Opettaja vertaili vanhoja koulukirjojaan nykyisiin ja yllättyi: Vaatimustason lasku on ällistyttävä

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitä vaatimustasoa lasketaan, jos se tuottaa vain haittoja?

Tuottaako se pelkästään haittoja?

^OK, kiitos vastauksesta, hauska kuulla asiasta. 😀

Me luettiin ala-asteen kuudennella luokalla Juhani Ahon Rautatie. Siihen liittyen oli jokin testi. Tiukka opettaja. Kuka nykylapsi osaa edes lukea 13-vuotiaana? Itse olen 1973 syntynyt. 

74 kirjoittaa muuten täyttä asiaa, mutta reiluuden nimissä sanottakoon, että englannin kielessä nuorten osaaminen on kohentunut, toisin kuin monessa muussa aineessa.

Mutta noin kokonaisuudessaan hienomotoriikka on yhteydessä myös abstraktiin aivotoimintaan. Suomen kielessä tätä kuvastaa maan mainio ja ikivanha verbi käsittää. Eli se virkkaus oikeasti kehittää myös matematiikan osaamista. Erityisen vahva on musiikin ja matematiikan yhteys.

Vierailija kirjoitti:

Me luettiin ala-asteen kuudennella luokalla Juhani Ahon Rautatie. Siihen liittyen oli jokin testi. Tiukka opettaja. Kuka nykylapsi osaa edes lukea 13-vuotiaana? Itse olen 1973 syntynyt. 

Arjessa ei käytännössä tarvitse mitään lukea niin ei sitä samalla tavalla nykyisin pidetä tärkeänä.

Idoluutio on nousussa.

Katsokaa kouluja JA politiikkaa. Mitä typerämpiä poliitikkoja, sitä enemmän esillä.

Vierailija kirjoitti:

Me luettiin ala-asteen kuudennella luokalla Juhani Ahon Rautatie. Siihen liittyen oli jokin testi. Tiukka opettaja. Kuka nykylapsi osaa edes lukea 13-vuotiaana? Itse olen 1973 syntynyt. 

Rautatie on pienoisromaani. Toki se on kieleltään vanhahtava, mutta ei pituudeltaan mitenkään ylivoimainen. Oma lapseni on nyt 13-vuotias ja lukee paljon tiiliskiven paksuisia vanhoja klassikoita. On lukenut myös Juhani Ahon tekemiä käännöksiä. Lasten ja nuorten taidoissa on nykypäivänä enemmän hajontaa kuin sinun tai minun aikaan. 

Vierailija kirjoitti:

74 kirjoittaa muuten täyttä asiaa, mutta reiluuden nimissä sanottakoon, että englannin kielessä nuorten osaaminen on kohentunut, toisin kuin monessa muussa aineessa.

Mutta noin kokonaisuudessaan hienomotoriikka on yhteydessä myös abstraktiin aivotoimintaan. Suomen kielessä tätä kuvastaa maan mainio ja ikivanha verbi käsittää. Eli se virkkaus oikeasti kehittää myös matematiikan osaamista. Erityisen vahva on musiikin ja matematiikan yhteys.

Englannin ylioppilaskirjoituksissa ylletään samaan kuin ennen vain kuullun ymmärtämisessä, kaikissa muissa osa-alueissa on osaaminen laskenut. Tämä siis siitä huolimatta että nykynuoret altistuvat kielelle aivan eri määrissä kuin ennen.

Osaaminen englannissa on pitkälle sitä netissä kuultua vähän erilaista kieltä. Englannin ope kertoi, että oppilas oli isosti valittanut kun ei ollut saanut täysiä pisteitä kääntäessään lauseen Hyvää iltapäivää muotoon Yo man wazzup.

Olen töissä toisella asteella, ja välillä hämmästyttää että ihan aikuisetkaan ihmiset eivät kunnolla osaa kelloa. Tai yritä vaikka opettaa nuorille vierasta kieltä, kun jotkut sanat eivät ole tuttuja edes äidinkielellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

74 kirjoittaa muuten täyttä asiaa, mutta reiluuden nimissä sanottakoon, että englannin kielessä nuorten osaaminen on kohentunut, toisin kuin monessa muussa aineessa.

Mutta noin kokonaisuudessaan hienomotoriikka on yhteydessä myös abstraktiin aivotoimintaan. Suomen kielessä tätä kuvastaa maan mainio ja ikivanha verbi käsittää. Eli se virkkaus oikeasti kehittää myös matematiikan osaamista. Erityisen vahva on musiikin ja matematiikan yhteys.

Englannin ylioppilaskirjoituksissa ylletään samaan kuin ennen vain kuullun ymmärtämisessä, kaikissa muissa osa-alueissa on osaaminen laskenut. Tämä siis siitä huolimatta että nykynuoret altistuvat kielelle aivan eri määrissä kuin ennen.

Osaaminen englannissa on pitkälle sitä netissä kuultua vähän erilaista kieltä. Englannin ope kertoi, että oppilas oli isosti valittanut kun ei ollut saanut täysiä pisteitä kääntäe

Sekä A-englannissa että A-venäjässä korkeimpien yo-arvosanojen taso on noussut ihan siitä syystä, että natiivipuhujia ja kaksikielisiä on niin paljon. Pisteytyksen yläpäähän on vaikea saada hajontaa.

Mitä noihin valituksiin tulee, nuorten kanssa kannattaa pitää huumori mukana kyydissä. 

