Lue keskustelun säännöt.
70-luvulla Suomessa ei oikein välitetty lapsista. Liikenteessä, hukkumalla jne. kuoli valtavasti lapsia
21.04.2024 |
Jossain kohtaa joku alkoi ihmetellä miksi Suomessa kuolee niin paljon enemmän lapsia kuin Ruotsissa vaikka väkiluku oli pienempi.
Sama ilmiö oli sairauksien hoidossa. Lapset eivät Suomessa selvinneet esim. leukemiasta tai muista syövistä vaikka parantavia hoitoja oli jo olemassa. Lapsiin ei panostettu. Hämmentävintä on se ettei lapsia edes kipulääkitty yhtä hyvin kuin aikuisia.
Kommentit (518)
321/518
|
15.01.2025 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uimaan opittiin ottamalla sitten isommista mallia ja monasti sitten opasti alkeet.Puistakin pudottiin niin ettei henkeä meinannut saada ja pikkuhaavereita mitkä unohtui sitten samantien.
Jaa, minä muistan käyneeni uimakoulussa maalla 1960-luvun alkupuolelle, Pohjois-Karjalassa!! Ihmisiä oli erilaisia silloinkin. Jotkut antoivat kakaroidensa hillua valtoimenaan, toiset pantiin johonkin kerhoon tai partioon, saattoi päästä lapsikuoroon laulamaan, Joensuussa oli balettikoulu jo 60-luvulla, että juu, ihan hirveän kehittymätöntä oli kaikki. NO, joidenkin vanhemmat olivat, eivät läheskään kaikkien...
Minäkin kävin uimakoulun 70 luvulla. Uimapukuun ommeltiin ensin aloittelijan punainen nauha, sitten vihreä ja valkoinen taitojen karttuessa, sekä lopulta sai luvan suorittaa uimamaisterin merkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka voi olla noin yksinkertainen? Lapsista välitettiin aivan yhtä paljon kuin tänään.
Ei välitetty. Lue tilastoja jos et muuten usko. Lapsia kuoli moninkertaisesti mm. vanhempien väkivallan seurauksena.
Tiesitkö, että se väkivalta ei läheskään aina näkynyt ulospäin. Toki lapset oireili. Ongelma oli lastensuojelu, joka on nyt ääripää verrattuna 70- lukuun.
vm-71
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:D 70-luvulla elintaso oli niin erilainen, että tämän päivän ihmiset ei suostuisi sellaisessa elämässä edes elämään. Asumisen taso oli ihan toista kuin nyt. Oli ulkohuusit ja suihkuista ei tietoakaan. Ulkosaunan kuumavesipadassa oli lämmin pesuvesi. Edes lankapuhelinta ei ollut joka talossa autoista puhumattakaan. Autot oli sellaisia, että ylämäessä vauhti hiipui ja sai jännitää pääseekö mäen päälle. Päivähoitoa ei vielä ollut, joten lapsi piti saada ties minne hoitoon, jos äitikin halusi töihin.
Tämän päivän pissikset ei selviäisi päivääkään 70-luvun elämää:D
Tuo oli elämää landella. Mulla ei ollut tuollaista. Asuin kaupungissa kerrostalossa.
Samoin minä. Olen ollut päiväkodissa 1 vuotiaasta asti siihen eskari ikään.
vm-71
Tämän ketjun aloitus osoittaa sellaista historian tajuamattomuutta ettei tosikaan.
SItä toivoisi, että edes yritettäisiin ymmärtää, että asiat muuttuvat aina hitaastai. Varmaan kaikkia nuoretkin ovat kuulleet, että Suomi oli todella köyhä ennen sotia. No ei se sota Suomea vaurastuttanut, päinvastoin! Sitten tuli sotakorvaukset maksuun, se oli kova homma maalle, joka oli menettänyt paljon parastua työvoimaansa ja kesti vuosikausia. Vasta sen jälkeen alkoi pikkuhiljaa vaurastuminen. Asioita edistettiin sen mukaan kun vaurastuttiin. Kansaneläkelainsäädännön uudistus 1950-luvulla yksi esimerkki, terveyskeskusten tulo toinen, peruskoulu kolmas. Tehtiin mihin pystyttiin varojen mukaan, ei pitäisi olla vaikea ymmärtää. Ei Suomi muuttunut vauraaksi yhdessä yössä vaan ajan kanssa.
Jotkut puhuvat miten päästettin lapsia kuolemaan eikä lähetetty Helsinkiin hoitoon. Voisiko joskus asiat johtua myös niistä yksilöistä, jotka päättivät. Leikkikaverini Pohjois-Karjalasta lähetettiin Helsinkiin sydänleikkaukkseen 60-luvun alussa, kaksi kuukautta meni hänellä sillä reissulla, mutta saatiin poika kuntoon, elää edelleen.
Niinpä hyvät nuoret, ehkä kannattaisi vähän ottaa asioista paremmin selvää ja, ennen kuin alkaa mätkiä moitteilla vastoin parempaa ymmärrystä. Te itse tietysti olisitte osanneet antaa pennuillenne ties mitä antibiootteja jo silloin, kun lääkärikunnalla oli käytössään vain penisilliiniä ja sulfaa, täydellisiä kun olette.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilla oli niin kiire ahnehtia omaisuutta että lapset jäi oman onnensa nojaan.
Siihen aikaan ei ollut sitä taikaseinää, josta sai rahaa. Oli tienattava itse elanto perheelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään tehdään lasuja mitättömistä asioista.
Opettaja teki lasun meidän lapsesta ja minä teen nyt lasun sen vauvasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummasti minulla oli 70-luvulla hyvä ja turvallinen alku elämälle. Pidettiin huolta ja rakastettiin. Sama muilla tuntemillani ikäisilläni.
