Korkeasti koulutettu ei ole = älykäs

Vierailija kirjoitti:

Kuule kyllä se vaan niin on, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin siivoojat. 

Olin joskus kesätöissä siivoojana. Työkaverillani oli suuria vaikeuksia esimerkiksi tilanteessa, jossa olisi pitänyt kirjoittaa lappu, jossa kerrotaan, että lattialla ei voi vahauksen takia kävellä. Tällä suorituskyvyllä voi pärjätä siivoojana, mutta ei missään sellaisessa ammatissa, johon edellytetään akateemista koulutusta. 

Tuossa on voinut kyseessä olla lukihäiriö, mikä ei liity älykkyyteen yhtään mitenkään.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuule kyllä se vaan niin on, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin siivoojat. 

Olin joskus kesätöissä siivoojana. Työkaverillani oli suuria vaikeuksia esimerkiksi tilanteessa, jossa olisi pitänyt kirjoittaa lappu, jossa kerrotaan, että lattialla ei voi vahauksen takia kävellä. Tällä suorituskyvyllä voi pärjätä siivoojana, mutta ei missään sellaisessa ammatissa, johon edellytetään akateemista koulutusta. 

Mutta miksi suurimmat menestyjät ovat kouluja käymättömiä yrittäjiä?

Vasta oli tutkimus jonka mukaan menestyneillä ei ole keskivertoa korkeampaa älykkyyttä.

Esim. Bill Gates ei ole mikään ruudinkeksijä älykkyydeltään. (Sen huomaa jo tekemästään käyttiksestä ja s

Ei nyt ihan näinkään, Gates oli kohtuu hyvä koodari ja oli tienannut jo ensimmäiset rahansa teininä koodaamalla ohjelmistoja. IBM kaupat tulivat ilman Gatesin äitiä kun IBM ei saanut suljettua diiliä toisen käyttäjän osalta. Se kun vihjaat heidän ostaneen valmiin ohjelmiston niin oletan että kyse on qdosista jonka Allen ja Gates muokkasivat ibmlle. Lisäksi tästähän Gates ei rikastunut koska joutui myymään sen pilkkahinnalla ja kehitti sitten Windows 1.0. 

Vierailija kirjoitti:

Enemmän mä oon fiksuja akateemisia tavannut kuin fiksuja elämänkoululaisia. Yleensä jälkimmäiset on taipuvaisia maagiseen ajatteluun ja latteuksiin sekä uskomaan salaliittoihin. 

Sinulla on varmaan enemmän niitä elämänkoululaisia tuttavapiirissä. Itse en tunne ainoatakaan.

Hohhoijaa. Joko annettiin pisteet? No tässä uudelleen 0/5.

Miksi kilpailla ylipäätään, että kuka on meistä älykkäin? Miksi ylipäätään vertailla ketään toisia keskenään, että kuka on se älykkäin tai kaunein tai komein ja kuka saa enemmän rahaa ym. ym. Miksi emme vain tule toimeen keskenään? Onko jo koululaitos laittanut esille tämän kilpailu yhteiskunnan, jossa vain reaali aineilla pärjää, mutta meistä osa on taiteellisesti lahjakkaita ym. Mutta myös toisilla lapsuuden ja nuoruuden traumat estävät aika paljon sitä opiskelua, kun niihin ei saa apua? Voimmeko ajatella asiaa paljon suuremmassa mittakaavassa koskaan ja mitä se aiheuttaa koko maapallolle? Nyt tukia leikataan niiltä lapsilta ja nuorilta, jotka tulevaisuudessa pitävät tätä valtiota yllä. Heiltä ei saisi leikata yhtään mitään. Ei lukiossa käyviltä nuorilta. Ei myöskään pieniltä lapsilta, koska he ovat tämän maan tulevaisuus. Siis ÄO mitä sillä saavutetaan oikeasti, jos ei omaa myötätuntoa toisia kohtaan? Jokainen voi parantaa omaa mieltään olemalla kiitollinen joka päivä mistä tahansa tai kirjoittamalla sen ylös. Niin voi muuttaa sitä ajatteluaan, kun usein ihmismieli on sellainen, että se kääntyy helposti vain negaatiiviseen suuntaan. Pitää opiskella ajattelemaan positiivisesti, että on esim. katto pään päällä, on ruokaa, on maksaa laskut ( yvaikka kaikki ei olisi totta tällä hetkellä) Niin kirjoittaa silti, että nämä asiat ovat hyvin. Itse näin tein, ja yllätys, niin sain kaiken, mitä toivoin, siis lähes. Toki mun kirjoitus vähän meni toisiin aatoksiin. 

