Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
70-luvulla Suomessa ei oikein välitetty lapsista. Liikenteessä, hukkumalla jne. kuoli valtavasti lapsia
21.04.2024 |
Jossain kohtaa joku alkoi ihmetellä miksi Suomessa kuolee niin paljon enemmän lapsia kuin Ruotsissa vaikka väkiluku oli pienempi.
Sama ilmiö oli sairauksien hoidossa. Lapset eivät Suomessa selvinneet esim. leukemiasta tai muista syövistä vaikka parantavia hoitoja oli jo olemassa. Lapsiin ei panostettu. Hämmentävintä on se ettei lapsia edes kipulääkitty yhtä hyvin kuin aikuisia.
Kommentit (518)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä vuosina 2009 ja 2010 lapsia syntyi vuosittain reilusti yli 60 000.
Vuonna 1973 lapsia syntyi alle 57 000.
Voisiko johtua siitä, että elettiin sodanjälkeistä nousukautta. Luotiin jo uranaisia.
Lapseni on syntynyt 1973. Äitiysloma 3 kk.
Vähänkin perhesuunnittelusta ymmärsivät ehkäistä niin että synnytettiin kun pitemmän äitiysloman tulo oli jo tiedossa. En muista tuliko se jo -74 vai lähivuosina kuitenkin.
Muista. Boomereista oli n. 11 % ylioppilaita. Boomerinaiset, kansakoulun käyneet, tekivät uraa teollisuudessa, kaupoissa. Lattiatason hommissa. Mutta töissä piti käydä ja siksi kun kerrostaloja rakennettiin paljon omakotitalojen yläkerrat tyhjenivät vuokralaisista.
Minä olen -71 syntyneenä kolmas, vuoden välein. Rivitalossa asuimme, josta kerrostaloon ja okt. Perusduunareita molemmat vanhemmat. Nälkää emme nähneet ja kylmäkään ei tullut. Olen kiitollinen vanhemmilleni sisaruksista. Toki nyt meitä on neljä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveydenhuolto ja koulu olivat raakoja paikkoja lapsille 70-luvulla. Varsinkin hammashuolto, mikä alkoi vasta kouluiässä. Moni vanhempi ei ymmärtänyt ajoissa, miten paha tuho ehti tulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat olivat töissä ja tekivät pitkää päivää. Ruokakauppa sulki viideltä, äiti juoksi kieli vyön alla kauppaan, kotiin, lähti takaisin töihin. Isä oli aina töissä.
Se on sentään tämän ajan siunaus, että työttömillä on aikaa olla lastensa kanssa. Usein puhutaan vain siitä, mistä kaikesta lapset jäävät paitsi, hienot vaatteet, tavarat, ulkomaanmatkat. Tärkeintä on kuitenkin vanhemman huomio ja kommunikaatio tämän kanssa.
Rakkaus, sitä ei rahalla saa.
En tiedä mitä työtä ovat tehneet? Minun äiti 70- luvulla teki 7-15 työaikaa, isä oli vuorotyössä. Kaupat oli auki pidempään kuin klo 17.
Taisivat joskus 70 luvun lopussa alkaa olemaan auki jopa kello kahdeksaan ja lauantaisin kolmeen
Pyhäpäivisin mikään ei ollut auki lukuunottamatta
No ihan miten vaan. Viikonloput allekirjoitan, mutta . . .
Vierailija kirjoitti:
"Jo vuonna 1982 suurin osa leukemiaa sairastavista lapsista olisi voitu pelastaa. Tarvittavia laitteita ja hoitohenkilökuntaa ei kuitenkaan ollut, koska rahan ja resurssien jaossa pienet lapsipotilaat oli aina ohitettu.
Raportti Osasto 10 muutti tilanteen"
Nykynäkökulmasta on jotenkin hämmentävää että tuohon aikaan aikuisten hoito priorisoitiin lasten edelle.
Pitäisi siis hoitaa ihmisiä syntymävuoden perusteella. Melko syrjivä ajatus tuokin.
Vierailija kirjoitti:
On totta, että meistä 1970-lapsuuden eläneistä ei välitetty. Väkivalta lapsia kohtaan oli sallittua. Eikä välitetty, mitä lapsen kehitykselle teki nähdä jatkuvaa vanhempien välistä väkivaltaa. Vähät välitettiin puuttua koulukiusaamiseen, vika oli lapsessa itsessään, jos joutui esimerkiksi ulkonäkönsä takia kiusaamisen kohteeksi. Muistan 1970-luvun lapsen näkökulmasta hyvin raakana, julmana ja turvattomana. Ei ollut tapana halata lapsia eikä pitää sylissä. Lapsilla ei ollut mitään arvoa. Jos loukkasi itsensä, niin ei viety päivystykseen, niin kuin nykyaikana huolehtivat vanhemmat tekisivät. Lapsen kipua ei kotona lääkitty, tai jos lääkittiin, niin lääkittiin aikuisten annoksilla. TV:n lastenohjelmat olivat hyvin ankeita, hyvin pitkälti USSR- ja DDR -tyyppisiä.
