Millainen kirja ärsyttää?
Jätätkö kesken vai luetko väkisin puskemalla loppuun?
Minua ärsyttää epäloogisuudet ja mahdottomuudet. Esim päähenkilö kohtaa tyypin, joka puhuu sujuvasti 7 eri kieltä, elää leveästi kartanossa sen jälkeen kun vammautui sodassa pysyvästi (invalidi-eläkeläisenä siis), soittaa pianoa täydellisesti ja harrastaa tarkkuusammuntaa vaikka on sokea, on naimisissa järjettömän kauniin ihmisen kanssa jne. Ja tällä on tietysti vielä palvelijoita jotka yhtä järjettömillä ominaisuuksilla, koira joka ymmärtää sekin ajatella syy-seuraussuhteet pelkästä päännyökkäyksestä, ja samaten tuo kaunis puoliso on jotain ihan käsittämätöntä, ammatiltaan ja persoonaltaan ja arvoiltaan ym, sellainen jota ei tosielämässä näe missään.
Jätin kesken.
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään, että parinkymmenen vuoden kuluttua kirjat kirjoitetaan näin:
"Sebe lähti kävelee ja funtsi et pitääks tilaa safkaa woltist mut ketä sen päättää et mikä o paras vaihtoehto ku ei tiä itekkää et haluisk tilaa vai tekee ite tyylii ranui vai hakeeks susibufee."
Kiitos tän aamun nauruista :D
Samoin, nauroin minäkin ja päätin, että en hävitä yhtään kirjaa kotikirjastostani, sillä niille löytyy jatkossakin lukijoita.😏
Oli mukavaa päästä ilahduttamaan teitä, mutta toivotaan etteivät kirjat koskaan mene niin surkeiksi. :)
Ei se nyt niin hauska ollut
Tästä aiheesta odottaisi useampia mielipiteitä.
Pitäisikö kirjaa kriitikon kehua vain sen takia että se on myyvä? Sama koskee kyllä elokuviakin. Paskasta ei saa suklaata