Vierailija kirjoitti:

Korkeasti koulutetut ovat yleensä arjen asioissa ja järjen käyttöä vaativissa asioissa täysiä tonttuja ja äärettömän laiskoja. Ja sen olen työni kautta huomannut että nykyiset opettajat ovat täysiä tampioita ja sellaisia hätähousuja. Ei ihme että kakaratkaan ei opi koulussa mitään kun edes opettajat eivät ymmärrä lukemaansa. Laitala vaikka korkeasti koulutettu pilkkomaan puita tai lämmittämään puilla lämpiävän saunan. Ei tule muuta kuin ambulanssi ja palokunta, mikäli saa edes saunanpesän syttymään. Sitä ennen kirves on jalassa. 

Äläpä yleistä, kateellinen. Akateeminen isäni osaa kaiken puiden pilkkomisesta pyöränkorjaamiseen. Hölmö olet. 

Älykkyys pitää ensin määritellä teoreettisesti, jotta sitä voi tutkia. On erilaisia teoreettisia määritelmiä älykkyydelle ja testiälykkyys on tietenkin eri asia, kuin koulussa pärjääminen. Älykkyystestit kuitenkin on kehitetty alun perin nimenomaan akateemista suoriutumista varten, joten ne korreloivat keskenään. Ihminen voi olla testiälykäs kuitenkin olematta korkeasti koulutettu. Esimerkiksi Mensan testissä mitattava kuviopäättelykyky vaatii nopeita hoksottimia, hahmotuskykyä ja loogista ajattelua. Se ei tarkoita, että ihminen olisi kovinkaan sivistynyt tai hänellä olisi ns. kiteytynyttä älykkyyttä, eli laajaan tietopohjaan perustuvaa soveltavaa ongelmanratkaisukykyä ja analyyttisyyttä. Älykkyys ei näin ollen ole tae näin ollen siitä, että ymmärtäisi monimutkaisia asioita tai erityisosaamista vaativia ilmiöitä, riippuen toki aina älykkyyden määritelmästä. 

Älykkyys on synnynnäistä, mutta en missään nimessä usko ettei sitä voi kehittää aivan kuten mitä tahansa ominaisuutta. Oma älykkyys on selvästi kehittynyt yliopistossa, vaikka opiskelu siellä ei olisikaan perusälykkyyttäni kasvattanut. Kasvaminen ja kehittyminen ovat eri asioita. Olisi aika absurdia ajatella, että syntymä-älykäs olisi samalla tasolla myös kokonaan ilman kouluttautumista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuule kyllä se vaan niin on, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin siivoojat. 

Olin joskus kesätöissä siivoojana. Työkaverillani oli suuria vaikeuksia esimerkiksi tilanteessa, jossa olisi pitänyt kirjoittaa lappu, jossa kerrotaan, että lattialla ei voi vahauksen takia kävellä. Tällä suorituskyvyllä voi pärjätä siivoojana, mutta ei missään sellaisessa ammatissa, johon edellytetään akateemista koulutusta. 

Tuossa on voinut kyseessä olla lukihäiriö, mikä ei liity älykkyyteen yhtään mitenkään.  

Minusta näytti kyllä siltä, että ongelmanratkaisukyky siinä puuttui. Ja kenellä on niin paha lukihäiriö, ettei osaa kirjoittaa paria sanaa ymmärrettävästi?

