Korkeasti koulutettu ei ole = älykäs

Totta kai se on näin. Ei mitään uutta taivaan alla. Suomen älykkäin ihminen on duunari.

Ei ole on älykäs?

No sinulta sitä älykkyyttä ainakin puuttuu kun et tiedä mitä yhtä kuin -merkki tarkoittaa.

🤣🤣 elämäm koululaisen elämäm viisauksija!

'Korkeasti koulutettu ei ole yhtä kuin on älykäs' 

Mitä halusit sanoa? Yhtäsuuruusmerkki, "=", luetaan "on yhtä suuri kuin".

Korkeastikoulutettu ei ole sama asia kuin älykäs? Samaa mieltä. Sen takia niille onkin eri sanat. 

Mitä tarkoitetaan älykkäällä? Riittääkö kyseiseen määritelmään päästäkseen keskivertoälykkyys vai pitääkö olla keskimääräistä älykkäämpi?

Enemmän mä oon fiksuja akateemisia tavannut kuin fiksuja elämänkoululaisia. Yleensä jälkimmäiset on taipuvaisia maagiseen ajatteluun ja latteuksiin sekä uskomaan salaliittoihin. 

Miten kerrot, ettet ole oikeasti opiskellut mitään kertomatta, ettet ole opiskellut mitään.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän mä oon fiksuja akateemisia tavannut kuin fiksuja elämänkoululaisia. Yleensä jälkimmäiset on taipuvaisia maagiseen ajatteluun ja latteuksiin sekä uskomaan salaliittoihin.

Duunarit eivät ole mitään elämänkoululaisia. Ovat yleensä suorittaneet jonkin ammatillisen perustutkinnon.

Kumpihan on todennäköisempää, älykäs opiskelee vai jättää opiskelematta?

Kaverini on älykkyystestin mukaan älykäs ja kuuluu Mensaan. Ammatiltaan kirvesmies, kun ei lukion jälkeen viitsinyt opiskella mitään. Kertoi, että Mensan kokouksissa osa ihmisistä on sivistymättömiä ja huonokäytöksisiä. Ilmeisesti turhautuneita, kun heidän erilaisuuttaan ei ymmärretä. Toki myös niitä elämässään opiskelleita  ja pärjänneitä.

Korkeakouluun tarvitaan vain hyvä muisti. Tutkijan työhön tarvitaan sitten älyä ja taitoa soveltaa opittua ja luomaan uutta. Älykäs, jolla on huono muisti, ei pääse tenteistä läpi. Hän voi saada esseistä ja opinnäytteistä erinomaiset arvosanat, mutta ei läpäise tenttejä. Tenteissä kysytään nimenomaan muistettavaa nippelitietoa. Kuka sanoi 500 vuotta sitten sitä tai tätä. Jos et muista kenen teoria oli mikä, tentti ei mene läpi. Eli muisti on ykkönen ja älykkyys vasta toisena.

Vierailija kirjoitti:

Kumpihan on todennäköisempää, älykäs opiskelee vai jättää opiskelematta?

Hyvin harva jättää nykyään kokonaan opiskelematta. Jopa tyhmimmät suorittavat yleensä jonkin mukautetun amiksen.

Riippuu miten älykkään määrittelee.

Jos määrittelee älykkyyden olevan ulkoa opeteltujen asioiden ja taitojen osaamista niin silloin tietysti on , mutta mutta..

Kuule kyllä se vaan niin on, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin siivoojat. 

Olin joskus kesätöissä siivoojana. Työkaverillani oli suuria vaikeuksia esimerkiksi tilanteessa, jossa olisi pitänyt kirjoittaa lappu, jossa kerrotaan, että lattialla ei voi vahauksen takia kävellä. Tällä suorituskyvyllä voi pärjätä siivoojana, mutta ei missään sellaisessa ammatissa, johon edellytetään akateemista koulutusta. 

Vierailija kirjoitti:

Kaverini on älykkyystestin mukaan älykäs ja kuuluu Mensaan. Ammatiltaan kirvesmies, kun ei lukion jälkeen viitsinyt opiskella mitään. Kertoi, että Mensan kokouksissa osa ihmisistä on sivistymättömiä ja huonokäytöksisiä. Ilmeisesti turhautuneita, kun heidän erilaisuuttaan ei ymmärretä. Toki myös niitä elämässään opiskelleita  ja pärjänneitä.

Älykkyystestit perustuvat suurimmalta osalta hyvään muistiin.

Miksi haluat lohduttautua täällä, ap?

Vierailija kirjoitti:

Enemmän mä oon fiksuja akateemisia tavannut kuin fiksuja elämänkoululaisia. Yleensä jälkimmäiset on taipuvaisia maagiseen ajatteluun ja latteuksiin sekä uskomaan salaliittoihin. 

Tiedätkö mikä on elämänkoululainen?

Vierailija kirjoitti:

Korkeakouluun tarvitaan vain hyvä muisti. Tutkijan työhön tarvitaan sitten älyä ja taitoa soveltaa opittua ja luomaan uutta. Älykäs, jolla on huono muisti, ei pääse tenteistä läpi. Hän voi saada esseistä ja opinnäytteistä erinomaiset arvosanat, mutta ei läpäise tenttejä. Tenteissä kysytään nimenomaan muistettavaa nippelitietoa. Kuka sanoi 500 vuotta sitten sitä tai tätä. Jos et muista kenen teoria oli mikä, tentti ei mene läpi. Eli muisti on ykkönen ja älykkyys vasta toisena.

Muisti on osa älykkyyttä. Lähes aina älykkäillä on hyvä muisti, ainakin mitä tulee heitä kiinnostaviin asioihin. Muistaminen on aivojen toimintaa, ja älykkäillä aivot toimivat hyvin.

Toisekseen juuri millään alalla ei enää ole vain tenttejä. Joka paikassa tehdään soveltavia tehtäviä, esseitä yms.

Suurin osa korkeakoulutetuista ei ole kuin akateemisia amiksia. Uran huipennus on gradu tai väitöskirja. Loput siitä kuluu rutiini töitä tehden. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverini on älykkyystestin mukaan älykäs ja kuuluu Mensaan. Ammatiltaan kirvesmies, kun ei lukion jälkeen viitsinyt opiskella mitään. Kertoi, että Mensan kokouksissa osa ihmisistä on sivistymättömiä ja huonokäytöksisiä. Ilmeisesti turhautuneita, kun heidän erilaisuuttaan ei ymmärretä. Toki myös niitä elämässään opiskelleita  ja pärjänneitä.

Älykkyystestit perustuvat suurimmalta osalta hyvään muistiin.

Armeijassa tehtiin älykkyystestit ja ne perustuvat matemaattiseen päättelykykyyn, eikä muistiin. 

Esimerkiksi: Jatka lukujonoa: 1,4,9,?