Vierailija kirjoitti:

Saman olen huomannut, vaatimustaso on laskenut. 

kaikki pitää päästää luokalta, ettei kellekään tule paha mieli. Peruskoulun päättää nuoria, jotka ei ihan oikeasti osaa lukea. Mutta ei tarvitsekaan kun voi alkaa sähköröökin ja huumeiden myyjäksi. Ainakin lapseni luokalla olevat m a m u t hehkuttavat, kuinka heillä on rahaa paljon ja heistä tulee rikkaita muutenkin, kun myyvät huumeita.

Vierailija kirjoitti:

Uusien tulokkaiden takia vaatimustasoa on laskettu rankasti. N e e k e r e i s t ä harva pääsisi koskaan läpi edes ala-asteelta jos vaatimustaso olisi 80-luvun luokkaa.

Ja ajattelepa: kaikkein huonoimmin osaavat itäsuomalaiset pojat.

Kiitos vaan, öyhöt. Kohta menee tämäkin ketju poistoon, kun ette osaa puhua itse aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Prosenttilaskuista viis, kun niitä varten on ohjelmat ja laskimet. Sen sijaan pitäisi panostaa elämänhallintataitoihin. Laskut avataan ja maksetaan eräpäivään mennessä, ne eivät katoa sillä, että jätetään huomioimatta. Vessanpönttö pestään säännöllisesti ja suihkun lattiakaivo myös. Irtoripsiä, tatuointeja ym. käydään otattamassa vasta sitten, kun on ostettu kuukauden ruuat ja maksettu vuokrat ym. Töissä pitää käydä aina, kun niin on sovittu, myös silloin, kun aamulla väsyttää. Kerrostalossa ei asuta yksin, eikä naapureilla välttämättä ole sama musiikkimaku tai vuorokausirytmi kuin sulla, joten eletään niiden järjestyssääntöjen mukaan. Jos otetaan koira, se lenkitetään monta kertaa päivässä, eikä vaan kuseteta siihen kerrostalon rapun eteen. Aamulla syödään aamupalaa, eikä juoda niitä överikalliita energiajuomia, joihin ei kenelläkään itse kulunsa maksamalla normaaliduunarilla oikeasti ole varaa ja joista ei ole MITÄÄN

Pitäisi tuollaista opettaa koulussa? Johan on!! Elämänhallintaa opitaan kotona vanhemmilta, vanhemmat ovat lastensa esikuvia. Laskujen maksu ja pöntön pesut, näitäkö pitäisi ruveta koulujen opettamaan? Olet kyllä täysin pihalla koulun merkityksestä ja siitä mikä kuuluu vanhemmille lasten kasvatuksessa. Taidat olla itse uusavuton jolla ei ole elämänhallintaa.

Vierailija kirjoitti:

Niin on. Prosenttilaskua opetettiin ennen alakoulussa, nyt kasiluokalla ja ovat silti nykyään monelle liian vaikeita.

Prosenttilaskua opetellaan ala-asteelta yläasteelle, lukioon, ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Peruslaskuja, jotka pitää hallita. Ja varmasti opetellaan kaikilla ammattikoulualoillakin. Esim. siivousaineet, kaupallinen ala, lääkelaskut jne. 

Mihin nykyaikana tarvitaan jonkun uskontunnustuksen ulkolukua? Vai pitäisikö se niin tehdä vain siksi että niin on toimittu "aina ennenkin"?

Vierailija kirjoitti:

Me luettiin ala-asteen kuudennella luokalla Juhani Ahon Rautatie. Siihen liittyen oli jokin testi. Tiukka opettaja. Kuka nykylapsi osaa edes lukea 13-vuotiaana? Itse olen 1973 syntynyt. 

Rautatie on kyllä kuudesluokkalaisille aivan älytön valinta. Oli 1980-luvulla ja on edelleen. Jaaritteleva jorina vanhasta savolaisesta pariskunnasta, joka matkustaa junalla pari pysäkinväliä ja ukko ottaa kännit. Jos tuolla ei tapeta lasten lukuintoa, ei millään.

Nykyään onneksi koululaiset saavat valita itse kirjansa. Kyllä tuhat sivua Pottereita kehittää enemmän kuin reilut sata sivua Ahoa. Tärkeintä tietenkin olisi lukea monipuolisesti paljon kaikkea, myös koulun ulkopuolella. 

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vaan, öyhöt. Kohta menee tämäkin ketju poistoon, kun ette osaa puhua itse aiheesta.

Se, että sanoo ääneen totuuden, on joidenkin mielestä öyhöttämistä :-). Eräs aikamme älykkäimmistä poliitikoista sai jopa tuomion totuudenpuhumisesta ja tänä päivänä hänet tuominneet ihmettelevät kun hänen "ennusteensa" ovatkin täyttä tätäpäivää.

Suomessa oppikirjan sisältöjä ohjaa valtakunnalliset opetussuunnitelmat. Ei niitä kirjojen tekijät päätä. Lisää vaan inkluusiota, niin osaamisen taso nousee kaikilla

Vierailija kirjoitti:

Mihin nykyaikana tarvitaan jonkun uskontunnustuksen ulkolukua? Vai pitäisikö se niin tehdä vain siksi että niin on toimittu "aina ennenkin"?

Kirkossa lausutaan uskontunnustus aina jumalanpalveluksissa ja kasteissa, usein myös hautajaisissa. Siksi sitä opetellaan. Toki sen voi paperistakin lukea, mutta moni osaa sen ulkoa. Uskontunnustus kertoo, mitä kristityille uskossa lahjoitetaan ja mihin uskomme perustuu.

T. Seurakunnassa töissä