Ah auvoista 70-lukua. Kyllä meillä on kuvia, jossa istumme vanhempien sylissä, jopa yhdessä lujasti rutistan isää. Ankaruus oli kuitenkin kasvatuksessa läsnä. Meitä vietiin päivystykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä 80- ja varmaan myös 90-luvulla lapsille annettiin Suomessa remmiä. Tuskin Ruotsissa sellaista käytäntöä oli.
Ei annettu läheskään kaikissa perheissä. Vinoutuneita vanhempia on toki aina ollut ja tulee olemaan.
Olen syntynyt 1990 ja tukkapöllyt, remmit ja luunapit olivat arkipäivää ainakin kaikilla poikalapsilla.
Veikkaanpa, että tätä samaa on ihan vuonna 2025 jatulee aina olemaan.
Mitään ei voi yleistää.
Aina joka vuosikymmennellä on hyvät ja huolehtivat vanhemmat ja ne, jotka eivät huolehdi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On totta, että meistä 1970-lapsuuden eläneistä ei välitetty. Väkivalta lapsia kohtaan oli sallittua. Eikä välitetty, mitä lapsen kehitykselle teki nähdä jatkuvaa vanhempien välistä väkivaltaa. Vähät välitettiin puuttua koulukiusaamiseen, vika oli lapsessa itsessään, jos joutui esimerkiksi ulkonäkönsä takia kiusaamisen kohteeksi. Muistan 1970-luvun lapsen näkökulmasta hyvin raakana, julmana ja turvattomana. Ei ollut tapana halata lapsia eikä pitää sylissä. Lapsilla ei ollut mitään arvoa. Jos loukkasi itsensä, niin ei viety päivystykseen, niin kuin nykyaikana huolehtivat vanhemmat tekisivät. Lapsen kipua ei kotona lääkitty, tai jos lääkittiin, niin lääkittiin aikuisten annoksilla. TV:n lastenohjelmat olivat hyvin ankeita, hyvin pitkälti USSR- ja DDR -tyyppisiä.
En voi allekirjoittaa kirjoituksestasi mitään. Joka aikakaudesta, myös nykyajasta, voi saada tuollaisen tarinan aikaiseksi. Ei liity 70-lukuun mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Terveydenhuolto ja koulu olivat raakoja paikkoja lapsille 70-luvulla. Varsinkin hammashuolto, mikä alkoi vasta kouluiässä. Moni vanhempi ei ymmärtänyt ajoissa, miten paha tuho ehti tulla.
Lapseni syntyi 73. Kyllä neuvola-aikaan käytiin myös hammaslääkärissä ja saatiin ohjeita ja hauskat hampaanpesuohjeet tarroina. Laitettiin ne kylpyhuoneen kaakeliin peilin alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Saab ja varsinkin Volvo oli turvallisen auton maineessa. Meillä oli datsun 100A, hengenvaarallinen peltipönttö joka meni ruttu rusinaksi pienessäkin kolarissa. Ei ihme, että ihmisiä kuoli kolareissa.
En uskaltaisi ajaa edes tuon ajan saabilla tai volvolla. Nykyajan autot ovat ihan eri planeetalta turvallisuuden kannalta. Kerran olen auton lunastuskuntoon ajanut ja itse en saanut edes mustelmaa ja matkustajatkin lähinnä säikähtivät
Tuon ajan romupelti oli hengenvaarallista. Nopeusrajoitus olisi pitänyt olla korkeintaan 40 kilometriä tunnissa moottoritiellä
Kuvitteletko oikeesti, että 60-70 luvulla oli oikein moottoriteitä ??
Ei annettu läheskään kaikissa perheissä. Vinoutuneita vanhempia on toki aina ollut ja tulee olemaan.
Olen syntynyt 1990 ja tukkapöllyt, remmit ja luunapit olivat arkipäivää ainakin kaikilla poikalapsilla
Mahtoikohan ihan kaikkina arkipäivinä kaikki pojat saada remmiä ja luunappeja? Oliskohan ollut joku välipäiväkin joskus jollain kiltimmällä viikarilla? 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on omituisin ketju, mitä olen eläessäni nähnyt!
Omat lapseni ova syntyneet 1976 ja -78.
Lapseni olivat/ovat minulle tärkeintä koko maailmassa. Toinen lapsistani kuoli syöpään muutama vuosi sitten.
Oliko tämäkin minun oma syy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä 80- ja varmaan myös 90-luvulla lapsille annettiin Suomessa remmiä. Tuskin Ruotsissa sellaista käytäntöä oli.
Ei annettu läheskään kaikissa perheissä. Vinoutuneita vanhempia on toki aina ollut ja tulee olemaan.
Minusta on parempi, ettei lapsia kuriteta ruumiillisesti, mutta onhan se ympäri maailmaa sallittua ja normaali osa lasten kasvatusta kuriin ja nuhteeseen, myös EU:sta löytyy mielestäni sellaista, vaikkei Suomessa olekaan enää sallittua. Nykyään pitää selvitä puhumalla, mikä on toki haastavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilla oli niin kiire ahnehtia omaisuutta että lapset jäi oman onnensa nojaan.
