Korkeasti koulutettu ei ole = älykäs
Älykkyys on synnynnäistä. Siivoojalla voi olla parempi äo kuin maisterilla. Kuka vain joka ymmärtää lukemansa pystyy lukemaan kirjasta tiedon ja kirjoittamaan sen kokeisiin. Näin minä ajattelen.
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
🤣🤣 elämäm koululaisen elämäm viisauksija!
'Korkeasti koulutettu ei ole yhtä kuin on älykäs'
No eihän se ole. Koulutus vaatii jonkin verran älykkyyttä eli vaikka pikkaisen keskiarvoa enemmän. Koulutetuista älykkäitä on kuitenkin suurempi osuus kuin esim. siivoojista ja täysin typeriä ei korkeasti koulutetuista löydy koska se estäisi tutkinnon suorittamisen. Jos älykkään raja vedetään vaikka 95% fraktiiliin niin kaikki korkeasti koulutetut eivät ole älykkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Kuule kyllä se vaan niin on, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin siivoojat.
Olin joskus kesätöissä siivoojana. Työkaverillani oli suuria vaikeuksia esimerkiksi tilanteessa, jossa olisi pitänyt kirjoittaa lappu, jossa kerrotaan, että lattialla ei voi vahauksen takia kävellä. Tällä suorituskyvyllä voi pärjätä siivoojana, mutta ei missään sellaisessa ammatissa, johon edellytetään akateemista koulutusta.
Mutta miksi suurimmat menestyjät ovat kouluja käymättömiä yrittäjiä?
On se kuitenkin jonkinlainen älykkyyden osoitus, että haluaa päästä hyville ansioille tai haluaa tehdä mielenkiintoista työtä. Nämä molemmat asiat voivat tietenkin toteutua myös duunariammatissa, mutta usein se menee silti niin, että mitä korkeampi on koulutus, sitä enemmän on vaihtoehtoja.
Yliopiston käyneet ovat tutkimusten mukaan kaikkein tyhmimpiä. Pelkän peruskoulun käyneet sen sijaan kaikkein älykkäimpiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule kyllä se vaan niin on, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin siivoojat.
Olin joskus kesätöissä siivoojana. Työkaverillani oli suuria vaikeuksia esimerkiksi tilanteessa, jossa olisi pitänyt kirjoittaa lappu, jossa kerrotaan, että lattialla ei voi vahauksen takia kävellä. Tällä suorituskyvyllä voi pärjätä siivoojana, mutta ei missään sellaisessa ammatissa, johon edellytetään akateemista koulutusta.
Mutta miksi suurimmat menestyjät ovat kouluja käymättömiä yrittäjiä?
Kyllä näillä Woltin ja Supercellin vetäjillä on tutkinnot plakkarissa. Vai mitä tarkoitit tällä?
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa korkeakoulutetuista ei ole kuin akateemisia amiksia. Uran huipennus on gradu tai väitöskirja. Loput siitä kuluu rutiini töitä tehden.
Tämä.
Koulutus oikeasti onkin paljon vaikeampi pala kun se rutiinityö.
Minusta siivooja voi olla älykäs. Siivooja voi olla myös viisas. Mutta yhtä hyvin siivooja voi olla vähemmän älykäs tai tyhmä. Korkeasti koulutetut eivät välttämättä ole viisaita, mutta ainakin useimmat (poislukien nämä hömpänpömppä taideaineet) ovat ainakin keskimääräistä älykkäämpiä, jos kerran korkeakouluun ovat opiskelemaan päässeet.
Vierailija kirjoitti:
On se kuitenkin jonkinlainen älykkyyden osoitus, että haluaa päästä hyville ansioille tai haluaa tehdä mielenkiintoista työtä. Nämä molemmat asiat voivat tietenkin toteutua myös duunariammatissa, mutta usein se menee silti niin, että mitä korkeampi on koulutus, sitä enemmän on vaihtoehtoja.
Harhaluulo että korkeakoulutus takaisi Suomessa hyvät ansiot. Putkien rassaaja tienaa usein enemmän kuin korkeakoulutettu - varsinkin naisvaltaisilla aloilla ei korkeakoulutettujen palkat päätä huimaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluun tarvitaan vain hyvä muisti. Tutkijan työhön tarvitaan sitten älyä ja taitoa soveltaa opittua ja luomaan uutta. Älykäs, jolla on huono muisti, ei pääse tenteistä läpi. Hän voi saada esseistä ja opinnäytteistä erinomaiset arvosanat, mutta ei läpäise tenttejä. Tenteissä kysytään nimenomaan muistettavaa nippelitietoa. Kuka sanoi 500 vuotta sitten sitä tai tätä. Jos et muista kenen teoria oli mikä, tentti ei mene läpi. Eli muisti on ykkönen ja älykkyys vasta toisena.
