Lue keskustelun säännöt.
Opettaja vertaili vanhoja koulukirjojaan nykyisiin ja yllättyi: Vaatimustason lasku on ällistyttävä
06.05.2024 |
Kommentit (205)
Koulun vaatimustasoa jokaisessa lukuaineessa tulisi nostaa radikaalisti. Joka kevät tulisi olla valtakunnalliset kokeet, joiden läpäiseminen on ehto kesäloman viettämiselle. Jos niitä ei läpäise, pääsee kesäksi kovan kurin sisäoppilaitokseen, jossa opiskellaan ne asiat, jotka lukuvuoden aikana olisi pitänyt oppia.
Samoin erilaiset etuisuudet tulee sitoa koulumenestykseen; esimerkiksi mopokortin vaatimuksena tulisi olla vähintään 8,5 lukuaineiden keskiarvo. Samoin peruskoulutsta valmistuminen tulisi olla ehtona mahdollisuudelle täysi-ikäistyä ja saada täysi-ikäisen oikeudet, kuten oikeus hallita omaa omaisuuttaan yms. Alkaisi löytyä motivaatiota opiskella!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli erimieltä oleminen on ihan väärin. Hyvä en yhtään ihmettele ikäisteni eli siis yli viisikymppisten (naisten) vuorovaikutustaitoja. Ne ovat aika olemattomat jos heidän kanssaan ei ole samaa mieltä.
Nyt mennään sen lukutaidon kanssa yhä syvemmälle metsään. Eikä kyllä deduktiivinen päättelytaitokaan kukoista (sitä harjoiteltiin monenkin aineen tunneilla peruskoulussa myös).
Vuorovaikutustaitojen puuttumisen huomaa ihan käytännössä ei siihen mitään lukutaitoa vaadita. Valitettavaa vain että naisvaltaisella alalla heidän kanssaan joutuu olemaan tekemisissä päivittäin. No siitäkin selviää kun vain myöntelee joo joo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli erimieltä oleminen on ihan väärin. Hyvä en yhtään ihmettele ikäisteni eli siis yli viisikymppisten (naisten) vuorovaikutustaitoja. Ne ovat aika olemattomat jos heidän kanssaan ei ole samaa mieltä.
Nyt mennään sen lukutaidon kanssa yhä syvemmälle metsään. Eikä kyllä deduktiivinen päättelytaitokaan kukoista (sitä harjoiteltiin monenkin aineen tunneilla peruskoulussa myös).
Minusta opetuksen digitaalisaatio on saatanasta.
Laskemaan opetellaan kynällä ja paperilla. Se kehittää ajattelua.
Kaunokirjoitus opettaa motoriikkaa.
Ja tää tulee vuonna 1974 syntyneen tietokenenörtin suusta, joka on koodaillut vuodesta -81 asti
Vierailija kirjoitti:
Prosenttilaskuista viis, kun niitä varten on ohjelmat ja laskimet. Sen sijaan pitäisi panostaa elämänhallintataitoihin. Laskut avataan ja maksetaan eräpäivään mennessä, ne eivät katoa sillä, että jätetään huomioimatta. Vessanpönttö pestään säännöllisesti ja suihkun lattiakaivo myös. Irtoripsiä, tatuointeja ym. käydään otattamassa vasta sitten, kun on ostettu kuukauden ruuat ja maksettu vuokrat ym. Töissä pitää käydä aina, kun niin on sovittu, myös silloin, kun aamulla väsyttää. Kerrostalossa ei asuta yksin, eikä naapureilla välttämättä ole sama musiikkimaku tai vuorokausirytmi kuin sulla, joten eletään niiden järjestyssääntöjen mukaan. Jos otetaan koira, se lenkitetään monta kertaa päivässä, eikä vaan kuseteta siihen kerrostalon rapun eteen. Aamulla syödään aamupalaa, eikä juoda niitä överikalliita energiajuomia, joihin ei kenelläkään itse kulunsa maksamalla normaaliduunarilla oikeasti ole varaa ja joista ei ole MITÄÄN
Kan man inte räkna procent, blir det bara gissningar med en kalkylator.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vaan, öyhöt. Kohta menee tämäkin ketju poistoon, kun ette osaa puhua itse aiheesta.
