70-luvulla Suomessa ei oikein välitetty lapsista. Liikenteessä, hukkumalla jne. kuoli valtavasti lapsia
Jossain kohtaa joku alkoi ihmetellä miksi Suomessa kuolee niin paljon enemmän lapsia kuin Ruotsissa vaikka väkiluku oli pienempi.
Sama ilmiö oli sairauksien hoidossa. Lapset eivät Suomessa selvinneet esim. leukemiasta tai muista syövistä vaikka parantavia hoitoja oli jo olemassa. Lapsiin ei panostettu. Hämmentävintä on se ettei lapsia edes kipulääkitty yhtä hyvin kuin aikuisia.
Kommentit (518)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilla oli niin kiire ahnehtia omaisuutta että lapset jäi oman onnensa nojaan.
Siihen aikaan ei ollut sitä taikaseinää, josta sai rahaa. Oli tienattava itse elanto perheelle.
No nyt boomereilla on taikaseinä eläkkeen muodossa. Vastinetta saa rahaa enemmän kuin moni saa palkkaa. Nyt pitää tienata elanto itselle, lapsille ja boomereille.
Sinä se jaksat syytää tuota böömeri sanaa. Oletko oppinut uuden sanan? Suomessa ei edelleenkään böömereitä.
Ohis mutta rupesi ärsyttämään tuon typerän jenkkikopion tunkeminen joka väliin.
70-luvulla oltiin kyllä aika huolettomia. Lapset vaan keskenään uimaan läheiselle järvelle. Ajeltiin polkupyörällä ilman kypärää ja ajeltiin muutenkin missä sattuu. Aika pienestä asti sai tottua olemaan yksin kotona, ja keksiä itse mitä söisi.
Toisaalta opimme pärjäämään ja pitämään itsestämme huolta. Oikeastaan meiltä odotettiin pärjäämistä. Jos joku lapsi oli hemmoteltu, hänen vanhempiaan paheksuttiin.
TV:n lastenohjelmat olivat hyvin ankeita, hyvin pitkälti USSR- ja DDR -tyyppisiä.
Täh? Oliko Nukkumatti muka ankea? Tai onko crocodil Gena ankea? Venäläinen lasten animaatio on maailmankuulua ja arvostettua.
Ehkä ei pitäisi takertua vain omaan kokemukseensa. Missään tapauksessa 70-luvun kaikkien lasten elämä ei ollut yhtä kurjaa kuin sinun. :)
70-luvun lastenohjelmat olivat selkeitä. Rauhallisia, helposti seurattavia.
Nyt kun katson liikaa kaikkea piirroskuvissa, liuikettä, ääntä, sekavuutta. Siitä jännä ettei ne lastenlapsiakaan miellyttänyt. Joku pipsa possu taisi olla yksi josta tykkäsivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä 80- ja varmaan myös 90-luvulla lapsille annettiin Suomessa remmiä. Tuskin Ruotsissa sellaista käytäntöä oli.
Ei annettu läheskään kaikissa perheissä. Vinoutuneita vanhempia on toki aina ollut ja tulee olemaan.
Olen syntynyt 1990 ja tukkapöllyt, remmit ja luunapit olivat arkipäivää ainakin kaikilla poikalapsilla.
Ns. kotikuritus kiellettiin lailla jo 1970. Myös asenneilmasto muuttui voimakkaasti. Kummalta tuntuu kokemuksesi, olen itse 90-luvun vanhempi enkä nähnyt perheiden keskinäisessä kanssakäymisessä samanlaista autoritäärisyyttä ja isänvaltaa kuin 60-luvulla. Oletko kotoisin hyvin pohjoisesta? Maalta?
En maalta enkä pohjoisesta. Vasta yläasteella kuulin että kuritus on ylipäätään laitonta ja muistan vieläkin miten oudolta sen laittomuus tuntui, koska se oli niin yleistä.
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla oltiin kyllä aika huolettomia. Lapset vaan keskenään uimaan läheiselle järvelle. Ajeltiin polkupyörällä ilman kypärää ja ajeltiin muutenkin missä sattuu. Aika pienestä asti sai tottua olemaan yksin kotona, ja keksiä itse mitä söisi.
Toisaalta opimme pärjäämään ja pitämään itsestämme huolta. Oikeastaan meiltä odotettiin pärjäämistä. Jos joku lapsi oli hemmoteltu, hänen vanhempiaan paheksuttiin.
Eihän silloin edes ollut kypäriä pyöräillessä kenelläkään. Tämä tarkennuksena, koska viestistäsi tulee vaikutelma, että ainoastaan lapsilla ei ollut kypärää.
En tiedä miksi täällä on osalle niin vaikea uskoa kurituksen olleen vielä käytössä laittomuuden jälkeenkin. Se että sinä et saanut tukkapöllyä ei tarkoita sitä, että kukaan ei saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilla oli niin kiire ahnehtia omaisuutta että lapset jäi oman onnensa nojaan.
Siihen aikaan ei ollut sitä taikaseinää, josta sai rahaa. Oli tienattava itse elanto perheelle.
