Opettaja vertaili vanhoja koulukirjojaan nykyisiin ja yllättyi: Vaatimustason lasku on ällistyttävä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Prosenttilaskuista viis, kun niitä varten on ohjelmat ja laskimet. Sen sijaan pitäisi panostaa elämänhallintataitoihin. Laskut avataan ja maksetaan eräpäivään mennessä, ne eivät katoa sillä, että jätetään huomioimatta. Vessanpönttö pestään säännöllisesti ja suihkun lattiakaivo myös. Irtoripsiä, tatuointeja ym. käydään otattamassa vasta sitten, kun on ostettu kuukauden ruuat ja maksettu vuokrat ym. Töissä pitää käydä aina, kun niin on sovittu, myös silloin, kun aamulla väsyttää. Kerrostalossa ei asuta yksin, eikä naapureilla välttämättä ole sama musiikkimaku tai vuorokausirytmi kuin sulla, joten eletään niiden järjestyssääntöjen mukaan. Jos otetaan koira, se lenkitetään monta kertaa päivässä, eikä vaan kuseteta siihen kerrostalon rapun eteen. Aamulla syödään aamupalaa, eikä juoda niitä överikalliita energiajuomia, joihin e

Kai jokainen maksaisi laskut ajoissa jos olisi millä maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin nykyaikana tarvitaan jonkun uskontunnustuksen ulkolukua? Vai pitäisikö se niin tehdä vain siksi että niin on toimittu "aina ennenkin"?

Kirkossa lausutaan uskontunnustus aina jumalanpalveluksissa ja kasteissa, usein myös hautajaisissa. Siksi sitä opetellaan. Toki sen voi paperistakin lukea, mutta moni osaa sen ulkoa. Uskontunnustus kertoo, mitä kristityille uskossa lahjoitetaan ja mihin uskomme perustuu.

T. Seurakunnassa töissä

Et sitten osannut vastata itse kysymykseen vaan vastasit siihen miksi niin on tehty joskus 50 vuotta sitten. Ajat ja vaatimukset muuttuu. Käykö nykyajan nuoret edes kirkossa, jos ei ole "pakko".

Maailma on muuttunut tosi paljon omista kouluvuosista 80-90-luvuilta. Ei varmasti voida mennä samoilla koulukirjoilla. Nykykoulu ei ota tarpeeksi huomioon sitä, että lapset ja nuoret oppii valtavasti asioita tiktokista, YouTubesta jne. Tieto tahtoo jäädä hyvin irralliseksi, koulussa voitaisiin saada se tieto joihinkin raameihin. Mutta voitaisiinko sitä tietoa, joka lapsilla ja nuorilla on noista ei-koululähteistä jotenkin käyttää koulussa hyödyksi? 

Monesti koulussa törmää siihen, että tieto pitää saada kokeessa juuri samaan muotoon kuin oppikirjassa on kerrottu. Tieto voi olla oikeaa, mutta eri sanoilla selitettyä. 

 

Oma opetuskokemus toiselta asteelta, jo 20 vuotta sitten oli täysin mahdotonta ohjata opinnäytetyötä, ei tullut lauseita ollenkaan. Lukiossa (pääsyraja seiskan pintaan) oli turha yrittää lukea novellia, kun liian pitkä. Katsottiin sitten vähän Anna Liisaa videolta (joo ei ole novelli), että vähän kuvaa tuli opiskelijoille vanhoista kirjoista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin nykyaikana tarvitaan jonkun uskontunnustuksen ulkolukua? Vai pitäisikö se niin tehdä vain siksi että niin on toimittu "aina ennenkin"?

Kirkossa lausutaan uskontunnustus aina jumalanpalveluksissa ja kasteissa, usein myös hautajaisissa. Siksi sitä opetellaan. Toki sen voi paperistakin lukea, mutta moni osaa sen ulkoa. Uskontunnustus kertoo, mitä kristityille uskossa lahjoitetaan ja mihin uskomme perustuu.