Ja opettajana voin kertoa sinulle, että todella usein heikkolahjaisten aivot toimivat monella tavalla huonosti. Julkisuudessa nähdään näitä älykkäitä adhd-tyyppejä ja lukihäiriöisiä. He ovat vähemmistö. Minun luokkahuonettani kansoittavat tyypit, joilla on aina jokin kimara ongelmia. On sekä luki että heikko päättelysuoritus. On olematon työmuisti, adhd ja hahmotushäiriö. On autismin kirjoa, hidas prosessointi ja lukivaikeus. Joka tapauksessa lopputulos on se, ettei näiltä älyköiltä onnistu mikään.

Mutta tokikaan missään ei saa käyttää sanaa äly tai esimerkiksi alhainen älykkyys, koska se on tabu. Nykyäänhän kukaan ei ole tyhmä. 

Edelleen kuitenkin matemaattinen fakta on, että puolet ihmisistä on keskitasoa tyhmempiä. Arvioni mukaan noin 20 prosenttia yleisopetuksen oppilaista kohtaa ymmärryksensä rajat jo yläkoulun aikana. Läheskään kaikki eivät pysty oppimaan oikeasti edes peruskoulun asioita vaan menevät alakoulun pohjilta eteenpäin. Ajattelu ei kuitenkaan kehity, eikä soveltamiskykyä ole.

Vierailija kirjoitti:

Kaverini on älykkyystestin mukaan älykäs ja kuuluu Mensaan. Ammatiltaan kirvesmies, kun ei lukion jälkeen viitsinyt opiskella mitään. Kertoi, että Mensan kokouksissa osa ihmisistä on sivistymättömiä ja huonokäytöksisiä. Ilmeisesti turhautuneita, kun heidän erilaisuuttaan ei ymmärretä. Toki myös niitä elämässään opiskelleita  ja pärjänneitä.

Sivistymättömyys ja huonokäytöksisyys johtuu siitä, että he eivät ole opiskelleet ja saaneet kotona sydämen sivistystä. Ei mistään turhautuneisuudesta muiden tyhmyyteen. Maailma on täynnä 150+ äo sivistyneitä sydämellisiä ihmisiä.

Näiden luusereiden pitää sivusta katsella, kun muut älykkäät ovat tohtoreita yms ja he itse jotain siivoojia ja roskakuskeja. Se vain lisää turhautuneisuutta. Mensasta haetaan itsetunnon kohotusta. Oma älykkyyshän ei ole omaa ansiota, joten se jäsenyys on kuitenkin aika laiha lohtu.

Tieto lisää näköalaa, ja kykyä ajatella laajasti. Valitettavasti monella siivoojalla ei ole kiinnostusta tällaiseen ajattelemiseen, muutenhan he olisivat hakeutuneet korkeampiin opintoihin maassa, jossa opiskelu on ilmaista. 

Nuorena tein duunaritöitä ja mukaan mahtui vain ani harva älykäs ihminen. 

Hirveästi porukkaa ulisemassa, että korkeakoulutetut ovat useammin älykkäitä kuin duunarit. Ei ap muuta ole väittänytkään. Varmaan aika paljon duunareita tässä keskustelussa...

Suvussa on paljon duunareita ja tämä romanttinen sydämen sivistys -käsite pistää häiritsemään. Kokemukseni mukaan sillä tarkoitetaan usein sellaista oikeudenmukaisuutta että köyhille lisää kaikkea. 



En useinkaan näe esimekiksi työväkeä osoittamassa mieltään esimerkiksi rasismia vastaan tai homojen oikeuksien puolesta, tai vaatimassa lisää suosituimpia uutuuskirjoja kirjastoihin, tai lisää rahaa kulttuurille. Miksi näin, jos kerran sydämen sivistys on tämän ryhmän sydänasia, vai mitä kaikkea sydämensivistys on?



 

Jos kerran on niin älykäs niin eikös se korkeakoulutus olisi silloin lastenleikkiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuule kyllä se vaan niin on, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin siivoojat. 

