Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Korkeasti koulutettu ei ole = älykäs

Vierailija
28.04.2024 |

Älykkyys on synnynnäistä. Siivoojalla voi olla parempi äo kuin maisterilla. Kuka vain joka ymmärtää lukemansa pystyy lukemaan kirjasta tiedon ja kirjoittamaan sen kokeisiin. Näin minä ajattelen.

Kommentit (206)

Vierailija
81/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole on älykäs?

No sinulta sitä älykkyyttä ainakin puuttuu kun et tiedä mitä yhtä kuin -merkki tarkoittaa.

AP:n otsikon viesti on ihan selkeä, kun käyttää niitä harmaita aivosoluja. Sanoisin, että sekin on älykkyyden merkki, kun osaa tulkita mitä kertoja tahtoo sanoa.

Toki otsikko osataan tulkita. Mutta miksi kirjottaa tahallaan noin väärin? Ihan huutaa provoa.

Ei se muotoilu ole niin vaikeaa. Esim Korkeasti koulutettu ei ole aina älykäs. Korkeasti koulutettu ei tarkoita älykästä.

Vierailija
82/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Korkeasti koulutettu ei ole on älykäs

Korkeasti koulutettu ei ole yhtä kuin älykäs

 

Mitä ihmettä??? Onko se nyt älykäs vai ei?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on synnynnäistä, mutta en missään nimessä usko ettei sitä voi kehittää aivan kuten mitä tahansa ominaisuutta. Oma älykkyys on selvästi kehittynyt yliopistossa, vaikka opiskelu siellä ei olisikaan perusälykkyyttäni kasvattanut. Kasvaminen ja kehittyminen ovat eri asioita. Olisi aika absurdia ajatella, että syntymä-älykäs olisi samalla tasolla myös kokonaan ilman kouluttautumista. 

Kun luonnontieteitä on aikanaan harjoitettu, niin koulutus ei ollut edellytys sille, että tulee kuulluksi ja vakavasti otetuksi. On älyllistä laiskuutta luulla, että vain koulutetut on älyllisesti kouliintuneita. On heillä muodollinen pätevyys. Jollain voi olla sama määrä, tai enemmän tietoa ja taitoa, mutta siitä ei ole virallisen laitoksen sertifikaattia.

Elämme nyt maailmassa, jossa epävirallinen itsensä sivistäminen ja itseoppiminen on ennenäkemättömän mahdollista jokaiselle, jolla on internet-yhteys.

Ja olet siinä oikeassa, että vauvalla on synnynnäiset valmiudet älykkyyden eri määrien mahdollistajana. Ja vaikka potentiaali tulisi optimaalisesti käytettyä hyväksi myöhemmissä oppimisvaiheissa, niin erot on, ja piirtyy yhä selvemmin esiin, mitä laajemmin potentiaalia on käytetty. Ei voi kauhalla antaa, jos on lusikalliselle tilaa. Ja se, että alussa on on optio,  johtuu ihmisen fysiikalleen saamista reunaehdoista. Aivot ei mahdu syntymään valmiina, eikä vauvan fysiologinen elimistö pystyisi niitä kantamaan ja ylläpitämään.

 

Vierailija
84/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Korkeasti koulutettu ei ole on älykäs

Korkeasti koulutettu ei ole yhtä kuin älykäs

 

Mitä ihmettä??? Onko se nyt älykäs vai ei?

Jos otsikon tulkinta oli sulle haastavaa, niin tiedätkö mitä... Tiedämme mikä sinä olet.

Vierailija
85/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maisteriksi ei pääse lukemalla. Pitää myös pystyä tuomaan uutta tietoa. Mitäs siitä muuten luettaisiin?

Vierailija
86/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole on älykäs?

No sinulta sitä älykkyyttä ainakin puuttuu kun et tiedä mitä yhtä kuin -merkki tarkoittaa.

AP:n otsikon viesti on ihan selkeä, kun käyttää niitä harmaita aivosoluja. Sanoisin, että sekin on älykkyyden merkki, kun osaa tulkita mitä kertoja tahtoo sanoa.

Toki otsikko osataan tulkita. Mutta miksi kirjottaa tahallaan noin väärin? Ihan huutaa provoa.

Ei se muotoilu ole niin vaikeaa. Esim Korkeasti koulutettu ei ole aina älykäs. Korkeasti koulutettu ei tarkoita älykästä.

Ongelma on lähinnä sinun. = on yhtä kuin merkki. Jos sen eteen kirjoittaa "ei ole" niin se luetaan "ei ole yhtä kuin". 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suvussa on paljon duunareita ja tämä romanttinen sydämen sivistys -käsite pistää häiritsemään. Kokemukseni mukaan sillä tarkoitetaan usein sellaista oikeudenmukaisuutta että köyhille lisää kaikkea. 