Se, että sanoo ääneen totuuden, on joidenkin mielestä öyhöttämistä :-). Eräs aikamme älykkäimmistä poliitikoista sai jopa tuomion totuudenpuhumisesta ja tänä päivänä hänet tuominneet ihmettelevät kun hänen "ennusteensa" ovatkin täyttä tätäpäivää.
Mutta kun tosiasia nyt vaan on, että ihan perus-suomalaisten lasten osaamistaso on laskenut. Jotkut muualta tulleet pärjäävät tosi hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluihin tarvittaisiin takaisin jäykkä kurinalaisuus. Oppilaat tiukasti pulpetteihin ja opettajia kunnioittamaan. Häiritsijälle pois luokista pienryhmiin.
Itse tykkäsin käydä oppikoulua. Siellä oli kuri ja järjestys. Ei tosiaankaan mitään yhdistettyjä luokkia, luokassa ei saanut vaeltaa tai muuta pelletouhua. Jos ei pärjännyt, jäi luokalleen.
Opettajalla oli auktoriteetti ja luokissa oltiin hiljaa paikallaan kuunnelmassa. Jos ei osannut läksyjä, kun kysyttiin, se oli häpeä.
Tytär näytti ottamaansa videota nylykoulusta. Levotonta luokassa.
Ja: Mun aikaan oppikoulussa myös musiikissa ja käsityössä oppi oikeasti. Tehtiin kauluspaita, tyköistuvat shortsit jne. Nykyoppilaat tekee helpot löysät shortsit kuminauhalla ja helpon hupparin (todella helpompi kuin kauluspaita) Tuommoisia mä tein jo kansakoulun puolella.
Minun aikanani oli vielä Seiskalla käsityö pakollista. Kuudennella luokalla tehtiin lapaset ja Seiskalla sukat. Minäkin olen tehnyt viidennellä? Luokalla shortsit ja Seiskalla kauluspaidan. Olin nämä jo unohtanut mutta nyt muistin tämän ketjun vuoksi uudelleen.
vm. 1977
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulun vaatimustasoa jokaisessa lukuaineessa tulisi nostaa radikaalisti. Joka kevät tulisi olla valtakunnalliset kokeet, joiden läpäiseminen on ehto kesäloman viettämiselle. Jos niitä ei läpäise, pääsee kesäksi kovan kurin sisäoppilaitokseen, jossa opiskellaan ne asiat, jotka lukuvuoden aikana olisi pitänyt oppia.
Samoin erilaiset etuisuudet tulee sitoa koulumenestykseen; esimerkiksi mopokortin vaatimuksena tulisi olla vähintään 8,5 lukuaineiden keskiarvo. Samoin peruskoulutsta valmistuminen tulisi olla ehtona mahdollisuudelle täysi-ikäistyä ja saada täysi-ikäisen oikeudet, kuten oikeus hallita omaa omaisuuttaan yms. Alkaisi löytyä motivaatiota opiskella!
Mistä revitään resurssit tuollaiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin on. Prosenttilaskua opetettiin ennen alakoulussa, nyt kasiluokalla ja ovat silti nykyään monelle liian vaikeita.
Prosenttilaskua opetellaan ala-asteelta yläasteelle, lukioon, ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Peruslaskuja, jotka pitää hallita. Ja varmasti opetellaan kaikilla ammattikoulualoillakin. Esim. siivousaineet, kaupallinen ala, lääkelaskut jne.
On toiveissa, että yläkouluun menevällä nuorella olisi intuitiivinen ymmärrys siitä, että yksi prosentti vastaa desimaalilukua 0,01 ja murtolukua 1/100. Tätä ei nyt ihan voi prosenttilaskuina pitää.
Se on prosenttilasku joka tapauksessa. Yliopistolla tilastomenetelmien peruskursseilla lasketaan samoja laskuja. Proffa olikin vihainen, kun ala-asteen laskut eivät meinanneet suj
Ei, kyllä se on muunnos eikä lasku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
74 kirjoittaa muuten täyttä asiaa, mutta reiluuden nimissä sanottakoon, että englannin kielessä nuorten osaaminen on kohentunut, toisin kuin monessa muussa aineessa.
Mutta noin kokonaisuudessaan hienomotoriikka on yhteydessä myös abstraktiin aivotoimintaan. Suomen kielessä tätä kuvastaa maan mainio ja ikivanha verbi käsittää. Eli se virkkaus oikeasti kehittää myös matematiikan osaamista. Erityisen vahva on musiikin ja matematiikan yhteys.
