen kuolee jouluna? Kiroatko senkin kun ei saanut edes joulua viettää rauhassa?
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Mä tuossa tilanteessa yrittäisin jaksaa nyt vielä alkukesän töissä ja koittaisin siirtää kesälomani loppukesään. Onko tilanne nyt se, että miehesi on sairauden takia kykenemätön käymään äitiään katsomassa ja sun pitäisi sen vuoksi käydä katsomassa? Jos näin ja tuntuu, että et jaksa töiden jälkeen käydä anoppia katsomassa, pitäisin sen lomani nyt. Kuten muutkin ovat sanoneet jo, niin ensi kesänä tilanne on otinen.
Miksi työnantajan pitäisi siirtää kesälomaa siksi, että työntekijä haluaa sairauslomaa alkukesälle?
Oletko ap sitä mieltä ett anopin pitisi jotenkin korvata sinulle se että sattuu tekemään kuolemaa epäsopivaan aikaan ja pilaamaan lomasi?