Osaatko yhtäkkiä puhua työasiasi englanniksi jos siis sinulle soittaakin englanninkielinen asiakas?

Olen luokanopettaja, ja tarvittaessa olen pitänyt joidenkin ulkomaisten, englantia puhuvien vanhempien kanssa tapaamiset englanniksi ihan ongelmitta. Olen aina ollut hyvä englannissa kirjallisesti ja lukenut paljon englanninkielistä kirjallisuutta, mutta nuorempana olin vähän arka sitä puhumaan. Sitten mulla oli luokassa tosi mukava, puolalainen avustaja joka puhui hyvää englantia ja hänen kanssaan tuli juteltua myös englanniksi paljon niitä näitä, niin rohkeus puhumiseen lisääntyi.

Kyllä, sillä työskentelen pohjoismaisessa yrityksessä, jossa työkieli on englanti. Puhun 95 % työajasta englantia joka päivä.

Kyllä osaan. 

Norjaks ja englanniks. Kesäisin myös suomeks kun suomalaiset turistit tukevat.

T.hotellirespa Norjassa

Kyllä. Tosin englanti on toinen äidinkieleni, joten ilmankos. 

Osaan, joka työvuorossa joudun puhumaan sekä englantia että ruotsia. Molempia puhun tosi hyvin.

Olen asunut 15 vuotta Englannissa, olisi aika harmillista, jos en tähän mennessä vieläkään osaisi.

Enemmän mä töissä englantia puhun kuin suomea. 

Tietysti osaan. Ei ole vaikea kieli.

Vieläkö jossain työssä puhutaan suomea?

Takellellen osaisin. Puhun sinänsä hyvää tai jopa erinomaista englantia, olen opiskellut osin ulkomailla jne. Mutta olen vähän eri alalla töissä, kuin mitä opiskelin ja täällä en tarvitse englantia käytännössä koskaan, joten alan termistö englanniksi on hieman hukassa. Ymmärrän kyllä sanaston, mutta ei ole omassa aktiivisessa sanavarastossani.

Englannin osaaminen kuuluu toimenkuvaan.

En tarvitse työssäni muuta kieltä kuin suomea. Tosin nykyään olisi varmaan hyvä osata puhua ukrainaksi ja viroksi. En vaan ole ikinä opiskellut kyseisiä kieliä.

Jees, ai kän. Inglish is sazh ön impootant längvitzh thät vii ool mast nou hau tu spiik it.

Vierailija kirjoitti:

onpa täällä kielitaitoista porukkaa. 

Ei kai tänne kielitaidottomat kehtaa vastata, mutta minä voin vastata. Luultavasti osaisin vaikka asiakkaat vanhainkodissa eivät soitettele eli soittajan pitäisi olla heidän omaisensa jolle mummon tai vaarin asioita selittäisin. Aikoinaan kun sukuun naitiin naiivi englannin puhuja oli pakko uskaltautua englantia puhumaan ajatus oli, että tullaan ymmärrretyksi puolin ja toisin, mutta vaikka eri oppilaitoksissa on 12v englantia opiskellut puuttui ihan mielettömästi sanoja kun kyse on ihan arjen asioista, en tiedä vieläkään mikä on kiintoavain, akkuporakone tai se millä sälekaihdinta avataan ja suljetaan, sälekaihtimenkin olen taas unohtanut. Mutta selittämällä ja suomea sekaan solkottaen on selvitty puolin ja toisin.

Osaan tietysti.

Suomi on kuoleva kieli, jokainen joka on 10-18 vuotiaiden kanssa enemmän tekemisissä ymmärtää tämän.

Kyllä vaikka puhunkin vähän kömpelösti englantia. Luen ja kirjoitan sitä paljon paremmin.

Suomeksi en oikein kunnolla osaisi, Ruotsiksi, Englanniksi ja Tanskaksi onnistuu kyllä. Kaksikymmentä vuotta kansainvälisessä agentuurikaupassa

Huonosti puhelimessa, livenä paremmin, kun saa kädet ja ilmeet mukaan. Surkea on taitoni, mutta solkkaan siitä huolimatta. Melkein aina olen vastapuolta ymmärtänyt ja hän minua. Yläkoulun vitosen englannilla mennään.