Muisti on osa älykkyyttä. Lähes aina älykkäillä on hyvä muisti, ainakin mitä tulee heitä kiinnostaviin asioihin. Muistaminen on aivojen toimintaa, ja älykkäillä aivot toimivat hyvin.
Toisekseen juuri millään alalla ei enää ole vain tenttejä. Joka paikassa tehdään soveltavia tehtäviä, esseitä yms.
Katsos, juuri tuota tarkoitan. Sinä et ole älykäs. Suorittaaksen tutkinnon pitää suorittaa 100 % kursseista. Myös ne tentit, joissa on muistettava tarpeeksi oikein. Tutkintoa ei saa, ei kertakaikkiaan valmistu, jos tekee vain esseet yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule kyllä se vaan niin on, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin siivoojat.
Olin joskus kesätöissä siivoojana. Työkaverillani oli suuria vaikeuksia esimerkiksi tilanteessa, jossa olisi pitänyt kirjoittaa lappu, jossa kerrotaan, että lattialla ei voi vahauksen takia kävellä. Tällä suorituskyvyllä voi pärjätä siivoojana, mutta ei missään sellaisessa ammatissa, johon edellytetään akateemista koulutusta.
Mutta miksi suurimmat menestyjät ovat kouluja käymättömiä yrittäjiä?
Vasta oli tutkimus jonka mukaan menestyneillä ei ole keskivertoa korkeampaa älykkyyttä.
Esim. Bill Gates ei ole mikään ruudinkeksijä älykkyydeltään. (Sen huomaa jo tekemästään käyttiksestä ja siitä miten se on runnomalla tehty.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpihan on todennäköisempää, älykäs opiskelee vai jättää opiskelematta?
Hyvin harva jättää nykyään kokonaan opiskelematta. Jopa tyhmimmät suorittavat yleensä jonkin mukautetun amiksen.
Nyt yrität esittää älykkäämpää kuin olet. On oletuksia mitä ei kirjoiteta, eli mitä pitemmälle opiskellut sitä älykkäämpi todennäköisesti on. Tietty taloudellinen tilanne vaikuttaa monilla. Onko älykkäämpää hankkia taloudellisesti kannattavin ammatti vai opiskella niin paljon kuin äly antaa periksi aivan vain oppimisen takia? Sitä voit nyt pohtia seuraavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule kyllä se vaan niin on, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin siivoojat.
Olin joskus kesätöissä siivoojana. Työkaverillani oli suuria vaikeuksia esimerkiksi tilanteessa, jossa olisi pitänyt kirjoittaa lappu, jossa kerrotaan, että lattialla ei voi vahauksen takia kävellä. Tällä suorituskyvyllä voi pärjätä siivoojana, mutta ei missään sellaisessa ammatissa, johon edellytetään akateemista koulutusta.
Mutta miksi suurimmat menestyjät ovat kouluja käymättömiä yrittäjiä?
Vasta oli tutkimus jonka mukaan menestyneillä ei ole keskivertoa korkeampaa älykkyyttä.
Esim. Bill Gates ei ole mikään ruudinkeksijä älykkyydeltään. (Sen huomaa jo tekemästään käyttiksestä ja siitä miten se on runnomalla tehty.)
Ei Bill Gatesilla ollut mitään osaa eikä arpaa käyttöjärjestelmän kehitykseen. Bill osti valmiin käyttöjärjestelmän muutamalla kymppitonnilla ja Gatesin äiti järkkäsi suhteilla sopimuksen IBM:n kanssa. Tuurilla ja röyhkeydellä pääsee usein pitkälle.
Kyllä kyllä. Ja vaikkei itsellä ollut lukupäätä niin kumminkin olet parempi ihminen ja älykkäämpi kuin kukaan muu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule kyllä se vaan niin on, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin siivoojat.
Olin joskus kesätöissä siivoojana. Työkaverillani oli suuria vaikeuksia esimerkiksi tilanteessa, jossa olisi pitänyt kirjoittaa lappu, jossa kerrotaan, että lattialla ei voi vahauksen takia kävellä. Tällä suorituskyvyllä voi pärjätä siivoojana, mutta ei missään sellaisessa ammatissa, johon edellytetään akateemista koulutusta.