No nyt boomereilla on taikaseinä eläkkeen muodossa. Vastinetta saa rahaa enemmän kuin moni saa palkkaa. Nyt pitää tienata elanto itselle, lapsille ja boomereille.
Sinä se jaksat syytää tuota böömeri sanaa. Oletko oppinut uuden sanan? Suomessa ei edelleenkään böömereitä.
Ohis mutta rupesi ärsyttämään tuon typerän jenkkikopion tunkeminen joka väliin.
Miksi näistä boomereista ei saisi puhua? Yritin avata keskustelun mutta se poistettiin heti. Tyhjentävät eläkekassat kun itse sen 60-luvulla kehittivät, vaativat hoitoa ja sote-rahat menee heihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä 80- ja varmaan myös 90-luvulla lapsille annettiin Suomessa remmiä. Tuskin Ruotsissa sellaista käytäntöä oli.
Ei annettu läheskään kaikissa perheissä. Vinoutuneita vanhempia on toki aina ollut ja tulee olemaan.
Olen syntynyt 1990 ja tukkapöllyt, remmit ja luunapit olivat arkipäivää ainakin kaikilla poikalapsilla.
Ns. kotikuritus kiellettiin lailla jo 1970. Myös asenneilmasto muuttui voimakkaasti. Kummalta tuntuu kokemuksesi, olen itse 90-luvun vanhempi enkä nähnyt perheiden keskinäisessä kanssakäymisessä samanlaista autoritäärisyyttä ja isänvaltaa kuin 60-luvulla. Oletko kotoisin hyvin pohjoisesta? Maalta?
Lasten kurittaminen kiellettiin muuten vasta 1984.
Se kotikirituskielto 1970 saattoi koskea aikuisia ihmisiä, esim vaimoa, aikuisia lapsia tai palkollisia renkejä tai piikoja maatiloilla.
Kotikuritus kielletty 1970? Minä kun luulin että se kiellettiin vasta 1984?
Sainko minä siis kuitenkin laittomasti selkääni ennen vuotta 1984? Vuonna -70 en ollut vielä edes syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Sitten tulikin 1980-luku ja mentiin toiseen ääripäähän, lapsista tuli kaiken keskipisteitä ja nämä universumin kiintotähdet eivät ole aikuisia vielä yli nelikymppisinäkään.
Tuon teki ostovoiman heikentyminen ja työelämän huonontuminen.
Aikuiset tarvitsee rahaa. Jos palkkataso on vikkorahan kaltaista, niin sinä aikuisten hankintoja tehdä.
Meillä maksetaan teini-ikäisten palkkoja ihmisille, jotka olivat sukukypsiä. Eivät ole enää, mutta olivat hedelmällisessä perheenperustamisiässä.
Turha sitä on itkeä, mutta tosiaan aikuinen erottuu nuorista sillä että tällä on varallisuutta ja varaa elää kuin aikuinen.
Meillähän on vuokra-asunnotkin sellaisen hintaisia että moni nelikymppinen elää edelleen solussa opiskelijakavereiden kanssa kuten sarjassa Frendit.
Ei se oikein aikuisen elämää ole se, mutta ostovoima on niin huono ettei perheitä perusteta. Monella nelikymppisellä ei ole autoakaan, kun ei ole varaa.
Elettiin silloin vielä NL:n pelossa ja oltiin työorjia, kovaa oli.
"Muistan 70-luvun Helsinki-Heinola välinkin. Tie kulki sekä Lahden kaupungin että Heinolan lävitse. Mäntsälän halki
Autoja kuitenkin oli jo viikonloppuisin, Heinola oli erityisen tukkopaikka."
Tuolloin moottoritietä oli vain Helsinki-Järvenpää väli. Moottoritie muuttui Järvenpäässä
tavalliseksi kaksikaistaiseksi maantieksi ja siinä oli vaarallinen ja jyrkkä lähes 90 asteen mutka juuri ennen
kuin tie liittyi vanhaan 4-tiehen. Mutkassa tapahtui useita kuolonuhrejakin vaatineita ulosajoja.
Paikkaa tuntemattomille ajajille se oli todellinen ansa pimeään aikaan.
Kuolemankurviksi sitä sanottiin ainakin Tuulilasi-lehdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten tulikin 1980-luku ja mentiin toiseen ääripäähän, lapsista tuli kaiken keskipisteitä ja nämä universumin kiintotähdet eivät ole aikuisia vielä yli nelikymppisinäkään.
Tuon teki ostovoiman heikentyminen ja työelämän huonontuminen.
Aikuiset tarvitsee rahaa. Jos palkkataso on vikkorahan kaltaista, niin sinä aikuisten hankintoja tehdä.
Meillä maksetaan teini-ikäisten palkkoja ihmisille, jotka olivat sukukypsiä. Eivät ole enää, mutta olivat hedelmällisessä perheenperustamisiässä.
Turha sitä on itkeä, mutta tosiaan aikuinen erottuu nuorista sillä että tällä on varallisuutta ja varaa elää kuin aikuinen.