T. Seurakunnassa töissä

Et sitten osannut vastata itse kysymykseen vaan vastasit siihen miksi niin on tehty joskus 50 vuotta sitten. Ajat ja vaatimukset muuttuu. Käykö nykyajan nuoret edes kirkossa, jos ei ole "pakko".

Tämä on myös hyvin tyypillistä nykyteineistä keskustelukulttuuria. Hyvin härskisti kysytään mistä tahansa asiasta että mihin tämmöistä nyt ikinä missään tarvitsee. Sitten kun joku auktoriteetti yrittää jaksaa selittää, teini ei jaksa edes kuunnella vastausta loppuun vaan kertoo että et sitten osaa edes vastata kysymykseen. 😆 Ilmeisesti teinillä on joku kysymys johon hän haluaisi vastauksen, mutta sanavarasto ei riitä sanoittamaan sitä ajatusta ymmärrettävään muotoon eikä sosiaaliset taidot riitä siihen että osaisi kuulostaa kohteliaalta ja ystävälliseltä. Kuitenkin löytyy herkkä havainnointikyky siihen, että mitään samantasoista käytöstä ei vastaanoteta muilta = turvallinen tila pitää olla itselle, ei muille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin nykyaikana tarvitaan jonkun uskontunnustuksen ulkolukua? Vai pitäisikö se niin tehdä vain siksi että niin on toimittu "aina ennenkin"?

Kirkossa lausutaan uskontunnustus aina jumalanpalveluksissa ja kasteissa, usein myös hautajaisissa. Siksi sitä opetellaan. Toki sen voi paperistakin lukea, mutta moni osaa sen ulkoa. Uskontunnustus kertoo, mitä kristityille uskossa lahjoitetaan ja mihin uskomme perustuu.

T. Seurakunnassa töissä

Et sitten osannut vastata itse kysymykseen vaan vastasit siihen miksi niin on tehty joskus 50 vuotta sitten. Ajat ja vaatimukset muuttuu. Käykö nykyajan nuoret edes kirkossa, jos ei ole "pakko".

Itseasiassa nykyiset parikymppiset miehet ovat uskonnollisempia kuin millenniaalimiehet. Uskonnollisuus tutkimusten mukaan kiinnostaa erityisesti nuoria miehiä aiempaa enemmän. Kirkossa käy ihan vapaaehtoisesti kaikenikäisiä ihmisiä, myös nuoria. Tässä ketjussa on kuitenkin tarkoitus keskustella yleisesti opetuksen tasossa ja nuorten osaamisessa tapahtuneista muutoksista, niin ei kannata jatkaa tästä kirkon opetuksen kritisoinnista enempää, ei ole tämän ketjun aihe.

T. Seurakunnassa töissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Prosenttilaskuista viis, kun niitä varten on ohjelmat ja laskimet. Sen sijaan pitäisi panostaa elämänhallintataitoihin. Laskut avataan ja maksetaan eräpäivään mennessä, ne eivät katoa sillä, että jätetään huomioimatta. Vessanpönttö pestään säännöllisesti ja suihkun lattiakaivo myös. Irtoripsiä, tatuointeja ym. käydään otattamassa vasta sitten, kun on ostettu kuukauden ruuat ja maksettu vuokrat ym. Töissä pitää käydä aina, kun niin on sovittu, myös silloin, kun aamulla väsyttää. Kerrostalossa ei asuta yksin, eikä naapureilla välttämättä ole sama musiikkimaku tai vuorokausirytmi kuin sulla, joten eletään niiden järjestyssääntöjen mukaan. Jos otetaan koira, se lenkitetään monta kertaa päivässä, eikä vaan kuseteta siihen kerrostalon rapun eteen. Aamulla syödään aamupalaa, eikä juoda niitä överikalliita energiajuomia, joihin ei kenelläkään itse kulunsa maksamalla normaaliduu

Itse asiassa kotitaloustunneilla kyllä opetetaan pöntön pesu eli wc-tilan ylläpitosiivous, ja puhutaan terveellisestä ruokavaliosta aika paljonkin. Ja koulussa puhutaan myös laskuista, maksuista ja luottotiedoista, vuokra- ja omistusasumisesta. Toisilla nyt vaan ei mene kaikki jakeluun. Tuskin tuosta on tutkimusta, mutta veikkaisin että keskimäärin aika pitkälle ne samat tyypit osaavat SEKÄ prosenttilaskuja ETTÄ maksaa laskuja ETTÄ pestä vessanpöntön. 