Olin joskus kesätöissä siivoojana. Työkaverillani oli suuria vaikeuksia esimerkiksi tilanteessa, jossa olisi pitänyt kirjoittaa lappu, jossa kerrotaan, että lattialla ei voi vahauksen takia kävellä. Tällä suorituskyvyllä voi pärjätä siivoojana, mutta ei missään sellaisessa ammatissa, johon edellytetään akateemista koulutusta. 

Tuossa on voinut kyseessä olla lukihäiriö, mikä ei liity älykkyyteen yhtään mitenkään.  

 

Nykyisin ei enää saa sanoa tyhmäksi vaan puhutaan oppimisvaikeuksista.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole on älykäs?

No sinulta sitä älykkyyttä ainakin puuttuu kun et tiedä mitä yhtä kuin -merkki tarkoittaa.

AP:n otsikon viesti on ihan selkeä, kun käyttää niitä harmaita aivosoluja. Sanoisin, että sekin on älykkyyden merkki, kun osaa tulkita mitä kertoja tahtoo sanoa.

Tässä keskustelussa käytetään paljon käsitteitä, jotka pitäisi määritellä ennen käyttöä: menestys, onnellisuus älykkyys.

Yhteiskunnan kannalta olisi tietysti hyvä, jos kerma nousisi pinnalle.

Käytännössä sosiaalisesti lahjakas henkilö voi päästä yllättävän pitkälle, vaikka olisi tyhmä kuin saapas.

https://www.ruutu.fi/video/4478567

Vierailija kirjoitti:

Korkeakouluun tarvitaan vain hyvä muisti. Tutkijan työhön tarvitaan sitten älyä ja taitoa soveltaa opittua ja luomaan uutta. Älykäs, jolla on huono muisti, ei pääse tenteistä läpi. Hän voi saada esseistä ja opinnäytteistä erinomaiset arvosanat, mutta ei läpäise tenttejä. Tenteissä kysytään nimenomaan muistettavaa nippelitietoa. Kuka sanoi 500 vuotta sitten sitä tai tätä. Jos et muista kenen teoria oli mikä, tentti ei mene läpi. Eli muisti on ykkönen ja älykkyys vasta toisena.

Tenttejä on yliopistossa monenlaisia. Esimerkiksi itse vedän tutkimusmetodikurssia ja tentissä ei nippelitietoa kysellä. Yliopisto-opiskelijan täytyy osata tehdä yhteenvetoa lukemastaan ja ennen kaikkea ymmärtää asiat. Tenttikirjallisuus voi syventävissä opinnoissa olla enkuksi, mutta tenttiin vastataan suomeksi.

Vierailija kirjoitti:

Mitä halusit sanoa? Yhtäsuuruusmerkki, "=", luetaan "on yhtä suuri kuin".

Korkeastikoulutettu ei ole sama asia kuin älykäs? Samaa mieltä. Sen takia niille onkin eri sanat. 

Itse asiassa "ei ole =" luetaan "ei ole yhtä kuin". Sille on oma merkkikin, jossa on yhtä kuin-merkin yli kulkeva viiva. Valitettavasti ainakaan mun puhelimen näppäimistöstä sitä ei löydy, enkä usko, että kukaan jaksaa googlata, kopioida ja liittää yhden vauvapalstaotsikon takia yhtä merkkiä, kun voi vaan kirjoittaa vaikkapa "ei ole =" 

Vierailija kirjoitti:

Suvussa on paljon duunareita ja tämä romanttinen sydämen sivistys -käsite pistää häiritsemään. Kokemukseni mukaan sillä tarkoitetaan usein sellaista oikeudenmukaisuutta että köyhille lisää kaikkea. 



En useinkaan näe esimekiksi työväkeä osoittamassa mieltään esimerkiksi rasismia vastaan tai homojen oikeuksien puolesta, tai vaatimassa lisää suosituimpia uutuuskirjoja kirjastoihin, tai lisää rahaa kulttuurille. Miksi näin, jos kerran sydämen sivistys on tämän ryhmän sydänasia, vai mitä kaikkea sydämensivistys on?

Sille voisi laatia pitkän luonnehdinnan. Mutta sydämen sivistystä ei ole mielensä osoittaminen, vaatiminen tai kerjääminen.