En useinkaan näe esimekiksi työväkeä osoittamassa mieltään esimerkiksi rasismia vastaan tai homojen oikeuksien puolesta, tai vaatimassa lisää suosituimpia uutuuskirjoja kirjastoihin, tai lisää rahaa kulttuurille. Miksi näin, jos kerran sydämen sivistys on tämän ryhmän sydänasia, vai mitä kaikkea sydämensivistys on?

Sille voisi laatia pitkän luonnehdinnan. Mutta sydämen sivistystä ei ole mielensä osoittaminen, vaatiminen tai kerjääminen.



 

 

Mikset laadi? Näen duunarit kovina tyyppeinä jotka ryyppäävät perjantaina ja naiset nokkivat toisiaan kovin sanoin. Esimerkiksi hienostelua ja koreilua ei sallita tai voi tulla nyrkistä silmään. Jos on lihava ja ruma, sen parempi.

Itse olen maisteri ja lapsien koulussa ollut mukana kiusaamusta vastustavassa projektissa. Kovia duunareita sinne ei saatu, mitä ihmettelee huomioiden heidän väitetyn sydämen sivistyksensä. 

Miten se siis näkyy?

 

Vierailija
88/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos on kumpaakin, sydämen sivistystä ja älykkyyttä ei tee törkeitä rikoksia kenellekään opetusmielessä varsinkin fyysisiä pahoinpitelyä (huom tarkoitan nyt muuta kun suoraan tur..piin vetoa vaan että esim. laittomasti ja rikollisesti sorkitaan jonkun fyysistä terveyttä jooa) vahva mieli pystyy torjumaan vaikka mitä, mutta jos tuikataan jotain elimustön sisään on astelma "hieman" epäteilu Tuollaiseenkin sortyy jotkut raukkamaiset paskiaiset. Tuollaiset älykkyydet ovat varsinaisia yhteiskunnan mädättäjiä ja oikeasti pahoja ihmisiä. Yhteiskunnqn olisi parempi olla ilman tuillaisuqsillä korkeassa asemassa pääsevät jopa tilaamasn palkkamurhan tarvittaessa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kuitenkin jonkinlainen älykkyyden osoitus, että haluaa päästä hyville ansioille tai haluaa tehdä mielenkiintoista työtä. Nämä molemmat asiat voivat tietenkin toteutua myös duunariammatissa, mutta usein se menee silti niin, että mitä korkeampi on koulutus, sitä enemmän on vaihtoehtoja.

Harhaluulo että korkeakoulutus takaisi Suomessa hyvät ansiot. Putkien rassaaja tienaa usein enemmän kuin korkeakoulutettu - varsinkin naisvaltaisilla aloilla ei korkeakoulutettujen palkat päätä huimaa.

Korkeakoulutus takaa sen, että on todennäköisemmin enemmän vaihtoehtoja. Poikani on putkien rassaaja, eikä tienaa mitään, kun ei ole töitä.

 

Vierailija
90/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Korkeasti koulutettu ei ole on älykäs

Korkeasti koulutettu ei ole yhtä kuin älykäs

 

Mitä ihmettä??? Onko se nyt älykäs vai ei?

Minulla on sinulle arvoitus. Tosi vaikea. Kunnon äo-testi. Tässä tulee: 

Sinä = pöljä

Sinä et ole = viisas

Mikä sinä olet?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monta kertaa porukan tyhmin tekee kovaäänisesti lapsellisia päätelmiä asioista ymmärtämättä että asiaan kuuluu miljoonia seikkoja, joista hän ei tiedä.

Tällaiset ihmiset kulkevat nimellä persut.

Vierailija
92/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eniten olen kohdannut juristeja joilla on pahoja ongelmia yleistiedon ja ymmärryksen kanssa. Samoin ollut eniten mt-ongelmia heillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koulutus ei korreloi älykkyyden kanssa.

Koulutus kertoo lähinnä kyvystä jonkinasteiseen sitoutumiseen tai vain lukutaitoon. Silti eri ammatteihin voi valmistua melkoisia p**päitä.

Vierailija
94/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Monta kertaa porukan tyhmin tekee kovaäänisesti lapsellisia päätelmiä asioista ymmärtämättä että asiaan kuuluu miljoonia seikkoja, joista hän ei tiedä.

Tällaiset ihmiset kulkevat nimellä persut.

Ei tulisi provosoitua, mutta ovatko persujen tohtoritkin vähä-älyisiä, vai vain maisterit tai amikset?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kuitenkin jonkinlainen älykkyyden osoitus, että haluaa päästä hyville ansioille tai haluaa tehdä mielenkiintoista työtä. Nämä molemmat asiat voivat tietenkin toteutua myös duunariammatissa, mutta usein se menee silti niin, että mitä korkeampi on koulutus, sitä enemmän on vaihtoehtoja.