Mutta miksi suurimmat menestyjät ovat kouluja käymättömiä yrittäjiä?
No tämähän ei pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpihan on todennäköisempää, älykäs opiskelee vai jättää opiskelematta?
Hyvin harva jättää nykyään kokonaan opiskelematta. Jopa tyhmimmät suorittavat yleensä jonkin mukautetun amiksen.
Nyt yrität esittää älykkäämpää kuin olet. On oletuksia mitä ei kirjoiteta, eli mitä pitemmälle opiskellut sitä älykkäämpi todennäköisesti on. Tietty taloudellinen tilanne vaikuttaa monilla. Onko älykkäämpää hankkia taloudellisesti kannattavin ammatti vai opiskella niin paljon kuin äly antaa periksi aivan vain oppimisen takia? Sitä voit nyt pohtia seuraavaksi.
No ahtaajalle maksetaan enemmän kuin vaikkapa ympäristösihteerille tai ympäristötarkastajalle. Ympäristötarkastajalla on vielä mitä luultavimmin opintolainat niskassa.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa korkeakoulutetuista ei ole kuin akateemisia amiksia. Uran huipennus on gradu tai väitöskirja. Loput siitä kuluu rutiini töitä tehden.
Tunnen korkeakoulututkinnon suorittaneita, joiden gradun on rahasta joku muu kirjoittanut,jotta valmistuisi. Tämä tyyppi on vakituisessa virassa opettajana. Että näin. Plagiointia ja muuta vilppiä tapahtuu jatkuvasti. Huonolla tuurillsa jää kiinni, vs. Jari Vilen ja Laura Huhtasaari. Kyllä tässä yhteiskunnassa itseään nostavat vilungit ja huijarit pärjäävät ja sopivan puoluekirjan omistavat.
Nykyaikanakin kieroilu on se ratkaiseva keino vahvaan menestymiseen. Monet älykkäät ovat köyhiä tai ei ainakaan kovin rikkaita huomioiden saavutukset. Tiesittekö muuten, että sinistä valoa tuottava LED keksittiin vasta 90-luvun puolivälissä? Siitä syntyi miljardibisnes yritykselle, keksijä sai muistaakseni muutaman kymppitonnin bonuksen. Riitautti asian, sitä puitiin oikeudessa vuosia, meni välit yritykseen, sai lopulta miljoonakorvaukset, mutta ne menivät lähinnä oikeudenkäyntikuluihin.
Kukaan ei sinua arvosta itsestään, olit miten älykäs, ahkera tai oikeassa. Tämä on se yhteiskunta missä elämme. Sinun pitää vaatia, uhkailla ja kieroilla.
Suomessa ei ole vieläkään tajuttu että on myös muunlaista älykkyyttä kuin akateeminen älykkyys. Moni akateemisesti lahjakas on täys persrätti siviilissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpihan on todennäköisempää, älykäs opiskelee vai jättää opiskelematta?
Hyvin harva jättää nykyään kokonaan opiskelematta. Jopa tyhmimmät suorittavat yleensä jonkin mukautetun amiksen.
Nyt yrität esittää älykkäämpää kuin olet. On oletuksia mitä ei kirjoiteta, eli mitä pitemmälle opiskellut sitä älykkäämpi todennäköisesti on. Tietty taloudellinen tilanne vaikuttaa monilla. Onko älykkäämpää hankkia taloudellisesti kannattavin ammatti vai opiskella niin paljon kuin äly antaa periksi aivan vain oppimisen takia? Sitä voit nyt pohtia seuraavaksi.
No ahtaajalle maksetaan enemmän kuin vaikkapa ympäristösihteerille tai ympäristötarkastajalle. Ympäristötarkastajalla on vielä mitä luultavimmin opintolainat niskassa.
Mutta kumpi on älykkäämpi? Siitähän tässä oli kysymys. (Rikkaus ei ole älykkyyttä. Enemmän sitä ohjaa sattuma.)
Mitä matalammin koulutettu, sitä älykkäämpi. Älymystö löytyy parturi-kampaajista, ripsiteknikoista ja autonasentajista. Kaikista älykkäimmät vetävät sosiaalituilla kamaa ja viinaa, eivätkä käy töissä. Näin se vaan on.