"reiluuden nimissä sanottakoon, että englannin kielessä nuorten osaaminen on kohentunut, toisin kuin monessa muussa aineessa"
Mutta kun tilastollisesti ei ole, vaan englanninkin osaaminen on heikentynyt.
Se että kourallinen suorittajia osaa englantia mielestään natiivitasolla, ja loput katsovat TikTokista yksinkertaisia englanninkielisiä videoita ja viljelevät vähän finglishiä arkikielessä, ei tarkoita sitä, että nuorempien sukupolvien englannin osaaminen olisi kohentunut entisestä.
Tässä varmaan vähän hämää sekin, että joku keski-ikäinen voi ääntää huvittavan tankerosti ja silti osata englantia muuten erinomaisesti. Osa nykynuorista sitten uskaltaa paremmin vääntää (tai on ainakin vääntävinään) englantia amerikkalaisittain, mutta sanavarasto on minimaalinen ja kielioppi tietysti täysin hukassa.
(Vieraiden kielten oppimisessa on aina ollut ongelmana, että nekin jotka osaavat kieltä erittäin hyvin, eivät useinkaan uskalla sitä puhua, koska pelkäävät kuulostavansa typerältä. Minusta tämä pikemminkin korostuu nykyään, mutta voin olla väärässä. "Tankeroenglanti" on suomenkielisille ihmisille hyvin tyypillinen aksentti, aivan kuten japanilainen, saksalainen ja ranskalainen kuulostavat erilaisilta puhuessaan englantia. Mutta nykynuori varmaan kuolisi häpeästä, jos joutuisi tankeroenglantia puhumaan ääneen.)
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitapa ihan guugleen, "kuinka paljon on x prosentti luvusta Y", niin saat tuloksen. Ei tarvitse osata laskimeenkaan laittaa. Tsiisus, miten ihmiset on typeriä.
Bra. Sätt följande simpla fall i Google och berätta vad du fick som svar:
En ny produkt som skall säljas har ett självkostnadspris som är 63 €/styck. Produktens täckningsbidrag bör vara 38 %. Hur mycket blir konsumentpriset i affären för den nya produkten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulun vaatimustasoa jokaisessa lukuaineessa tulisi nostaa radikaalisti. Joka kevät tulisi olla valtakunnalliset kokeet, joiden läpäiseminen on ehto kesäloman viettämiselle. Jos niitä ei läpäise, pääsee kesäksi kovan kurin sisäoppilaitokseen, jossa opiskellaan ne asiat, jotka lukuvuoden aikana olisi pitänyt oppia.
Samoin erilaiset etuisuudet tulee sitoa koulumenestykseen; esimerkiksi mopokortin vaatimuksena tulisi olla vähintään 8,5 lukuaineiden keskiarvo. Samoin peruskoulutsta valmistuminen tulisi olla ehtona mahdollisuudelle täysi-ikäistyä ja saada täysi-ikäisen oikeudet, kuten oikeus hallita omaa omaisuuttaan yms. Alkaisi löytyä motivaatiota opiskella!
Mistä revitään resurssit tuollaiseen?
Potkimalla turhia virkaköystejä pois miniesteriöistä Ely-keskuksista, Aveista ja muista suojatyöpaikoista ja käyttämällä näin vapautuneet resurssit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluihin tarvittaisiin takaisin jäykkä kurinalaisuus. Oppilaat tiukasti pulpetteihin ja opettajia kunnioittamaan. Häiritsijälle pois luokista pienryhmiin.
Itse tykkäsin käydä oppikoulua. Siellä oli kuri ja järjestys. Ei tosiaankaan mitään yhdistettyjä luokkia, luokassa ei saanut vaeltaa tai muuta pelletouhua. Jos ei pärjännyt, jäi luokalleen.
Opettajalla oli auktoriteetti ja luokissa oltiin hiljaa paikallaan kuunnelmassa. Jos ei osannut läksyjä, kun kysyttiin, se oli häpeä.
Tytär näytti ottamaansa videota nylykoulusta. Levotonta luokassa.