Meillähän on vuokra-asunnotkin sellaisen hintaisia että moni nelikymppinen elää edelleen solussa opiskelijakavereiden kanssa kuten sarjassa Frendit.
Ei se oikein aikuisen elämää ole se, mutta ostovoima o
Erittäin hyvin ja totuudenmukaisesti sanottu.
Vierailija kirjoitti:
70-luvun lastenohjelmat olivat selkeitä. Rauhallisia, helposti seurattavia.
Nyt kun katson liikaa kaikkea piirroskuvissa, liuikettä, ääntä, sekavuutta. Siitä jännä ettei ne lastenlapsiakaan miellyttänyt. Joku pipsa possu taisi olla yksi josta tykkäsivät.
Neuvostohenkiset lastenohjelmat oli terveitä ja melankolisia.
Muutenkin Neuvostoliitto koetttiin hyvänä asiana ja köyhillä ihmisillä oli uskoa paremmasta. Enää ei ole.
Se oli luja turvallinen ote pienelle lapselle, joka uskoi että jonain päivänä hänestäkin pidetään huolta ja on katto pään päällä ja töitä.
Töitä ei enää ole monillaaan ja siirryttiinkin amerikkalaiseen kapitalismiin.
Edelleen elää paljon punaisia, jotka toivovat pakkotyötä ja kovaa kansalaiskontrollia turvallisuuden tunteen vuoksi.
Elämä on kaoottista papereiden täyttelyä ja tukien odottelua, jatkuvaa syyllistämistä köyhyydestä. Me haluamme takaisin Neuvostoliittoon jossa valtio piti huolen ja laittoi töihin.
Ei tämä ole mistään kotoisin että pitää itse etsiä töitä ja mennä töihin. Neuvostoliitossa työläiset kuljetettiin työpaikoille niille tarkoitetuilla kulkuneuvoilla.
Hyvä kai 70-luvun Saab 99:llä olisi ajella, etuvetoinen ja aikalaisekseen vankkarakenteinen auto. Eikös siinä ollut ovissakin kylkikolarisuojana palkit, mitkä tuli useimpiin muihin vasta 90-luvulla kun alkoi nämä euro ncap törmäystestit. Nykyään minusta on mennyt jo yliampuvaksi törmäystestivaatimukset, autoista on tullut sellaisia tankkeja mitkä painaa älyttömästi kaikenmaailman turvavaatimusten ja päästövaatimusten takia, ihan järjettömiä vekottomia jo tänä päivänä, ei edes kannata tänne eurooppaan enää tuodakaan mitään järkeviä pikkuautoja vaan katumaastureita, vaikka täällä Suomessakin parkkipaikat on mitoitettu 70-luvun kotteroille ja jossain etelä- ja keskieuroopassakin kaupunkien keskustat on rakennettu joskus hevosten aikana eikä niitä noin vain levennetäkään.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi täällä on osalle niin vaikea uskoa kurituksen olleen vielä käytössä laittomuuden jälkeenkin. Se että sinä et saanut tukkapöllyä ei tarkoita sitä, että kukaan ei saanut.
Ja siksi me 70 luvun lapset kartamme omien lastemme kasvatuksessa ruumiillista kuritusta kuin ruttoa. En ikinä ole lapsia lyönyt, vaan aina on pärjätty keskustelemalla. Lapsista on kasvanut hyviä työssä käyviä ihmisiä
Itse en niin hyvä ollut nuoruudessani, vaikka isä kuinka piiskasi. Ainoa mitä opin oli uhmaamaan kaikkia auktoriteettejä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi täällä on osalle niin vaikea uskoa kurituksen olleen vielä käytössä laittomuuden jälkeenkin. Se että sinä et saanut tukkapöllyä ei tarkoita sitä, että kukaan ei saanut.
Ja siksi me 70 luvun lapset kartamme omien lastemme kasvatuksessa ruumiillista kuritusta kuin ruttoa. En ikinä ole lapsia lyönyt, vaan aina on pärjätty keskustelemalla. Lapsista on kasvanut hyviä työssä käyviä ihmisiä
Itse en niin hyvä ollut nuoruudessani, vaikka isä kuinka piiskasi. Ainoa mitä opin oli uhmaamaan kaikkia auktoriteettejä
Hyvä oppi on myös reaktiot. Kun käsi nousee, niin osaa jo suojautua itsekseen ja sätkähtää valmiiksi iskua varten.
Ja 90-luvulla oli avainnauhalapsia. Olivat pieniä koululaisia jotka olivat yksin kotona kun vanhempi tai vanhemmat töissä kesällä.
Ei kovin hääppöistä touhua.
Ns. kotikuritus kiellettiin lailla jo 1970. Myös asenneilmasto muuttui voimakkaasti. Kummalta tuntuu kokemuksesi, olen itse 90-luvun vanhempi enkä nähnyt perheiden keskinäisessä kanssakäymisessä samanlaista autoritäärisyyttä ja isänvaltaa kuin 60-luvulla. Oletko kotoisin hyvin pohjoisesta? Maalta?