Korkeasti koulutettu ei ole = älykäs

Moderointi ei kestänyt erästä haukkumanimeä korkeasti koulutetuille henkilöille. 

Vierailija kirjoitti:

Moderointi ei kestänyt erästä haukkumanimeä korkeasti koulutetuille henkilöille. 

Mikä ihmeen pakko sun on päästä haukkumaan ihmisiä?

Huvittaa ihmiset jotka insinööriksi luettuaan ovat olevinaan viisaampia ja pidättäytyvät keskustelemasta alempien ei-insinöörien kanssa ja tuovat esiin heti että ovat insinöörejä.

Se että siivooja voi olla älykkäämpi kuin kvanttitifysiikan professori ei mielestäni tarkoita sitä että niin olisi aina tai edes yleisesti.

Samoin on oletettava että kvanttifysiikan professori tietää enemmän kvanttifysiikasta kuin siivoaja, mutta ei sekään varmaa ole. 

Vierailija kirjoitti:

Jos kerran on niin älykäs niin eikös se korkeakoulutus olisi silloin lastenleikkiä.

Onko ihan mahdoton ajatus, että älykäs ihminen voi aidosti haluta johonkin duunariammattiin?

Harvassa amisammatissakaan pärjää ihan tyhmä. Esim. sähköasentajalla on oltava hyvä hahmotuskyky ja matemaattista osaamista.

Sekä amiksessa että korkeakouluissa on hyvin erityyppisiä aloja, joissa vaaditaan hyvin erilaisia taitoja ja osaamisia.

Useimpien amisten ja korkeakoulutettujen älykkyydessä ei ole merkittävää eroa. Ehkä elämänarvot ja kiinnostuksenkohteet vain ovat keskimäärin hieman erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Korkeakouluun tarvitaan vain hyvä muisti. Tutkijan työhön tarvitaan sitten älyä ja taitoa soveltaa opittua ja luomaan uutta. Älykäs, jolla on huono muisti, ei pääse tenteistä läpi. Hän voi saada esseistä ja opinnäytteistä erinomaiset arvosanat, mutta ei läpäise tenttejä. Tenteissä kysytään nimenomaan muistettavaa nippelitietoa. Kuka sanoi 500 vuotta sitten sitä tai tätä. Jos et muista kenen teoria oli mikä, tentti ei mene läpi. Eli muisti on ykkönen ja älykkyys vasta toisena.

Yliopiston tenteissä ei kysytä peruskoulun kysymyksiä. On aloja kuten oikis ja lääkis joissa on muistettava nippelitietoa, kun tuleva työkin on sitä, mutta suurimmaksi osaksi akateemiset tentit ovat soveltuvia esseekysymyksiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeasti koulutetut ovat yleensä arjen asioissa ja järjen käyttöä vaativissa asioissa täysiä tonttuja ja äärettömän laiskoja. Ja sen olen työni kautta huomannut että nykyiset opettajat ovat täysiä tampioita ja sellaisia hätähousuja. Ei ihme että kakaratkaan ei opi koulussa mitään kun edes opettajat eivät ymmärrä lukemaansa. Laitala vaikka korkeasti koulutettu pilkkomaan puita tai lämmittämään puilla lämpiävän saunan. Ei tule muuta kuin ambulanssi ja palokunta, mikäli saa edes saunanpesän syttymään. Sitä ennen kirves on jalassa. 

 

 

 

Äläpä yleistä, kateellinen. Akateeminen isäni osaa kaiken puiden pilkkomisesta pyöränkorjaamiseen. Hölmö olet. 

Samoin minun akateeminen isäni. On professori (nykyään emeritus) ja huomattavasti keskivertoa kätevämpi käsistään. 

Tuo on aivan naurettava väite että korkea koulutus jotenkin sulkisi pois käytännön taidot. Päin vastoin, älykäs ihminen on nopea oppimaan ja voi siis olla hyvä monissa asioissa. Sitten on niitä, jotka kompuroi vähän kaikessa, ei pärjää koulussa mutta ei ole myöskään sitä arkijärkeä. 

Vierailija kirjoitti:

Harvassa amisammatissakaan pärjää ihan tyhmä. Esim. sähköasentajalla on oltava hyvä hahmotuskyky ja matemaattista osaamista.