Eli kaikilla asiat hyvin silloin? Sitäkö tarkoitat.
Ei kun hänellä ja tuntemillaan samanikäisillä. Eihän kukaan kaikkia voi tuntea, eihän.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään tehdään lasuja mitättömistä asioista.
Opettaja teki lasun meidän lapsesta ja minä teen nyt lasun sen vauvasta.
Hyvät äitiyslomarahat opella. Hänestä on varmaan ihanaa päästä lasu keskusteluun vauvastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä 80- ja varmaan myös 90-luvulla lapsille annettiin Suomessa remmiä. Tuskin Ruotsissa sellaista käytäntöä oli.
Ehkä sinun perheessäsi oli noin. Älä yleistä sitä koskemaan kaikkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään tehdään lasuja mitättömistä asioista.
Opettaja teki lasun meidän lapsesta ja minä teen nyt lasun sen vauvasta.
Hyvät äitiyslomarahat opella. Hänestä on varmaan ihanaa päästä lasu keskusteluun vauvastaan.
Opettaja on lähdössä vauvan kanssa Kreikkaan.
Ihana soitto sosiaalityöntekijältä kruunaa vauvaloman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomi on ja on aina ollut julma maa.
Pakko olla kun vieressä on idä karhu. Ja paljon Pirun Voemoo!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vuonna 1969 kuoli 340 lasta tapaturmaisesti tai väkivallan seurauksena"
(vrt. 2000-luvulla vain muutama per vuosi)
Lapsia on nykyään vähemmän.
60-luvun lopulla syntyi suunnilleen yhtä paljon lapsia per vuosi kuin 90-luvulla. 70-luvulla syntyi jopa vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Boomerit tekivät tosi vähän lapsia.
70- luvulla kasvaneena ja hiukan ehkä alikehittyneenä. Kerrotteko mikä on boomeri. En oikeasti tiedä.
vm-71
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vielä vuosina 2009 ja 2010 lapsia syntyi vuosittain reilusti yli 60 000.
Vuonna 1973 lapsia syntyi alle 57 000.
Voisiko johtua siitä, että elettiin sodanjälkeistä nousukautta. Luotiin jo uranaisia.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kyllä 70-luvulla syntyneenä että lapsena ei pidetty turvavöitä takapenkillä. Aika uhkarohkeaa kun isänikin ajoi tuohon aikaan 3 kolaria. Onneksi en ollut kyydissä.
No kun vanhoissa autoissa ei turvavöitä ollu takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilla oli niin kiire ahnehtia omaisuutta että lapset jäi oman onnensa nojaan.
:D 70-luvulla elintaso oli niin erilainen, että tämän päivän ihmiset ei suostuisi sellaisessa elämässä edes elämään. Asumisen taso oli ihan toista kuin nyt. Oli ulkohuusit ja suihkuista ei tietoakaan. Ulkosaunan kuumavesipadassa oli lämmin pesuvesi. Edes lankapuhelinta ei ollut joka talossa autoista puhumattakaan. Autot oli sellaisia, että ylämäessä vauhti hiipui ja sai jännitää pääseekö mäen päälle. Päivähoitoa ei vielä ollut, joten lapsi piti saada ties minne hoitoon, jos äitikin halusi töihin.
Tämän päivän pissikset ei selviäisi päivääkään 70-luvun elämää:D
Voi haloo nyt taas. Et ilmeisesti ole elänyt 70-luvulla? Ihan oli sisäv
Pitääkö tästäkin nyt riidellä. Ei ole, eikä tule ikinä olemaan ainoastaan yhtä tapaa, elintasoa, vanhemmuutta jne. Meillä kaupunkiasunnossa Helsingissä oli koko rapun yhteisvessoja, sinne piti jonottaa yhdessä eräänkin kassialman kanssa, mutta oli ihan osaketalo silti. Maalla oli huussi ja pissaämpäri yötä varten. Tämä joskus -71 - 73. Ja perhettä oli paljon pienissä tiloissa. En muista missä peseydyttiin enkä edes pyykinpesua tms.
Vierailija kirjoitti:
Kummasti minulla oli 70-luvulla hyvä ja turvallinen alku elämälle. Pidettiin huolta ja rakastettiin. Sama muilla tuntemillani ikäisilläni.
Et tunne niitä, jotka kuolivat lapsina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummasti minulla oli 70-luvulla hyvä ja turvallinen alku elämälle. Pidettiin huolta ja rakastettiin. Sama muilla tuntemillani ikäisilläni.
Okei, tämän sinun pienen pieni piiri on nyt se pyhä totuus jota pitää levittää kuin jotain evankeliumia?
Siis oikeasti nyt :D Kyllä elämä 70-luvulla oli suurimmalle osalle suomalaisia turvallista ja ihanaa aikaa. Ei ole vain tuon ihmisen "pieni piiri". Jos et itse ole elänyt 70-luvulla niin miten kuvittelet, että tiedät paremmin, miten silloin elettiin, kuin mitä sen ajan elänyt ihminen on kokenut?
Itsekin 70-luvun eläneenä voin sanoa, että elämä oli tosi mukavaa, lapsista välitettiin ja heitä rakastettiin ihan kuten nytkin. Ei ihminen juurikaan muutu, vaikka elämän ulkoiset puitteet
Ja vuosisadan alussa tarjottiin kilttejä lapsia kasvateiksi lehti-ilmoituksilla. Huutolaisiksi ihan myytiin. Ehkäisy ja abortti tulivat tarpeeseen.
Lasten elämää maalla 70-luvulla :D