Ujo tyttö sai käytöksestä 8?!

Kymppiä ei saa juuri kukaan. Meillä koko yläkoulusta sen sai vain yksi oppilas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvään käytökseen kuuluu se, että on aktiivinen ja sosiaalinen. Hiljaisen hissukan numero on juuri se 8.

Sehän tässä hämää, että ne kriteerit ja vaatimukset ovat erilaiset kuin omina kouluvuosina.

Kuinka vanhemmat voisivat tietää, mitä nykykoulu vaatii heidän lapsiltaan? 

Pitäisikö vanhempienkin mennä takaisin koulunpenkille nähdäkseen, millaista koulunkäynti nykyään on?

Vanhemmat kertauskurssille kouluun lukuvuodeksi ja todistukset ja arvosanat heillekin!

 

No vanhemmat voisivat lukea vaikka ne arviointiperusteet, kuten täällä on ehdotettu. 

Varmaan luetaankin, mutta se ei tarkoita, että niistä selviäisi, mitä kriteerit tarkoittavat käytännössä.

Siis mitä se käytöksessä kympin saanut oppilas on käytännössä tehnyt lukukauden aikana kymppinsä eteen?

Epäilen, että oppilaiden käytöstavat ovat sellaisessa laskukiidossa, että heille ei enää käytösnumeroja kannata antaa. Jo siitä saisi varmaan kympin, jos selviäisi lukuvuoden läpi haistattelematta opettajalle.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvään käytökseen kuuluu se, että on aktiivinen ja sosiaalinen. Hiljaisen hissukan numero on juuri se 8.

Ei ujous ole huonoa käytöstä. Se on persoonallisuuspiirre. Eikä se häiritse ketään. Harvoinpa opettajakaan tuskastuu oppilaan ujouteen. Korkeintaan on tyytyväinen, kun on edes yksi oppilas, joka ei häiritse muita äänekkyydellään.

Ujous ei ole huonoa käytöstä, mutta ei se ole myöskään kiitettävää käytöstä.

Ujous tai ulospäinsuuntautuneisuus ei ole se, mitä mitataan.  Ujon käytös voi hyvinkin olla kiitettävää ujon lapsen tapaan. Miksi ulospäinsuuntautuneen lapsen tapa käyttäytyä hyvin olisi muka parempaa hyvää käytöstä kuin ujon tapa?

Miten nuo hyvän käytöksen kriteerit ilmenevät arjen koulutyössä? Esim. miten näkyy se, että oppilas arvostaa muiden työtä ja omaa työtään? Pitääkö se pukea sanoiksi "Arvostan koulumme kaikkien oppilaiden työtä?" Kenelle se pirää sanoa ja kuinka usein? Koko luokalle? Rehtorille? Opettajalle??

Mun tyttö 7 lk on saanut vuosikausia aina kympin käytöksestä ja nyt vasta tajusin et se on jotenkin ihmeellinen asia. On se oppilaskunnassa kyllä. Kiva kuulla, oon siitä toki ollut muutenkin ylpeä mutta nyt vielä ylpeämpi :)

Kysyisin vielä, että onko tällä numerolla ap:n lapselle tai ap:lle mitään merkitystä? Mitä sitten?

Tietysti numero kertoo jotakin mutta entä sitten? Ei hiljainen ja rauhallinen kasin lapsi ole yhtään sen parempi kun ysin tai seiskan lapsi. Mitä tulee käytökseen. Kuten jo kerroin, että minun lapsi sai Hymy-patsaan koska on ihana ystävä luokkakavereiden keskuudessa. Ei kiusaa, on kuuliainen ja hiljainen. Tottelee ja noudattaa sääntöjä. Silti käytösnumero 7.

Ujokin voi olla vaikea. Siitä olisi hyvä opetella rohkaistumaan. Näitä hiljaisia tyttöjä ja poikia tulee tet-jaksoille ja myöhemmin kesätöihin. Vastauksen ehkä saa suoraan kysymykseen, mutta mitään ei oma-aloitteisesti sanota eikä uskalleta kysyä. On melko työlästä opastaa tällaista, joka ei ota mitään kontaktia.

