Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Aikuinen kummipoika ja vierailut
10.05.2024 |
Mulla on aikuinen (n. 30 v) kummipoika, joka on samalla jo kuolleen veljeni poika.
Olen hoitanut hyvin kummivelvollisuudet ja muutenkin välit ovat ok tähän sukulaispoikaan.
On kuitenkin yksi ongelma. Se on se, että isäksi tultuaan hän kutsuu itse itsensä perheineen kylään meille.
Olen jo isoäiti-iässä. En jaksaisi useiden tuntien lapsiperhevierailuja, vaikka pikkuinen on ihan kiltti ja suloinen.
En jaksaisi pakkoleipoakaan piirakoita ja kakkuja.
Tiedän sen jo valmiiksi, että he haluavat tulla myös siksi, että saavat itse tuuletusta kotoaan (etätyöläisiä).
Kun kummipoika oli sinkku, niin silloin se oli niin helppoa. Tultiin sovitusti ja lähinnä poikettiin nopeilla kahveilla.
Nyt kyläilyt kestävät. Heille kotiin ei minua ole kutsuttu. Se on vähän outoa.
Miten torjua ystävällisesti tekstarit, että voitais tulla käymään? Käymään tarkoittaa 3-4 tuntia.
Kommentit (175)
Olet minusta kovin outo tyyppi. Todella outo
et halua kummipoikaa kylään. Jos et halua, niin sano suoraan. Mitä siinä iniset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävikö niin että veljenpojan perheellistyttyä loppui myös pikku auttelut ja seksi hänen kanssaan? Olisi mukavampi kun tulisi yksi ja voisitte ns. "palata vanhaan käytäntöön".
Vierailija kirjoitti:
Juu, ehdottomasti sinun ei tarvitse mitään leipoa. Joko ostat valmista tai ilmoitat, että valitettavasti nyt ei ole oikein mitään tarjottavaa.
Ja jos on olo, että et jaksa ottaa vieraita vastaan, laitat juuri jotain "Valitettavasti nyt ei sovi, mutta tervetuloa toisella kertaa". Jos haluat lyhyemmän vierailun, niin laitat "Kyllä voitte tunniksi/pariksi tunniksi tulla käväisemään, mutta myöhemmin minulla on muuta puuhaa"
Ei kun suoraan vaan vit ttumaista asennetta enemmän. Mitä sitä alkaa pehmentelemään. Katkaisee kunnon kertatäyksellä suhteet kokonaan, niin ei tarvitse myöhemmin keksiä uusia selityksiä, kun itsekeskeinen veljenpoika taas kyselee kylään.
Minä olisin onnellinen,jos edes joku kävisi kylässä.
Vierailija kirjoitti:
Olisin kiitollinen ja iloinen, jos minulla olisi noin.
Olisit kiitollinen ja iloinen, kun sinulle änkeäisi itse kutsuttuja vieraita, vaikka et itse enää jaksaisi tuntien vierailuja? Harva sellaisesta iloitsee.
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas olen hoitanut kummeni niin huonosti, kun sain kolme omaa lasta. Että ei minulla kyllä käy kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu onhan se rankkaa, että vieraita käy... Älä sitten paru yksinäisyyttäsi myöhemmin.
En ole minkään ikäisenä ymmärtänyt ihmisiä, jotka kutsuvat itse itsensä jonkun toisen luo kylään. Miksi eivät kutsu omaan kotiinsa? Tai miksi eivät odota, että heidät kutsuttaisiin?
-ohis
Juu ei kutsu omaan kotiinsa kun niin saitoja ettei halua tarjota mitään.
Niin, itse ei jakseta siivota ja hankkia tarjoiluja vieraita varten, mutta muiden luokse kutsutaan itsensä kylään useiksi tunneiksi. Eikä ymmärretä, että vanhuksen jaksaminen vaihtelee päivästä toiseen.
Mikä pakko sitä varsinkaan yllätysvoeraille on mitään tarjota. En ymmärrä mitään pakkopulla ajatusta eli että on pakko tarjota pullaa ja kahvia kun joku tulee käymässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin kiitollinen ja iloinen, jos minulla olisi noin.
Olisit kiitollinen ja iloinen, kun sinulle änkeäisi itse kutsuttuja vieraita, vaikka et itse enää jaksaisi tuntien vierailuja? Harva sellaisesta iloitsee.
-ohis
Perhe. Perheenjäseniä. Ei vieraita.
Voi miten surullinen tilanne. Hän luulee, että on tervetullut ja kaivattua seuraa perheensä kanssa.
Varsinkin, jos oma isänsä on kuollut, voi merkityksesi olla suurempi kuin ajattelet edes. Olet ehkä yhteys isäänsä, johon nyt itse isäksi tultuaan kovasti kaipaa yhteyttä, ja kokee kiintymystä, jota sinä taas et koe.