Menneinä vuosikymmeninä oli sellainen alemman sosiaaliluokan juttu pilkata kouluttautuneita ihmisiä siitä, että nämä osaavat vain höpöjuttuja (tässä prosenttilaskuja) eivätkä oikean elämän juttuja. Nykynuorissa ei kyllä ne alemman sosiaaliluokan tenavat todellakaan osaa marjastaa, hillota, säilöä, leipoa, pakastaa, neuloa, virkata, parsia, ommella vaatteita jne, joten ei oikein ole enää mitään niistä keulimisen aiheista jäljellä. Nyt voi sitten ilkeillä vain huomattavasti rajoitetummista asioista kuten pöntön pesusta. 😆

Mitä härskiä tuossa kysymyksessä on? Ehkä niitä vuorovaikutustaitoja ja itsetuntotaitoja olisi saanut opettaa jo viisikymmentä vuotta sitten enemmän.

Enkä ole mikään teini. Olen itse käynyt peruskoulun lähes neljäkymmentä vuotta sitten ja oikeastaan millään varsinkaan ulkoaopitulla ei ole tänäpäivänä mitään merkitystä. Ajan olisi voinut käyttää jo silloin peruskoulussa hyödyllisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitä vaatimustasoa lasketaan, jos se tuottaa vain haittoja?

Se on mukavaa kun kaikki osaa

Vierailija kirjoitti:

Tämä on konkreettinen tie Suomen tai ylipäätään länsimaiden tuhoon. Aasiassa kouluun panostetaan ja he opettelevat vaikeaa matematiikkaa kurinalaisesti. Sen sijaan Suomessa on yhä enemmän havaittavissa asennetta, ettei matikkaa tarvitse osata jos ei halua. Tämä asenne on pesiytynyt jopa korkeakouluihin. Tämän lisäksi löysä asenne muihinkin oppiaineisiin näkyy. Ei ole niin justiinsa, jos ei hahmota historian tapahtumia ja syy-seuraussuhteita, pääasia että ryhmätyön tekeminen oli kivaa.

Japanilaiset tuotemerkit ovat kaikki arvostettuja. Miksi Japanista tuli teollisuusmahti? Kurinalaisuuden vuoksi. Kansakoulun aikana Suomessakin oli kurinalaista, josta seurasi että kaikki oppivat. Nyt haahuillaan sinne tänne ja ollaan levottomia.

Vierailija kirjoitti:

Mitä härskiä tuossa kysymyksessä on? Ehkä niitä vuorovaikutustaitoja ja itsetuntotaitoja olisi saanut opettaa jo viisikymmentä vuotta sitten enemmän.

Enkä ole mikään teini. Olen itse käynyt peruskoulun lähes neljäkymmentä vuotta sitten ja oikeastaan millään varsinkaan ulkoaopitulla ei ole tänäpäivänä mitään merkitystä. Ajan olisi voinut käyttää jo silloin peruskoulussa hyödyllisemmin.

Siinähän lukee härskisti, ei että härskiä. Kysymys on siitä millä tavalla = härskisti kysymys esitetään, ei siitä että kysymyksessä ei ole mitään härskiä. Lukutaito on selvästi ollut sinulle jo vuosikymmeniä vähän rajoitettua, ja tässä se johti siihen että et ymmärtänyt kirjoitusta jota kommentoit. Uskon kyllä, että uskot että sinulle opetettiin (ja yritettiin opettaa) lähinnä vain hyödyttömiä ja merkityksettömiä asioita, mutta kyllä hyvä lukutaitokin on elämässä tärkeä. Sen avulla pärjää täällä Vauvallakin paljon paremmin. 😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin nykyaikana tarvitaan jonkun uskontunnustuksen ulkolukua? Vai pitäisikö se niin tehdä vain siksi että niin on toimittu "aina ennenkin"?