Ei tarvitse olla äänessä jatkuvasti, edes jokin kommunikointi riittäisi.

Vierailija kirjoitti:

Ujo voi olla liian saamaton tossukka, ulospäinsuuntautunut taas liian päällepäsmäri. Kympin käytöksellä haetattaneen sitä keskitietä ja yhteisilmapiirin luomista.

Tämä. Mun tytär on perusluonteeltaan enemmän ujo kuin tuollainen päällepäsmäri. Ujous ja sosiaalisuus on eri asioita.Y läasteen aikana hän osallistui tapahtumien järjestämiseen oman ikäistensä kanssa ja oli alakoululaisten mukana ohjaamassa yms. Ei minään huomiota hakevana esiintyjänä vaan lähinnä juuri sellaista "hiljaista" muiden auttamista ja tsemppaamista. Ysin todistukseen tuli käytöksestä kymppi. 

Vierailija kirjoitti:

Ujokin voi olla vaikea. Siitä olisi hyvä opetella rohkaistumaan. Näitä hiljaisia tyttöjä ja poikia tulee tet-jaksoille ja myöhemmin kesätöihin. Vastauksen ehkä saa suoraan kysymykseen, mutta mitään ei oma-aloitteisesti sanota eikä uskalleta kysyä. On melko työlästä opastaa tällaista, joka ei ota mitään kontaktia.

Ei tarvitse olla äänessä jatkuvasti, edes jokin kommunikointi riittäisi.

Toi on kyllä hyvä pointti. Käytöksen selitteinä voisi ehkä olla "sosiaaliset taidot" ja "kouluyhteisössä toimiminen". Ujo nuori ei pysty rakentavaan toimintaan koska kommunikointi ei onnistu, ihan niinkuin joku toinen on huono pallopeleissä tai piirtämisessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvään käytökseen kuuluu se, että on aktiivinen ja sosiaalinen. Hiljaisen hissukan numero on juuri se 8.

Sehän tässä hämää, että ne kriteerit ja vaatimukset ovat erilaiset kuin omina kouluvuosina.

Kuinka vanhemmat voisivat tietää, mitä nykykoulu vaatii heidän lapsiltaan? 

Pitäisikö vanhempienkin mennä takaisin koulunpenkille nähdäkseen, millaista koulunkäynti nykyään on?

Vanhemmat kertauskurssille kouluun lukuvuodeksi ja todistukset ja arvosanat heillekin!

 

No vanhemmat voisivat lukea vaikka ne arviointiperusteet, kuten täällä on ehdotettu. 

Varmaan luetaankin, mutta se ei tarkoita, että niistä selviäisi, mitä kriteerit tarkoittavat käytännössä.

Siis mitä

opettajan tulee pystyä perustelemaan antamansa arvosanat. Kysykää siis lastenne opettajilta perusteet arvosanalle.

sivusta

Kasihan on hyvä numero. Se siis tarkoittaa, että käytös on perushyvää. Ysiin ja kymppiin pitää tehdä jo jotain ylimääräistä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvään käytökseen kuuluu se, että on aktiivinen ja sosiaalinen. Hiljaisen hissukan numero on juuri se 8.

Näinnykyään on

Kasi on hyvä numero. Ja ehkä naapurin lapsi ei kiroile koulussa eli osaa käyttäytyä. Voit antaa oman numeron sitten hänelle vapaa-ajan käyttäytymisestä.

Vierailija kirjoitti:

Tukioppilashömpän takia sain liian huonot numerot muista aineista.

Tässä yhdelle kysyjälle yksi esimerkki, miten oman ja muiden työn arvostamattomuus sekä huonon ilmapiirin luominen ilmenee.