Itsekin kuvittelin, että äidiksi tultuani perheemme ja lapseni on joka paikkaan kovin tervetullut. Tottakai oli kasvun paikka minulle, koska kuvitelma oli minun puolestani liiankin ruusuinen. Eivät muut niin kiinnostuneita olleet, vaikka minä olisin kiinnostunut muista ihmisistä ja tietysti omasta lapsestani... mutta elämä on kasvua ja oppiläksyjä meille kaikille. Ja tosiaan kaikilla on omat elämäntilanteet. Jos et halua heitä enää ollenkaan, varmaan vaan paras sitten sanoa suoraan. Jos taas haluat jotkut välit säilyttää, omasta jaksamisesta kannattaa mainuta.
Onko sinulla omia lapsia tai muita lapsenlapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veljenpoika saattaa aidosti ajatella, että olet yksinäinen ja ilahdut vierailuista. Kukaan ei voi olla ajatustenlukija! 3-4 tuntia ei kuulosta kovin pitkältä ajalta edes.
Jos kuitenkin haluat ylläpitää suhdetta, niin voit vaikka sanoa, että valitettavasti minulla on menoa X, mutta voisin menomatkalla/tulomatkalla piipahtaa teillä päin, tai toinen vaihtoehto on rajata kyläilyn kestoa sanomalla millä aikavälillä sinulle sopii.
Itse ajattelen, että kummipoikasi ehkä isäksi tultuaan haluaa tutustuttaa lapsensa sukulaisiin, ja kokee sinut perheeseensä kuuluvaksi, läheiseksi ihmiseksi. Siksi haluaa, että sinulle muodostuisi jonkilainen suhde hänen lapseensa. Vaikuttaa siltä, että suku on pieni, joten ymmärrän hyvin halun pitää yhteyttä. Vastaavasti vieraiden kutsuminen lapsiperheeseen ei aina ole yksinkertaista, on usein sotkua jne, ja itsellä sellainen olo ettei kehtaa näyttää kotia vieraille. Itse suoraan sanottuna ihmettelen vähän, kuulostaa siltä, että sinulla on tarve päästä eroon koko ihmissuhteesta. Kehottaisin vielä pohtimaan asiaa siitä näkökulmasta, että kiireinen työssäkäyvä perheellinen kummipoika välittää kummiutädistään, ja näkee ihmissuhteen eteen vaivaa. Usein taitaa olla toisinpäin, että lapsiperheille sukulaiset soittelevat, mutta heitä on ihan mahdotonta saada kylään.
Vierailija kirjoitti:
3-4 tuntia. Luulin että koko viikonlopun. Kuinka useasti?
Sulla ei ole omia lapsia?
Et tajua että pikkulapsiaika on nopesti ohi.
Lapsen vaari on kuollut. Olet todennäkösesti lähin sukulainen isänsä puolelta kummilapsellesi ja hänen lapselleen.
Keksi itsellesi muuta ohjelmaa niin ei tartte käymään valehtelemaan.
Ehkäpä pitävät sinua yksinäisenä ihmisenä ja sen takia käyvät useasti?
Jos teiltä menee välit niin tulet heitä kaipaamasn.
Äidilläni on nuorempi sisko, joka on ikisinkku ja lapseton. En änkeä hänen luokseen kylään vaan menen silloin kun kutsutaan. Täti asuu n. 200 km päässä eikä itse autoile enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla tuli mieleen että ehkä haluavat olla ystävällisiä myös sinulle. Kummius tuntuu nykyään olevan vain rasite ja pakkopullaa. Oletko itse yksinäinen ja alakuloinen koska siltä tekstisi kuulostaa? Ehkä hän ajattelee että on helpompaa tulla sinne kaikkien osalta? Mutta voithan ehdottaa että on aikaa vaikka 14-16 iltapäivällä, sen jälkeen on muuta menoa, jos tuo pidempi kyläilyaika on liian raskas. Ja pyytää heitä tuomaan mukanaan jotain kahville. En halua olla ilkeä mutta jotenkin kuulostaa että seuraavan sukupolven syntymä on aiheuttanut ikäkriisin ja joudut pohtimaan omaakin elämää? Että kummipoikakin on jo aikuinen ja hänellä on perhe. Silti hän haluaa pitää sinut tuttuna perheelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
3-4 h? Mä luulin alussa, että tullaan päiviksi. Siis olet pahoillasi siitä, että veljenpoikasi pitää sinua läheisenä perheenjäsenenä, ja haluaa vierailla luonasi. Ok.
Asiat voisi olla toisinkin.
Juuri tuo, että 3-4 tuntia on minulle todella pitkä aika pelkkään kahvitteluun ja kuulumisten vaihtoon. Pari tuntia olisi sopivampi, kun kerran asutaan samassa kaupungissa.
Siis se vierailun kokonaisvalmistelu (kaupassa käynnit erikseen ja leipomiset, näennäinen siivoaminen, lelujen kaivaminen esiin jne) ja sitten tuo pitkä seurusteluaika sohvalla istuen.
Kuten mainitsin, nämä pitkät kyläilyt alkoivat hänen lapsiperhe- ja etätyöaikaan.