Kirkossa lausutaan uskontunnustus aina jumalanpalveluksissa ja kasteissa, usein myös hautajaisissa. Siksi sitä opetellaan. Toki sen voi paperistakin lukea, mutta moni osaa sen ulkoa. Uskontunnustus kertoo, mitä kristityille uskossa lahjoitetaan ja mihin uskomme perustuu.

T. Seurakunnassa töissä

Et sitten osannut vastata itse kysymykseen vaan vastasit siihen miksi niin on tehty joskus 50 vuotta sitten. Ajat ja vaatimukset muuttuu. Käykö nykyajan nuoret edes kirkossa, jos ei ole "pakko".

Tämä on myös hyvin tyypillistä nykyteineistä keskustelukulttuuria. Hyvin härskisti kysytään mistä tahans

Hyvä on myös länkyttää turvallisille aikuisille eli opettajille ja muille auktoriteeteille. Vertaisille jos menee samaan tapaan käyttäytymään niin sieltä tulee hyvin nopeasti vastaukseksi että runk*ari vitt*ilee. Itse asiassa opettajatkin mielellään sanoisi niin mutta kasvatus ja työ velvoittavat käyttäytymään hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Kouluihin tarvittaisiin takaisin jäykkä kurinalaisuus. Oppilaat tiukasti pulpetteihin ja opettajia kunnioittamaan. Häiritsijälle pois luokista pienryhmiin. 

Itse tykkäsin käydä oppikoulua. Siellä oli kuri ja järjestys. Ei tosiaankaan mitään yhdistettyjä luokkia, luokassa ei saanut vaeltaa tai muuta pelletouhua. Jos ei pärjännyt, jäi luokalleen. 

Opettajalla oli auktoriteetti ja luokissa oltiin hiljaa paikallaan kuunnelmassa. Jos ei osannut läksyjä, kun kysyttiin, se oli häpeä.

Tytär näytti ottamaansa videota nylykoulusta. Levotonta luokassa. 

Ja: Mun aikaan oppikoulussa myös musiikissa ja käsityössä oppi oikeasti. Tehtiin kauluspaita, tyköistuvat shortsit jne. Nykyoppilaat tekee helpot löysät shortsit kuminauhalla ja helpon hupparin (todella helpompi kuin kauluspaita) Tuommoisia mä tein jo kansakoulun puolella. 

 

Teillä on koululla rahaa käsitöihin. Meillä ns. budjetti on yksi lankakerä/ 3-4 oppilasta. Siitä ei mahdottomia tehdä. Kun aikaa on tunti per viikko, tehdään vielä vähemmän. 

 

Minun kouluaikana neuvottiin villapaita. Samoin tehtiin kaavat ja ommeltiin istuva paitapusero. Aikaa oli 3h/vko. Silloin sai ihmeitä aikaan ja oppi. 

Eli erimieltä oleminen on ihan väärin. Hyvä en yhtään ihmettele ikäisteni eli siis yli viisikymppisten (naisten) vuorovaikutustaitoja. Ne ovat aika olemattomat jos heidän kanssaan ei ole samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin nykyaikana tarvitaan jonkun uskontunnustuksen ulkolukua? Vai pitäisikö se niin tehdä vain siksi että niin on toimittu "aina ennenkin"?

Kirkossa lausutaan uskontunnustus aina jumalanpalveluksissa ja kasteissa, usein myös hautajaisissa. Siksi sitä opetellaan. Toki sen voi paperistakin lukea, mutta moni osaa sen ulkoa. Uskontunnustus kertoo, mitä kristityille uskossa lahjoitetaan ja mihin uskomme perustuu.

T. Seurakunnassa töissä

Et sitten osannut vastata itse kysymykseen vaan vastasit siihen miksi niin on tehty joskus 50 vuotta sitten. Ajat ja vaatimukset muuttuu. Käykö nykyajan nuoret edes kirkossa, jos ei ole "pakko".