Ja: Mun aikaan oppikoulussa myös musiikissa ja käsityössä oppi oikeasti. Tehtiin kauluspaita, tyköistuvat shortsit jne. Nykyoppilaat tekee helpot löysät shortsit kuminauhalla ja helpon hupparin (todella helpompi kuin kauluspaita) Tuommoisia mä tein jo kansakoulun puolella.
Jännä juttu, että budjettia riittää kaiken maailman turhaan digitalisaatioon, mutta lankakerä per oppilas on jo ihan liikaa, turhaa pröystäilyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini, joka oli opettaja, vertaili 90-luvun kirjoja 70-luvun kirjoihin ja päivitteli miten kovin oli taso laskenut...
Vierailija kirjoitti:
Intersektionaalisen inkluusion seuraus. Koska kaikkien pitää olla yhtä hyviä ja normaaliluokkaan on otettu porukkaa, joka ei sinne kuuluisi.
I artikeln stod det att böckerna är designade så att medel eleven klarar det och att de svagare eleverna förstår något av materialet. Vad ger sådan böcker och sådan undervisning åt de eleverna som är över medelmåttan eller strålande?
Då elevernas utgångsläge i snitt är sämre idag i första hand p.g.a. invandring, betyder det att då materialet görs för snitt eleven, sjunker kraven. Det ger mindre kunniga studenter och så är den negativa spiralen som ni kan se idag, verklighet.
Vierailija kirjoitti:
Äitini, joka oli opettaja, vertaili 90-luvun kirjoja 70-luvun kirjoihin ja päivitteli miten kovin oli taso laskenut...
Suomalaiset koululaiset olivat vuosituhannen vaihteessa parhaimmistoa Pisa-testeissä. Nyt yksistään vuosien 2018 ja 2022 suomalaisten äidinkielen osaaminen on heikentynyt kokonaisen VUODEN OPPIMÄÄRÄN TASON LASKUA. Matematiikassa tason pudotus oli 3/4 vuoden oppimäärästä - neljässä vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Prosenttilaskuista viis, kun niitä varten on ohjelmat ja laskimet. Sen sijaan pitäisi panostaa elämänhallintataitoihin. Laskut avataan ja maksetaan eräpäivään mennessä, ne eivät katoa sillä, että jätetään huomioimatta. Vessanpönttö pestään säännöllisesti ja suihkun lattiakaivo myös. Irtoripsiä, tatuointeja ym. käydään otattamassa vasta sitten, kun on ostettu kuukauden ruuat ja maksettu vuokrat ym. Töissä pitää käydä aina, kun niin on sovittu, myös silloin, kun aamulla väsyttää. Kerrostalossa ei asuta yksin, eikä naapureilla välttämättä ole sama musiikkimaku tai vuorokausirytmi kuin sulla, joten eletään niiden järjestyssääntöjen mukaan. Jos otetaan koira, se lenkitetään monta kertaa päivässä, eikä vaan kuseteta siihen kerrostalon rapun eteen. Aamulla syödään aamupalaa, eikä juoda niitä överikalliita energiajuomia, joihin ei kenelläkään itse kulunsa maksamalla normaaliduunarilla oikeasti ole varaa ja joista ei ole MITÄÄN
Nämä ovat kotona opetettavia asioita ja iso osa vieläpä sellaisia, jotka aikuisena saa itse päättää, eli eivät ole mitään pakkoja. Haloo, kyllä ihminen saa päättää aamupaloistaan ja siivoamisistaan. Kouluun kuuluu ihan eri aiheet! Kouluille on jo nyt sysätty liikaa ns. peruskasvatusta, eli ei todellakaan tällaista opetussuunnitelmiin! Taloustaidot ok.
Vierailija kirjoitti:
Olen nähnyt alakoululaisten sukulaislasten matematiikan kokeita ja ne on välillä aivan ihmeellisiä. Niissä on kaikenlaisia päättelytehtäviä tyyliin Maijalla ja Matilla on vihreä paita, minkä värinen paita on Kaijalla? Olin matematiikassa todella hyvä, mutta en osaisi niitä tehtäviä ratkaista. Meillä 90-luvulla oli ihan vain laskutehtäviä.