Harhaluulo että korkeakoulutus takaisi Suomessa hyvät ansiot. Putkien rassaaja tienaa usein enemmän kuin korkeakoulutettu - varsinkin naisvaltaisilla aloilla ei korkeakoulutettujen palkat päätä huimaa.

Korkeakoulutus takaa sen, että on todennäköisemmin enemmän vaihtoehtoja. Poikani on putkien rassaaja, eikä tienaa mitään, kun ei ole töitä.

 

Mä olen korkeakoulutettu enkä tienaa yhtään mitään, koska ei ole töitä. Ei palkata edes siivoojaksi.

Vierailija
96/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Koulutus ei korreloi älykkyyden kanssa.

Koulutus kertoo lähinnä kyvystä jonkinasteiseen sitoutumiseen tai vain lukutaitoon. Silti eri ammatteihin voi valmistua melkoisia p**päitä.

Mä väittäisin kyllä, että joittenkin alojen korkeakoulutetut on älykkäitä. Ei esimerkiksi fysiikan opinnoista selviä ellei ole älyä ja ymmärrystä.

Vierailija
97/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älykkyys on osaksi geneettistä, mutta sitä voi kehittää juuri kouluttautumalla. Ainakin hyvin todennäköistä on, että yliopiston käynyt on älykkäämpi kuin pelkän peruskoulun käynyt (tietyissä aiheissa). Periaatteessa poikkeuksia voi olla kuten kaikessa.

Vierailija
98/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eniten olen kohdannut juristeja joilla on pahoja ongelmia yleistiedon ja ymmärryksen kanssa. Samoin ollut eniten mt-ongelmia heillä.

Tyhmille mt-ongelmia ei edes tule yhtä todennäköisesti.

Vierailija
99/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

 

Vierailija
100/206 |
28.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Monta kertaa porukan tyhmin tekee kovaäänisesti lapsellisia päätelmiä asioista ymmärtämättä että asiaan kuuluu miljoonia seikkoja, joista hän ei tiedä.

Tällaiset ihmiset kulkevat nimellä persut.

En ota kantaa mihinkään nimettyyn ryhmään. Et kirjoituksesi perusteella ole edes gaussin mutkan tyyppi.

Tiesitkö älykkyyden muodosta nimeltä heuristiikka? Se perustuu informaation karsimiseen noin karkeasti oikaistuna. Intuitio on tiedostamattoman älykkyyden muoto. Nämä korreloivat.

Asiaa harvoin edistää, tai saadaan edes esiin, jos signaalia ei erota kohinasta. Suosittelen sinulle kirjoja "Asiantuntijuuden kuolema" ja "Riskitietoisuus". Noin aluksi. 

Moni tietää, että dynaamiset kompleksiset järjestelmät on sellaisia, joita ei voi ennustaa. Silti niistä tekee ennusteita "asiantuntijat" koko ajan. Akateemiset, ja kovalla hinnalla. Tuntematta edes kaikkia ennustukseensa vaikuttavia parametreja, pyöristelemällä tuntemiaan, ymmärtämättä tilastollisia todennäköisyyksiä jne.

Voin laittaa sinulle pienen lainauksen toisesta kirjasta:

"Joka vuosi tuemme miljardien dollareiden teollisuudenalaa, joka tuottaa pörssivihjeistä maanlaajuisiin influenssaepidemioihin ulottuvia tulevaisuuden ennustuksia, useimmiten virheellisiä. Monet hymähtävät  vanhanaikaisille povareille. Kuitenkin kun ennustajalla on tarokkikorttien asemesta tietokone, otamme hänen ennustuksensa vakavasti ja olemme valmiit maksamaan niistä. Hämmästyttävintä on kollektiivinen muistinmenetyksemme: useimmat tavoittelevat edelleen innokkaasti pörssiennusteita, vaikka ne ovat olleet johdonmukaisesti virheellisiä vuodesta toiseen.

tuhansien politiikan ja talouden asiantuntijoiden ennustusten analyysi paljasti, että he onnistuivat harvoin paremmin kuin aloittelijat tai tikkaa heittävät simpanssit. (Tetlock 2005) Asiantuntijat ovat kuitenkin erittäin lahjakkaita keksimään syitä virheilleen.

Henkilökohtaisen vastuun pelko luo markkinat korkeapalkkaisten asiantuntijoiden tarjoamille arvottomille tuotteille.

...enemmän informaatiota ei aina johda parempaan päätökseen. Oikeastaan yhä monimutkaisemmaksi käyvässä elämässämme se usein johtaa huonoihin päätöksiin."

Näin siis nyt suuraineistojen ja supertietokoneiden aikana. Yksi käytännön esimerkki on WHO:n arpomat jokavuotiset influenssarokotteet. Harvoin osuu kohdalle, vaikka kantoja ei hirveästi kierrä. Loton seurauksena rokotteen suojateho parhaimmillaankin voi olla 20-30%.

 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan viisi yhdeksän