Mielestäni kerran vuoteen pariin voisi olla parin tunnin kyläily sopiva. Niin tekevät ne kyläilijät, jotka eivät kutsututa itse itseään kylään. Niistä en kuormitu samalla tavoin ja ne ovat kuta kuinkin vastavuoroisia, vaikka en niitä mitenkään laske.
ap
Kyllä on helvetinmoiset ongelmat ihmisillä. Toiset hukkuu yksinäisyyteensä, ja toinen itkee, kun sukulaisten kahvittelut ärsyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3-4 h? Mä luulin alussa, että tullaan päiviksi. Siis olet pahoillasi siitä, että veljenpoikasi pitää sinua läheisenä perheenjäsenenä, ja haluaa vierailla luonasi. Ok.
Asiat voisi olla toisinkin.
Juuri tuo, että 3-4 tuntia on minulle todella pitkä aika pelkkään kahvitteluun ja kuulumisten vaihtoon. Pari tuntia olisi sopivampi, kun kerran asutaan samassa kaupungissa.
Siis se vierailun kokonaisvalmistelu (kaupassa käynnit erikseen ja leipomiset, näennäinen siivoaminen, lelujen kaivaminen esiin jne) ja sitten tuo pitkä seurusteluaika sohvalla istuen.
Kuten mainitsin, nämä pitkät kyläilyt alkoivat hänen lapsiperhe- ja etätyöaikaan.
Mielestäni kerran vuoteen pariin voisi olla parin tunnin kyläily sopiva. Niin tekevät ne kyläilijät, jotka eivät kutsututa itse itseään kylään. Niistä en kuormitu samalla tavoin ja ne ovat kuta kuinkin vastav
Kerran vuoteen tai pariin?? No sitten on kyllä kummipojallasi sinusta täysin väärä käsitys. Sano nyt hyvä ihminen suoraan, että sinua ei kiinnosta olla osa heidän perhettään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3-4 h? Mä luulin alussa, että tullaan päiviksi. Siis olet pahoillasi siitä, että veljenpoikasi pitää sinua läheisenä perheenjäsenenä, ja haluaa vierailla luonasi. Ok.
Asiat voisi olla toisinkin.
Juuri tuo, että 3-4 tuntia on minulle todella pitkä aika pelkkään kahvitteluun ja kuulumisten vaihtoon. Pari tuntia olisi sopivampi, kun kerran asutaan samassa kaupungissa.
Siis se vierailun kokonaisvalmistelu (kaupassa käynnit erikseen ja leipomiset, näennäinen siivoaminen, lelujen kaivaminen esiin jne) ja sitten tuo pitkä seurusteluaika sohvalla istuen.
Kuten mainitsin, nämä pitkät kyläilyt alkoivat hänen lapsiperhe- ja etätyöaikaan.
Mielestäni kerran vuoteen pariin voisi olla parin tunnin kyläily sopiva. Niin tekevät ne kyläilijät, jotka eivät kutsututa itse itseään kylään. Niistä en kuormitu samalla tavoin ja ne ovat kuta kuinkin vastav
No mitä jos lopettaisit ne "kokonaisvalmistelut" ja sanoisit, että nyt ei ole mitään laitettuna, kun et oikein jaksa. Ja tosiaan joko kieltäydyt kokonaan tapaamisista, ehdotat että menet vuorostasi heille tai sanot että pitää ottaa lyhyemmät vierailuajat, kun ei näin vanhana oikein enää jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3-4 h? Mä luulin alussa, että tullaan päiviksi. Siis olet pahoillasi siitä, että veljenpoikasi pitää sinua läheisenä perheenjäsenenä, ja haluaa vierailla luonasi. Ok.
Asiat voisi olla toisinkin.
Juuri tuo, että 3-4 tuntia on minulle todella pitkä aika pelkkään kahvitteluun ja kuulumisten vaihtoon. Pari tuntia olisi sopivampi, kun kerran asutaan samassa kaupungissa.
Siis se vierailun kokonaisvalmistelu (kaupassa käynnit erikseen ja leipomiset, näennäinen siivoaminen, lelujen kaivaminen esiin jne) ja sitten tuo pitkä seurusteluaika sohvalla istuen.
Kuten mainitsin, nämä pitkät kyläilyt alkoivat hänen lapsiperhe- ja etätyöaikaan.
Mielestäni kerran vuoteen pariin voisi olla parin tunnin kyläily sopiva. Niin tekevät ne kyläilijät, jotka eivät kutsututa itse itseään kylään. Niistä en ku
Osa perhettä? Yksipuolisesti kutsuvat itsensä lepäämään vanhan tädin luokse. Miksi eivät pyydä tätä luokseen kylään?
Kyllä suomalaiset ovat uskomaton ihmislaji, näin ulkomailta katsottuna. Tuollaiset tapaamiset ovat yleisesti normaalia ihmisten välistä kanssakäyntiä. En voi alkuunkaan ymmärtää, suomalaiset ikäänkuin piiloutuvat omiin pesiinsä.
Alue: Aihe vapaa
Niin, itse ei jakseta siivota ja hankkia tarjoiluja vieraita varten, mutta muiden luokse kutsutaan itsensä kylään useiksi tunneiksi. Eikä ymmärretä, että vanhuksen jaksaminen vaihtelee päivästä toiseen.