Siihen aikaan ei ollut sitä taikaseinää, josta sai rahaa. Oli tienattava itse elanto perheelle.
No nyt boomereilla on taikaseinä eläkkeen muodossa. Vastinetta saa rahaa enemmän kuin moni saa palkkaa. Nyt pitää tienata elanto itselle, lapsille ja boomereille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1973 syntyneiden määrä oli 57 000, pienin sotien jälkeen. Nykyisin on kyllä vielä vähemmän, päälle 40 000.
Siis tuo raivodguttaa tuo holistiksi haukkuminen. En ole koskaan tupakoinut, alkoholi synttäreiden yms juhlamalja. Monet ikäiseni naiset ovat täysraittiita.
Ymmärrän kirjoittajien eläneen juopoissa ongelmakodeissa, siksi hirveet traumat boomereista mutta sekään ei ole kokonaisuus.
Boomerit ovat ihan tilastollisesti eniten alkoholia kuluttava ikäluokka. Märkä ikäluokka
Onko nuoremmille joku ylpeyden aihe olla narkomaaneja ja jossain aineissa jatkuvasti?
Tuskin, kuinka niin juoppo?
Tuon ajan saabit ja volvot oli kyllä turvallisuuden perikuvia tuohon aikaan ja oli moottoriteitä sekä pikatiet.Ei pidä ihan Suomi filmien perusteella kuvitella millaista on ollut elämä 70-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilla oli niin kiire ahnehtia omaisuutta että lapset jäi oman onnensa nojaan.
Siihen aikaan ei ollut sitä taikaseinää, josta sai rahaa. Oli tienattava itse elanto perheelle.
No nyt boomereilla on taikaseinä eläkkeen muodossa. Vastinetta saa rahaa enemmän kuin moni saa palkkaa. Nyt pitää tienata elanto itselle, lapsille ja boomereille.
Teeppäs nyt ensin 43 vuotta töitä tai kuten mieheni 48 vuotta teollisuuden kolmivuorotöitä ja puhu sitten helposta rahasta. Saman verran mullakin ois työvuosia mutta kolme äitiyslomaa.
Mitään aikakonetta ei ole jolla voisi kääntää talousmiesten ja päättäjien päättämät tel-maksut 50 vuotta sitten suuremmiksi.
Tiedäthän että he, joista ei koskaan maksettu vakuutusmaksuja saivat tel-eläkkeen heti 60-luvulla?
Harmittaako sinua maksaa auto/palovakuutuksia? Ne rahat voi mennä ihan hukkaan. Ei koskaan satu vahinkoa. Eläkkeelle kuitenkin suurin osa pääsee.
Ainakin mieheni kanssa, olemme samanikäisiä , maksoimme myös korotettua tel-maksua jostain 90-luvulta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Saab ja varsinkin Volvo oli turvallisen auton maineessa. Meillä oli datsun 100A, hengenvaarallinen peltipönttö joka meni ruttu rusinaksi pienessäkin kolarissa. Ei ihme, että ihmisiä kuoli kolareissa.
En uskaltaisi ajaa edes tuon ajan saabilla tai volvolla. Nykyajan autot ovat ihan eri planeetalta turvallisuuden kannalta. Kerran olen auton lunastuskuntoon ajanut ja itse en saanut edes mustelmaa ja matkustajatkin lähinnä säikähtivät
Tuon ajan romupelti oli hengenvaarallista. Nopeusrajoitus olisi pitänyt olla korkeintaan 40 kilometriä tunnissa moottoritiellä
Kuvitteletko oikeesti, että 60-70 luvulla oli oikein moottoriteitä ??
Muistan 70-luvun Helsinki-Heinola välinkin. Tie kulki sekä Lahden kaupungin että Heinolan lävitse. Mäntsälän halki
Autoja kuitenkin oli jo viikonloppuisin, Heinola oli erityisen tukkopaikka.
Vierailija kirjoitti:
"Vuonna 1969 kuoli 340 lasta tapaturmaisesti tai väkivallan seurauksena"
(vrt. 2000-luvulla vain muutama per vuosi)
Johtuu ehkä osittain siitäkin, että suurempi osa kansasta asui maatiloilla, joissa on paljon vaaranpaikkoja, tilalla kasvaneena tiedän. Lapset joutuivat myös olemaan enemmän keskenään kun vanhemmat oli töissään. Vaikkapa navettatöiden ajaksi aika pienet lapset saattoivat jäädä keskenään tupaan ja syttyä tulipalo. Heinäkuorman päältä pudottuaan on kuollut useampikin lapsi. Hukkumiskuolemat olivat yleisempiä kuin nykyään, koska lapset kävi uimassa ilman vanhempien valvontaa. Vanhemmat eivät olleet silloin sohvalla telkkua katsomassa tai somessa, vaan töissään pellolla, navetassa tai metsässä.
Alue: Aihe vapaa
nimenomaan, luotiin uranaisia