Hyvällä sähköasentajalla on oltava, mutta nykyään amiksesta runnotaan läpi semmoisia jotka ei osaa oikein mitään. 

Älykkyys ei ole sama kuin tiedon lukeminen kirjoista.

Siivooja voi olla älykäs tai voi olla olematta. Tekniikan tohtori voi olla ainoastaan keskimääräistä selvästi älykkäämpi kun älykkyydellä tarkoitetaan sen tavanomaista määritelmää eli kykyä oppia ja soveltaa uusia asioita nopeasti. 

Jos otat satunnaisesti 100 siivoojaa ja 100 tekniikan tohtoria älykkyystestiin, lopputulos lienee selvä. Koulutuksella ja älykkyydellä on yhteys. Yhteys ei ole, että yksikään kouluttamaton ei voisi olla älykäs eikä näin varmaan kukaan ole koskaan väittänytkään.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän mä oon fiksuja akateemisia tavannut kuin fiksuja elämänkoululaisia. Yleensä jälkimmäiset on taipuvaisia maagiseen ajatteluun ja latteuksiin sekä uskomaan salaliittoihin. 

Uskoo ne akateemisetkin maagiseen ajatteluun, mutta ne ovat vaan sen verran fiksuja etteivät sano sitä ääneen.

Vierailija kirjoitti:

Harvassa amisammatissakaan pärjää ihan tyhmä. Esim. sähköasentajalla on oltava hyvä hahmotuskyky ja matemaattista osaamista.

Ihan tyhmä ei pärjääkään. Tunnen kuitenkin sähköasentajan, jolle sähkön olemus (fysiikkaa) on epäselvä eikä hän ole erityisen lahjakas matemaattisesti. On kuitenkin huolellinen ja hyvä työssään ja tehnyt sen parissa pitkän ja onnistuneen uran. Hahmotuskyky oletettavasti (ja toivottavasti) on keskimääräistä parempi tuossa työssä.

Trolleja lukuunottamatta harva akateeminen tms. pitää duunareita oletusarvoisesti jotenkin huonoina. On aivan selvä fakta, että esimerkiksi sähköasentajia tai siivoojia ehdottomasti tarvitaan. Itse tunnen ihmisiä aivan laidasta laitaan (tohtoreista kouluttamattomiin ja miljonääristä täysin tukien varassa elävään) eikä koulutus tai varakkuus kerro lopulta kovin paljon ihmisestä; suurin osa edellämainituista on mukavia ja "riittävän fiksuja" ns. kautta linjan.

Tilastollisesti koulutus ja älykkyys korreloivat vahvasti, mutta tietysti yksilöiden kohdalla voi olla merkittäviäkin eroja.

Intissä tuvassani kaksi parhaiten palikkatesteistä selvinnyttä päätyivät koulutusmielessä hyvin erilaisiin lopputulemiiin.

Toinen oli jo silloin koulunsa eli amiksen käynyt maajussi, toinen eli minä opiskelin myöhemmin maisteriksi ja tohtoriksi.

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa ihmiset jotka insinööriksi luettuaan ovat olevinaan viisaampia ja pidättäytyvät keskustelemasta alempien ei-insinöörien kanssa ja tuovat esiin heti että ovat insinöörejä.

Ei niitä tyhmiä juttuja vaan jaksa, sori siitä. Terkuin, seurassanne hiljainen DI.

Miksi älykäs ryhtyisi siivoojaksi kun rahkeet riittää paljon enempäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Kumpihan on todennäköisempää, älykäs opiskelee vai jättää opiskelematta?

Lisäksi, kumpihan mahtaa selvitä niistä opinnoista, älykäs vain vähemmän älykäs. Tai AP ilmeisesti ihan oikeasti kuvittelee, että yliopisto-opinnoista selviää pelkästään pänttäämällä vaikka ÄO:n ja kengännumeron vaihtaisi keskenään.

Joo, on esim. niitä humanistisesta tiedekunnasta valmistuneita, jotka tutkii apurahalla kehoa etnorasiaalisen toiseuttamisen rajapinnan kohtaamisen välineenä tms.

Älykäs pystyy halutessaan kouluttautumaan korkeasti tai ihan mihin nyt haluaakaan. Maisteriksi tai vaikka siivoojaksi. Muut jää sitten niihin hommiin, mihin aivokapsiteetti riittää.