Korkeasti koulutettu ei ole = älykäs

Ensin pitää määritellä miten AP tulkitsee älykkyyden. Elämänkoululainen voi olla älykäs omassa lajissaan, mutta yleensä tuo älykkyys vaatii taakseen myös opittua tietoa. Älykäs ihminen oivaltaa, mutta viisas ihminen osaa myös soveltaa- välillä jopa laatikon ulkopuolelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju vaikuttaa taas katkerien amisten ja elämämkoululaisten ulinalta. Jos korkeakouluissa on niin helppoa, miksi ette menneet sinne? Jos taas arvostatte enemmän lihaksia kuin järkeä, eikös olekin nurinkurista, että halveksimistanne kirjoituspöytätöistä maksetaan enemmän ja niitä tekevillä on yleensä parempi sosiaalinen asema.

Ei muuten pidä paikkaansa kaikilla aloilla.

 

 

Esimerkkejä ko. aloista kiitos.

 

 Elämänkoululaiset tunnistaa tällä palstalla siitä, että mitään ei osata argumentoida eikä perustella. Vastaukset ovat ainoastaan ei pidä paikkaansa -tasoa.

Mututuntuma ja ei mitään ymmärrystä tilastollisista todennäköisyyksis

On amisaloja, joissa tienaa enemmän kuin osassa akateemisia aloja ja päinvastoin. Ja toisaalta, kaikille ei ole työssään palkan suuruus tärkein asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverini on älykkyystestin mukaan älykäs ja kuuluu Mensaan. Ammatiltaan kirvesmies, kun ei lukion jälkeen viitsinyt opiskella mitään. Kertoi, että Mensan kokouksissa osa ihmisistä on sivistymättömiä ja huonokäytöksisiä. Ilmeisesti turhautuneita, kun heidän erilaisuuttaan ei ymmärretä. Toki myös niitä elämässään opiskelleita  ja pärjänneitä.

Älykkyystestit perustuvat suurimmalta osalta hyvään muistiin.

ei pidä paikkaana, reputit äo-testin ja syytät muistia

Älykkyys tarkoittaa kykyä ratkaista ongelmia, oppia kokemuksesta ja ajatella abstraktisti . Älykkyyden sijaan puhutaan usein kognitiivisista kyvyistä niin, että tarkoitetaan tiedonkäsittelytoimintoja eli informaation vastaanottamista, muokkaamista ja säilyttämistä.

Miksi väännetään aina tästä. Kun vain tietää että varsinaisesti älykkäitä on pieni osa, ja korkeakoulutettuja taas melko paljon. Sen verran pitää olla että kykenee oppimaan ja tekemään ne vaativat työt. Ehkä vähän normaalin yli vähintään.

Älykkyys mahdollistaa enemmän valintoja. Älykäs voi hakea tai olla hakematta korkeakouluun, ihan kiinnostuksensa ja elämänarvojensa mukaan. Vähemmän älykkään on puolestaan tyydyttävä siihen, mihin kykynsä riittävät.

Ihan hölmö keskustelu tämäkin. Katsoin pari ensimmäistä kommenttia ja tulin tänne loppuun kertomaan tämän. Kiitos riittää! :)