Tämä nyt varmaan vaihtelee todella paljon oppiaineittain ja riippuu opettajastakin, mutta vaikka nykykoulua haukutaan liian helpoksi mitä se monessa onkin, joissain jutuissa se on vaikeampi kuin kultaisella kasarilla. Omina kouluaikoinani menestykseen riittivät kutakuinkin hyvät istumalihakset, mitään varsinaista päättelyä tai muuta syvällisempää ajattelua ei tarvittu. Olin aivan äimänä, kun jokunen vuosi sitten seiskaluokkalainen poikani näytti minulle heidän historian tehtäviään, joissa piti artikkelin pohjalta tehdä päätelmiä (vastaukset eivät siis olleet suoraan tekstissä) tai taulukon perusteella kertoa mistä ilmiöstä on kyse, mistä se johtuu ja mitä siitä seuraa ym. Olin aivan hoo moilasena. Käsittääkseni historiastakin pääsee läpi hyvin helposti, mutta kiitettävään vaadittiin ainakin poikani koulussa jo sellaista ajattelua, etten olisi itse siinä iässä sellaiseen kyennyt. Historia oli ja on edelleen lukiossa poikani mieliaine ja oli monen muunkin. Luulisin, että edes oppilaat eivät arvosta vain pelkkää löysäilyä, koska se sisältää aina ajatuksen, että "no helpotetaan nyt tätä, kun ettehän te pässinpäät mitään tajua". Kun opettajat laittoivat oppilaat sekä opettelemaan asioita että ajattelemaan itse, moni innostuikin. Niillä tunneilla oli aina paras työrauha.
En käsitä mitä opettajat ajavat takaa sillä, että eivät vaadi riittävästi. Alakoulussa tämän samaisen poikani opettaja ei puuttunut millään tavalla kirjoitusvirheisiin. Itse huomauttelin kyllä aina, että virke aloitetaan isolla alkukirjaimella ym. aivan perusjuttuja, mutta opettajan mielestä tällä ei ollut mitään väliä. Ilmeisesti puuttuminen olisi häirinnyt oppilaiden luomisen paloa kirjoittaessa tms.? Yläkoulussa äidinkielenopettaja korjasi kaikki virheet punakynällä ja siitä alkoi pojan opettelu. Ihan hyvin on oppinutkin, mutta ottaa nyt lukiossakin vielä äidinkielessä ylimääräisen kielenhuollon kurssin. Jotenkin luulen, että helpommalla olisi päästy, jos alakoulussa olisi jo annettu ymmärtää, että kyse on ihan tärkeästä asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nähnyt alakoululaisten sukulaislasten matematiikan kokeita ja ne on välillä aivan ihmeellisiä. Niissä on kaikenlaisia päättelytehtäviä tyyliin Maijalla ja Matilla on vihreä paita, minkä värinen paita on Kaijalla? Olin matematiikassa todella hyvä, mutta en osaisi niitä tehtäviä ratkaista. Meillä 90-luvulla oli ihan vain laskutehtäviä.
Tämä nyt varmaan vaihtelee todella paljon oppiaineittain ja riippuu opettajastakin, mutta vaikka nykykoulua haukutaan liian helpoksi mitä se monessa onkin, joissain jutuissa se on vaikeampi kuin kultaisella kasarilla. Omina kouluaikoinani menestykseen riittivät kutakuinkin hyvät istumalihakset, mitään varsinaista päättelyä tai muuta syvällisempää ajattelua ei tarvittu. Olin aivan äimänä, kun jokunen vuosi sitten seiskaluokkalainen poikani näytti minulle heidän historian tehtäviään, joissa piti artikkelin pohjalta tehdä päätelmiä
Voiko olla kyse ihan siitä, että nykyään laskemista varten on peliä ja rensseliä, mutta maailma on monimutkaisempi kuin koskaan aiemmin?
Eli lapsilta vaaditaan vähemmän sitä peruslaskentaa koska se ei ole yhtä elintärkeää kuin enne ja toisaalta lasten intuitiota jumpataan äidinkielessä ja historiassa, koska monimutkaisessa maailmassa on tärkeää pystyä etenemään riittävän oikeaan lopputulokseen suhteellisen vaihtelevilla tiedoilla?
En jaksa uskoa, että koululaitos olisi pelkkä halpuutuksen vetelä uhri. Ihan varmasti kehityssuunnassa on jotain jujuakin.
Eihän se ole mikään pakko käydä kirkossa ollenkaan, täysin vapaa-ehtoista. Eikä nuoren kannata pakosta mennä rippikouluunkaan, sekin on vapaa-ehtoista. Miksi se on teilläpäin pakko?