Ulko oppiminen on taito, joka on hyvä oppia. Sen oppii, kun harjoittelee. Se nyt on sitten ihan sama, harjoitteleeko uskontunnustuksessa vai Rovaniemen markkinoiden sanoilla. 

 

Sitä olen joskus miettinyt, miksi vanhemmat ensin kastaa lapsensa kirkon jäseniksi ja sitten vetää purut nokkaan, jos ko. uskonnon perusteita opetellaan. Eikö vanhemmat oikein ymmärrä, mihin ovat lapsensa liittäneet, vai mitä?

Ei-kirkon-jäsen

Olen nähnyt alakoululaisten sukulaislasten matematiikan kokeita ja ne on välillä aivan ihmeellisiä. Niissä on kaikenlaisia päättelytehtäviä tyyliin Maijalla ja Matilla on vihreä paita, minkä värinen paita on Kaijalla? Olin matematiikassa todella hyvä, mutta en osaisi niitä tehtäviä ratkaista. Meillä 90-luvulla oli ihan vain laskutehtäviä.

Vierailija kirjoitti:

Eli erimieltä oleminen on ihan väärin. Hyvä en yhtään ihmettele ikäisteni eli siis yli viisikymppisten (naisten) vuorovaikutustaitoja. Ne ovat aika olemattomat jos heidän kanssaan ei ole samaa mieltä.

Nyt mennään sen lukutaidon kanssa yhä syvemmälle metsään. Eikä kyllä deduktiivinen päättelytaitokaan kukoista (sitä harjoiteltiin monenkin aineen tunneilla peruskoulussa myös).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin on. Prosenttilaskua opetettiin ennen alakoulussa, nyt kasiluokalla ja ovat silti nykyään monelle liian vaikeita.

Prosenttilaskua opetellaan ala-asteelta yläasteelle, lukioon, ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Peruslaskuja, jotka pitää hallita. Ja varmasti opetellaan kaikilla ammattikoulualoillakin. Esim. siivousaineet, kaupallinen ala, lääkelaskut jne. 

On toiveissa, että yläkouluun menevällä nuorella olisi intuitiivinen ymmärrys siitä, että yksi prosentti vastaa desimaalilukua 0,01 ja murtolukua 1/100. Tätä ei nyt ihan voi prosenttilaskuina pitää.

Vierailija kirjoitti:

Eli erimieltä oleminen on ihan väärin. Hyvä en yhtään ihmettele ikäisteni eli siis yli viisikymppisten (naisten) vuorovaikutustaitoja. Ne ovat aika olemattomat jos heidän kanssaan ei ole samaa mieltä.

Parempi vain olla samaa mieltä. Pääsee paljon helpommalla. Kaikilla on kivaa mutta mikään ei muutu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin on. Prosenttilaskua opetettiin ennen alakoulussa, nyt kasiluokalla ja ovat silti nykyään monelle liian vaikeita.

 

Miten k e h a r i pitää olla, jos ei osaa kahdeksannella luokalla prosenttilaskuja?

Kaikki eivät hallitse niitä aikuisenakaan :)

Tämä on oikeasti todella hälyttävää.

 

Esimerkiksi eräät kansanedustajat...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin on. Prosenttilaskua opetettiin ennen alakoulussa, nyt kasiluokalla ja ovat silti nykyään monelle liian vaikeita.

Prosenttilaskua opetellaan ala-asteelta yläasteelle, lukioon, ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Peruslaskuja, jotka pitää hallita. Ja varmasti opetellaan kaikilla ammattikoulualoillakin. Esim. siivousaineet, kaupallinen ala, lääkelaskut jne. 

On toiveissa, että yläkouluun menevällä nuorella olisi intuitiivinen ymmärrys siitä, että yksi prosentti vastaa desimaalilukua 0,01 ja murtolukua 1/100. Tätä ei nyt ihan voi prosenttilaskuina pitää.

Se on prosenttilasku joka tapauksessa. Yliopistolla tilastomenetelmien peruskursseilla lasketaan samoja laskuja. Proffa olikin vihainen, kun ala-asteen laskut eivät meinanneet sujua monentakaan.