Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Isäni kuoli, miten vapun juhliminen?
27.04.2024 |
Isäni kuoli ilmeisesti sydänkohtaukseen tänään aamulla. Meillä olisi ollut keskiviikkona vappujuhlat mihin on kutsuttu muutama kaveriperhe lapsineen. Onko ok juhlia tapahtuneesta huolimatta?
Kommentit (272)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa tai määritellä sitä mikä on "oikein" tai "väärin", koska mitään ehdotonta oikeaa tai väärää ei näissä ole. Täällä on aika ikäviäkin kommentteja missä surun kokemuksia on yritetty vertailla ja vähätellä toisen kokemuksia.
Elämä jatkuu. Surullinen voi olla vaikka ei normi elämä lakkaa. Kun äitini kuoli niin oli poikani 9v kipsikontrolli sairaalassa 2 tuntia myöhemmin. Pakko oli mennä kun olin luvannut pojalle. Muutenkin oli pakko toimia normaalisti 2 lapsen kanssa. Tästä on jo 15 vuotta mutta yhä kaipauksella muistelen äitiä. Äitinikään ei ollut mikään hötkyilijä joten hänestäkin olisi ollut ok. Kerran täällä vaan eletään. Juhlitaan elämää niin kauan kuin ollaan elossa.
Jos nyt ei jaksa järjestää vappujuhlia, se on kaikkien ymmärrettävä. Kuolemasta alkaa monen tärkeämpien juhlien, kuten hautajaisten järjestäminen.
Eihän se sureminen ja vapun juhliminen millään tavalla sulje pois toisiaan. Ensi keskiviikkoon on kuitenkin aikaa useampi päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isiä tulee,isiä menee mutta vappu on vaan kerran vuodessa.
Kuinka monta isää sinulla on? Kuinka monen lapsen elämässä olet ollut isä, tullut ja mennyt?
Vappu on juhlista turhin.
No vaikea uskoa tätä aloitusta. Ei itsellä ollut ensimmäisenä mielessä juhliminen kun isäni kuoli. Mulla olisi itse asiassa ollut eräs tapahtuma isäni kuolmeasta 10 päivän päästä ja olin siinä järjestäjäporukassa, mutta ilmoitin muille järjestäjille vasta parin päivän päästä että voinko jäädä pois. Totta kai he ymmärsivät.
Toisaalta moralisointikin saa joskus kohtuuttomat mittasuhteet. Äitini kuoli, kun lapseni olivat 3,5 ja 2. Olin lapsuudenkodissa järjestämässä asioita ja silloin oli kuuma kesä. Kun laitoin lapsille kotitalon pihaan kahluualtaan, naapurin olivat tuominneet kuinka siellä lasten annetaan leikkiä iloisesti vaikka mummo on kuollut. Se paras paikka altaalle rinnetontilla oli juuri siinä tien vieressä kun muualla ei ollut oiken tasaista. Minusta kohtuutonta vaatia noin pieniä olemaan kusi sukassa kun he eivät ymmärtäneet koko asiaa. Isompi on kuulemma hautajaisissa sanonut "mummo tule pois arkusta". Minä en muista, mutta jotkut vieraat muistavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen näitä nykynuoria aikuisia kun ei mitään käsitystä mitä tehdä kun omainen kuolee. Onneksi täällä maalla on vielä tapana että suru käsitellään perheen kesken ja surutaloon tehdään surukäyntejä sekä viedään surukukkia.
No mitä tehdään kun omainen kuolee? Missä huoneessa tai tilassa ollaan? Mitä puhutaan vai puhutaanko lainkaan? Mitä tehdään? Mitä tunnetiloja koetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos itse jaksat tai jaksatte niin lasten kannalta juhlat voisi olla hyvä homma.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa tai määritellä sitä mikä on "oikein" tai "väärin", koska mitään ehdotonta oikeaa tai väärää ei näissä ole. Täällä on aika ikäviäkin kommentteja missä surun kokemuksia on yritetty vertailla ja vähätellä toisen kokemuksia.
Ei kukaan ota tosissaan ihmistä joka menee esim kouluun seuraavana tai seuraavina päivinä kun vanhempansa on kuollut tai järjestää juhlia seuraavalle viikolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mulla ois isä vasta kuollut, niin en kyllä tulisi vauva-palstalle sitä kertomaan.
Ei välttämättä ap:lla ole se juhliminen mielessä, vaan luvatun hoitaminen. Tuossa tilanteessa on kyllä lupa jättää kaikki ylimääräinen velvollisuudentunne pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös on viety/toimitettu surukukat ja esim. ruokaa jos on pieniä lapsia jäänyt. Täällä on todella ylimielistä vastausta ja ajatusta surusta ja tavoista joita suremiseen liitetään.
Tosiaan, vaikka itse ei surua tunne, tai käsittele niin vierailla olisi ehkä hieman outo olo tilanteesta.
Itselläni ei kellään kavereista tulisi mieleenkään järjestää juhlia näin lähellä läheisen menestymisestä. Etenkään Vappua?
Niin on, on mm. vähätelty muiden surua ja kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Jos mulla ois isä vasta kuollut, niin en kyllä tulisi vauva-palstalle sitä kertomaan.
Eihän sitä voi etukäteen tietää mitä tekisi ja mitä ei.
Mitä haittaa niistä vappujuhlista voisi olla? Eihän sureminen riipu siitä järjestetäänkö niitä vai ei. Jos vaan jaksat niin anna mennä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voisi juhlia jos jaksaa ja haluaa?
Kunnioituksesta vainajaa kohtaan.
Ja miten muka voit juhlia, jos olet surullinen?
Vierailija kirjoitti:
Elämä jatkuu. Surullinen voi olla vaikka ei normi elämä lakkaa. Kun äitini kuoli niin oli poikani 9v kipsikontrolli sairaalassa 2 tuntia myöhemmin. Pakko oli mennä kun olin luvannut pojalle. Muutenkin oli pakko toimia normaalisti 2 lapsen kanssa. Tästä on jo 15 vuotta mutta yhä kaipauksella muistelen äitiä. Äitinikään ei ollut mikään hötkyilijä joten hänestäkin olisi ollut ok. Kerran täällä vaan eletään. Juhlitaan elämää niin kauan kuin ollaan elossa.
Ei kipsikonrolli ole mikään JUHLA, haloo!
Vierailija kirjoitti:
Jos itse jaksat tai jaksatte niin lasten kannalta juhlat voisi olla hyvä homma.
Miten niin? Opetat lapsille, että aina on pakko teeskennellä iloista vaikka itkettäisi?
Alue: Aihe vapaa
Onko nämä kutsutut niin läheisiä että voisitte juhlia kuitenkin?
Oman kokemuksen mukaan tuollaiset lapsiperheiden juhlat pyörii aika paljon niiden lasten ympärillä. Aikuiset juttelee keskenään joo kyllä, mutta pääasiassa kaikki menee lasten ehdoilla. Kutsutuille kannattaa etukäteen tiedottaa asiasta vaikka viestillä, ellet ole jo lähettänyt, voit vaikka kertoa miten haluaisit asiaan suhtauduttavan.
Toisaalta pienimuotoiset vappujuhlat voisi olla ihan hyväkin vaihtelua kaiken keskellä.