Tulee tästä aloituksesta mieleen eräs tuttavani joka tuli kyydilläni koripallo-otteluun missä pelasimme samassa joukkueessa ja jonne oli tunnin ajomatka. Hän ei keskustellut matkan aikana kanssani sanaakaan vaan kuunteli musiikkia korvalapuilla. Teknisesti ei varmasti tehnyt mitään väärää kun hänhän ei sanonut tai tehnyt mitään, mutta kyllä tuo tapaus on jäänyt minulle mieleen huonona käytöksenä.

Hiljattain lämähti työmatkallani Helsingissä bussiin muutama luokka ala-asteikäisiä. Voi hyvä luoja sitä menoa. No eipä niillä muutamalla paimentavalla opellakaan oikein sirittänyt, kun päättivät raahata puolet ala-astetta kerralla samaan bussiin muiden matkustajien iloksi.

Edelleenkin  olen sitä mieltä, että käytösnumerot ovat yhtä kukkua, koska ne muksut ovat järjestään aivan kamalia.

En ehdi nyt lukea koko ketjua, mutta kerron, että erittäin ujolla pojallani on aina ollut käytös 10 ja stipendejäkin on välillä tullut. Nuori ei ole puhelias, mutta osallistuu juhlien ja tapahtumien järjestelyyn, ilmouttautuu vapaaehtoisena esim. keräämään rahaa luokkaretkeen, keksii välituntiaktiviteetteja. On urheilullinen, mutta liikuntatuneilla kannustaa kaikkia omalla tyylillään, esim. fudiksessa syöttelee heikommillekin.

Sanomattakin on selvää, että ei kiusaa ja osaa tehdä kaikkien kanssa ryhmätöitä ym. On hienoa, että ainakaan pojan koulussa ymmärretään, että ihmiset ovat erilaisia persoonaltaan ja temperamentiltaan ja sen puitteissa voi käytöstäkin arvioida.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tullut Wilmaan käytösnumerojen arviointiperusteet, varmaan niitä joku kyseenalaistanut siinäkin koulussa. Pyytäkää saada mustaa valkoisella, tosiaan arvioinnit menee nykyään hyvin erilailla kuin meidän aikaan.

Juuri näin! Me kyseenalaistettiin käytösnumerojen arviointiperusteet arviointi keskustelussa. Opettaja kertoi että siitä tullut paljon kyselyitä vanhemmilta. Opettaja kertoi että yhdessä pohtivat asiaa opettajien kesken. Meidän tytön käytösnumero nousi kasista ysiin. Kiltti, hiljainen tyttö, ei halua viitata tunnilla. Käyttäytyy hyvin, mutta ei tuo itseään esiin.

Olisi jo aika opettajien ymmärtää, että aktiivisuutta voi mitata muillakin keinoin kuin viittaamalla. Onneksi osa opettajista ymmärtääkin ja sanovat oppilaillekin, että se on monesti persoonallisuuskysymys.

Mun hiljainen, rauhallinen introvertti poikani sai kympin käytöksestä. Joten kyllä kympinkin oppilaisiin mahtuu erilaisia persoonia.

Kunnilla voi olla omia arviointiperusteita. Kymppiin saatetaan vaatia esimerkiksi, että oppilas edistää aktiivisesti luokan hyvää ilmapiiriä ja on kaikkien kaveri, ottaa yksinäisen mukaan. Siihen saatetaan vaatia myös, että tervehtii aktiivisesti. Monet kiltit oppilaat eivät koskaan vastaa minun tervehdykseeni, vaikka osoitan sen vain heille, kun kävelevät luokkaan.

Kasi on hyvän käyttäytymisen taso. Ysin kuitenkin antaisin itse kuvaamasi kaltaiselle ujolle ja kohteliaalle oppilaalle. 

Mielestäni arviointikriteerien pitäisi olla valtakunnallisesti samat, ja kuntien oikeus tehdä omia kriteerejä pitäisi poistaa. 

T. Yläkoulun ope